AI ja Big Data Forum Finland

Tekoälyn ja Big Datan merkityksestä innovaatioiden käynnistäjänä ja kohteena, liiketoiminnan kiihdyttäjänä ja kehityksen ajurina vallitsee laaja ymmärrys liiketoiminnan, tutkimuksen ja julkishallinnon piirissä.

Tekoäly ja Big Data ovat usein samaa asiaa ja ne täydentävät toisiaan. Ilman Big Data -aineistoja  tekoälyä on hankala opettaa, varsinkin mikäli ei ole määritelty tarkkoja sääntöjä, jotka tekoälysovellukselle voidaan parametroida. Toisaalta suurten data-aineistojen hyödyt saadaan parhaiten esille tekoälyn avulla. Big Datan hyödyntäminen on pitkälti analyytikkojen ja ohjelmoijien työtä. Data-aineistojen avulla laaditaan ja opetetaan algoritmit jotka ovat tekoälyn moottori.

AI & Big Data Foorumin toiminnan fokusta on siirretty tekoälyn suuntaan. Tämä on konkreettisempi asia yrityksille. Tavoitteena edelleen edistää lisäarvon tuottamista datalla.

AI & Big Data Foorumin jäseneksi ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet organisaatiot. AI & Big Data Forum Finland on alan toimijoiden avoin, puolueeton ja riippumaton yhteistyöelin, johon on tavoitteena saada mukaan alan keskeiset toimijat.

Tekoälyn ja Big Datan hyödyntämisestä on olemassa useita rohkaisevia esimerkkejä ja joillekin yrityksille se on jo arkipäivän toimintaa, mutta kuten monien muidenkin ”uusien” asioiden kohdalla nämä ovat pitkälti yksittäisiä, edistyneiden innovaattoreiden ja suurten yritysten Big Data -käyttötapauksia.

Tekoälyn ja Big Datan yhteenkuuluvuutta korostaa myös kansainvälisen standardisointiorganisaation, ISO:n, päätös yhdistää Big Datan ja tekoälyn standardisointi samaan alakomiteaan (ISO/IEC JTC 1/SC 42).

Wikipedian määrittelyn mukaan tekoäly eli keinoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja. Tekoälyn tarkempi määrittely on avoin, koska älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä. Tekoäly viittaa myös aihetta tutkivaan tieteen alaan.

Eräässä merkityksessä tekoälynä pidetään tietokoneohjelmaa, joka suorittaa yleisesti ihmismäistä ajattelua (laskennallinen lähestymistapa). Tämän niin kutsutun yleisen tekoälyn kehittämisen ajankohdasta ei voida antaa juurikaan luotettavia ennusteita.^[1]

Suppeammassa merkityksessä tekoäly on mikä tahansa johonkin älykkääseen toimintoon kykenevä. Tällaisia tekoälyjä on jo käytössä. Käytössä olevia tekoälyn sovelluksia ovat esimerkiksi luonnollisen kielen tuottamiseen ja tunnistamiseen erikoistuneet järjestelmät, asiantuntijajärjestelmät, robottitekniikka ja viihdesovellukset. Tekoälyratkaisuissa voidaan hyödyntää erilaisista lähtteistä saatavaa dataa, kuten puheen-, tekstin-  ja hahmontunnistusta.

Eettisyys ja tekoälyn sekä data-aineistojen ettinen käyttö on noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi erityisesti tekoälyratkaisujen kehittymisen myötä.

Tietoa kerätään lähes joka paikassa missä ihmisten tekemiset ja erilaiset, pääasiallisesti sähköiset, järjestelmät kohtaavat. Tietoverkkoihin kytketyt laitteet ja anturit tuottavat myös jatkuvasti eri muotoista tietoa. Tämän tiedon määrä kasvaa hyvin nopeasti.

Big Datan määritelmiä on yhtä paljon kuin määrittelijöitäkin. Yleisesti Big Dataan liitetään vähintään kolme V-sanaa: Volume, Velocity ja Variety, ja näiden lisäksi hyvin usein myös Veracity, Volatility, Value …

Yhtä paljon kuin tiedon määrää kuvaavana terminä, Big Dataa voidaan käyttää myös tiedon käsittelytapaa ja hyödyntämistä kuvaavana käsitteenä. Tietomassojen keräämisen ja tallentamisen lisäksi tietomassaa prosessoidaan, analysoidaan sekä visualisoidaan eli esitetään havainnollisessa muodossa. Näiden jatkotoimien tuloksena tietomassoista saadaan hyödynnettävää informaatiota esimerkiksi johtamisen ja liiketoiminnan suunnittelun apuvälineeksi.