Kartoitus: organisaatioiden Green ICT -osaamisessa suurta vaihtelua

TIEKEn, TIVIAn ja LUT-yliopiston Green ICT -hanke julkaisi joulukuussa 2021 kartoituksen Green ICT -osaamisesta, kysynnästä ja tarjonnasta Uudenmaan alueella. Kartoitus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi 40 organisaatiota.

Green ICT -kysynnän ja -tarjonnan selvitys toteutettiin vapaaehtoisena kyselytutkimuksena Webropol-kyselylomakkeen avulla. Vastaajia oli 40, joista 12 oli pelkästään tilaajaorganisaatioita. Organisaatioista 28 myös tuotti itse digitaalisia tuotteita tai palveluita. Selvityksessä kysyttiin sekä tilaajilta että tuottajilta niiden tämän hetkisestä Green ICT -osaamisesta ja kestävää kehitystä edistävistä toimista. Lisäksi tilaajilta tiedusteltiin Green ICT:hen liittyviä tarpeita ja tuottajilta sitä, millaisia tuotteita ja palveluita ne tarjoavat.

”Kyselyllä selvitimme organisaatioiden Green ICT -tilannetta ja -tarpeita, jotta pystyisimme tukemaan mahdollisimman hyvin ICT-palveluiden ja -tuotteiden toimittajia ja hankkijoita kestävään ICT:hen satsaamiseen”, toteaa Green ICT -hankkeen projektipäällikkö Antti Sipilä.

Vastaajista puolet oli luokiteltavissa suuriksi organisaatioiksi ja puolet pk-toimijoiksi. Pääosa vastaajista oli yrityksiä, mutta myös julkishallinnon toimijoita ja kolmannen sektorin organisaatioita osallistui. Vastanneiden toimialat vaihtelivat ICT-alasta logistiikkaan ja konsultointiin, mukana oli myös muutama monialakonserni.

Kyselystä paljastui, että 3/4 organisaatioista ei toistaiseksi ollut yrittänyt hankkia Green ICT -palveluita tai tuotteita lainkaan. Vain 14 % vastanneista organisaatioista huomioi kestävän kehityksen ICT-budjetoinnissa. Nämä luvut kertovat, että kestävän kehityksen työ ICT-alalla on yhä alkuvaiheessa. Lähes 60 % ICT-tuotteiden tarjoajista ja lähes 40 % palveluntuottajista ei tarjonnut Green ICT:n huomioon ottavia tuotteita tai palveluita. Kääntäen voidaan todeta, että palveluntarjontaa kuitenkin on saatavilla.

Vastauksista näkyi myös, että eri organisaatioiden tietämys Green ICT:stä vaihtelee paljon. Muutamassa organisaatiossa oli erikseen Green ICT -vastaava, siinä missä yli 60 % organisaatioista ei ollut mitään Green ICT:hen liittyvää työtä. Vaikutelma kommenttien ja Green ICT -webinaareissa käydyn keskustelun perusteella on, että isommilla organisaatioilla on mahdollisuus kiinnittää asiaan huomiota ja pienemmillä ei.

Yleisin työpaikkojen Green ICT -käytäntö oli etäyhteyksien käyttö matkustamisen sijaan, jota kaikki vastanneet organisaatiot vastasivat käyttävänsä. Pandemiatilanne todennäköisesti vaikutti etäyhteyksien suosioon, joskin sen voi myös olettaa kiihdyttäneen jo olemassa olevaa kehitystä. Ohjelmistotuotannossa käytetyin keino oli modulaaristen ohjelmistojen hyödyntäminen. (46 %). Pilvi- ja verkkopalveluissa käytettiin useimmin virtuaalisia (74 %) tai skaalautuvia (59 %) palveluita. Kyselyn tulokset kertovat, että Green ICT -tiedolle ja -käytännöille on tarvetta erityisesti pienemmissä yrityksissä ja hankintaorganisaatioissa.

”Green ICT -kysynnän stimulointiin tarvitaan hankkijaorganisaatioille lisää tietoa kestävän kehityksen mukaisista ICT-palveluista. Kentällä suurin tarve vaikuttaa olevan juuri pk-sektorilla”, Sipilä toteaa.

Green ICT -hanke on käynnistämässä vuonna 2022 ekosysteemitoimintaa, jonka turvin kaikenkokoiset ICT-tilaajat ja -tuottajat voivat vaikuttaa päästöjen vähentämiseen suomalaisella ICT-alalla.

”Koska Green ICT -tietämyksessä on kyselyn perusteella huomattavia eroja organisaatiosta toiseen, on tarve Green ICT -hankkeelle ja sen tuottamalle ekosysteemille selkeästi olemassa”, sanoo Antti Sipilä. ”Ekosysteemi tulee tarjoamaan ponnahduslaudan kestävän ICT:n edistämiseksi omassa organisaatiossa myös alan pienille toimijoille.”

Koko Green ICT -kartoitus on luettavissa alla. Jos haluat pysyä perillä kestävän ICT:n kehityksestä ja tulevasta ekosysteemistä, tilaa Green ICT -hankkeen uutiskirje.