Verkkolaskuvisio 2030

Verkkolaskuvisio 2030

Verkkolaskuvisio on verkkolaskufoorumin jäsenten muodostama näkemys siitä, kuinka verkkolaskutuksen tulisi toimia vuonna 2030. Verkkolaskuvisiossa esitetyt tavoitteet tulevat vaikuttamaan kaikkiin yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioihin. 

Verkkolaskutusta on käytetty Suomessa yli kaksikymmentä vuotta, ja se on monessa yrityksessä tuttu tapa hoitaa laskutus. Verkkolaskutuksessa ollaan siirtymässä Euroopan laajuiseen standardiin, mikä mahdollistaa laskujen käsittelyn automatisoinnin tai laskuissa olevien tietojen käyttämisen esimerkiksi tuotteiden ja yrityksien ympäristökuormituksen laskemiseksi täsmällisesti. 

Verkkolaskuvisiossa vuodelle 2030 on tunnistettu kolme päätavoitetta.

  • Kaikki organisaatioiden väliset laskut ovat verkkolaskuja 2030

    Vuoteen 2030 mennessä kaikki organisaatioiden väliset laskut siirtyvät standardin mukaisiin verkkolaskuihin.

    Kun kaikki laskut ovat verkkolaskuja, antaa se hyvät mahdollisuudet automatisoida laskutusprosesseja kaikissa organisaatioissa, vähentäen näin manuaalista työtä ja ihmisten tekemiä virheitä. Tämä nopeuttaa maksujen käsittelyä sekä parantaa maksuaineiston laatua ja kassavirran hallintaa, mikä on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille.

    Verkkolaskujen myötä organisaatiot voivat hyödyntää laskutusdataa reaaliajassa, tarjoten arvokasta tietoa liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tämä data mahdollistaa myös tarkemman seurannan ja raportoinnin taloudellisesta suorituskyvystä.

    Verkkolaskutuksessa käytetään yhteentoimivia standardeja, jotka helpottavat eri järjestelmien ja formaattien välistä kommunikaatiota. Tämä edistää kansainvälistä kauppaa ja tehostaa toimitusketjuja. Jotta kaikki organisaatioiden väliset laskut siirtyvät verkkolaskuihin, on lainsäädäntöä ja sääntelyä selkiytetty.

  • Kaikki liiketoimintasanomat kulkevat sähköisesti 2030

    Vuoteen 2030 mennessä tilaukset, toimitusvahvistukset ja muut kaupalliset dokumentit kulkevat sähköisesti. Tämä merkitsee merkittävää muutosta yritysten ja julkisen sektorin välisessä kommunikaatiossa.

    Muutos on kehittänyt merkittävästi organisaatioiden liiketoiminnan prosesseja, vähentänyt virheitä ja kustannuksia sekä nopeuttanut maksuliikennettä ja toimitusaikoja. Yritykset voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa, kun digitaaliset järjestelmät automatisoivat rutiininomaisia hallinnollisia tehtäviä.

    Vuonna 2030 Suomi on globaali edelläkävijä digitaalisen liiketoimintasanomanvälityksen alalla tarjoten saumattoman, turvallisen ja tehokkaan ympäristön liiketoiminnalle ja hallinnolle.

  • Verkkolasku tunnistetaan merkittäväksi datalähteeksi ja laskulla olevan datan jalostaminen ja louhiminen on mahdollista eri tarkoituksiin vuonna 2030

    Vuoteen 2030 mennessä verkkolaskutus on vakiintunut olennaiseksi osaksi digitaalista taloutta ja sen potentiaali datalähteenä on tunnustettu laajasti. Verkkolasku sisältää arvokasta dataa, joka kattaa kaupallisten transaktioiden yksityiskohdat, kuten hinnat, määrät, toimittajat ja ostajat. Tiedon jalostaminen ja louhiminen tarjoaa mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja taloudelliseen analyysiin niin organisaatio- kuin valtakunnallisella tasolla.

    Yritykset voivat optimoida verkkolaskudatalla osto- ja myyntiprosesseja, tunnistaa mahdollisuuksia saavuttaa kustannussäästöjä ja parantaa toimitusketjun tehokkuutta. Analytiikan avulla voidaan ennustaa kysyntää, optimoida varastoja ja parantaa kassavirran hallintaa.

    Pankit ja rahoituslaitokset käyttävät verkkolaskudataa tarjotakseen yhä kohdennetumpia rahoituspalveluita, kuten dynaamista hinnoittelua ja räätälöityjä lainaehtoja. Tämä data mahdollistaa tarkemman riskien arvioinnin ja auttaa kehittämään innovatiivisia rahoitustuotteita.

    Verkkolaskudata tarjoaa tietoa reaaliajassa makrotalouden kehittämiseksi ja ohjaamiseksi. Tämä antaa mahdollisuudet tehdä tarkkoja analyyseja ja ennusteita taloudesta. Tietoa voidaan hyödyntää ymmärtämään paremmin mm. taloudellisia trendejä ja sen avulla voidaan suunnitella Suomen talouspolitiikkaa tarkemmin.

    Verkkolaskudataa voidaan käyttää petosten havaitsemiseen ja ehkäisemiseen sekä varmistamaan, että organisaatiot noudattavat esimerkiksi verotuksen ja kirjanpidon säännöksiä. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla voidaan tunnistaa epätyypillisiä kauppatapahtumia, jotka saattavat viitata petoksiin.

    Verkkolaskudata auttaa yrityksiä seuraamaan ja raportoimaan kestävän kehityksen tavoitteiden, kuten ympäristövaikutusten ja toimitusketjun eettisyyden, saavuttamista. Tämä mahdollistaa vastuullisemman liiketoiminnan harjoittamisen ja auttaa yrityksiä vastaamaan kuluttajien ja sijoittajien kasvaviin vaatimuksiin.

Tiekartta verkkolaskuvisioiden toteuttamiseksi

Verkkolaskuvisiot tarkoittavat myös sitä, että niiden toteuttamiseksi pitää tehdä tarkka suunnitelma. TIEKE on aloittanut tiekartan laatimisen tavoitteelle numero yksi eli kuinka saavutetaan tilanne, jossa kaikki yritysten välinen laskutus tapahtuu verkkolaskujen välityksellä. 

Tiekartassa tunnistetaan ja kuvataan esteet, jotka pitää ylittää ja voittaa, jotta tavoitteeseen päästään. On myös sovittava, kenen vastuulla esteiden purkaminen on.   

Tämä ei suinkaan ole helppo tavoite, vaan sen toteuttamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten panosta.

Laskujen lähettäjän ja vastaanottajien pitää ymmärtää mikä on virheettömien laskujen merkitys taloushallinnossa: miten ne pystyvät nopeuttamaan ja helpottamaan yrityksen omaa taloushallintoa.  

Ohjelmistotalot ovat tiekartan toteutuksessa oleellisessa asemassa. Heidän pitää ymmärtää, miten standardin mukaiset laskut muodostetaan, mitä vaatimuksia niillä on ja mitä tarkoittaa laskujen validointi.  

Operaattoreiden ja pankkien kontolle tulee varmistaa, miten verkkolaskuinfra toimii turvallisesti ja luotettavasti.  

Verkkolaskufoorumin visiota on tehty talven aikana kahdessa työpajassa ja siitä on pyydetty laajalti palautetta työpajojen ulkopuolella. Tiekartan muodostamista varten TIEKE haastattelee keskeisiä verkkolaskutuksen toimijoita, ja 6.6.2024 pidetään avoin keskustelutilaisuus ehdotetuista tiekartan toimenpiteistä. Tiekarttaan liittyviä toimenpiteitä täsmennetään edelleen työryhmissä ja tuloksista keskustellaan vielä kerran avoimessa tilaisuudessa syyskuussa. 

Lisätietoa: