Uutiset

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Data Economy Spotlight – Datatalouden kiinnostavimmat -listaus nostaa valokeilaan tämän hetken innostavimmat dataa hyödyntävät toimintamallit ja ratkaisut. Kutsumme yrityksiä, organisaatioita ja verkostoja osallistumaan avoimeen hakuun. 

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Johanna Jäkälä (Business Finland), Merja Mattila (CSC) ja Christoffer Sundqvist (Kesko). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Aalto-yliopiston Kimmo Karhu. Vuonna 2026 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja tekoälyn sekä vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Logistiikka-alan pk-yrityksillä on usein paljon dataa käytössään. Logistiikan kehittäminen datan avulla voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja ilman suuria investointeja. Vaikka alalta löytyy runsaasti dataa, sitä hyödynnetään vielä kovin vähän liiketoiminnan kehittämisessä. Datan systemaattinen käyttö tehostaa toimintaa, pienentää kustannuksia ja parantaa kilpailukykyä, kunhan lähdetään liikkeelle oikeista asioista.

Uudet digitaaliset työkalut eivät välttämättä pelkästään sujuvoita työtä, vaan aiheuttavat lisää kuormitusta. Uusi työkalu integroituu osaksi arjen työtä, kun samalla tarkastellaan työprosesseja. Parhaillaan kehitämme isännöinti- ja kiinteistöalalle työkalua, joka lisää energiatehokkuutta.

Tiedolla johtaminen ei ole vain numeroita ja raportteja. Se on tapa rakentaa varmuutta päätöksiin ja rauhaa yrittäjän arkeen. Kun päätökset nojaavat faktaan, ei epäonnistumisiakaan tarvitse katua – vain oppia niistä.

Kansallisen Green ICT -ekosysteemin tapaamiset ovat keränneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana satoja osallistujia. Ekosysteemissä on käsitelty mm. kestävän ICT:n termien määrittelyä, ICT-alan ympäristömittareita ja aihealueen standardointityötä. Aihealue on haasteellinen ICT-alan läpileikkaavan luonteen ja vaikean mitattavuuden takia. Millaisessa vaiheessa Suomessa tällä hetkellä ollaan?

Kiertotalous ei ole enää vain tulevaisuuden visio, vaan kilpailuetu. Kiertotalouden osaamismerkit tarjoavat konkreettisen tavan tunnistaa ja näyttää kiertotalouteen liittyvää asiantuntijatason osaamista. Kun yrityksessä tiedetään, mitä osataan ja missä on osaamisvajeita, on helppo reagoida. Osaavan henkilöstön avulla on helpompi uudistaa toimintaa ja rakentaa kestävää liiketoimintaa.

Osaamista tulee kehittää jatkuvasti, mutta liian usein sen tunnistaminen unohtuu. Vain tunnistetun osaamisen voi tehdä näkyväksi – ja siihen loistavan ratkaisun tarjoavat osaamisperusteisesti sanoitetut digitaaliset osaamismerkit. TIEKE hallinnoi laajan verkoston yhteistyössä kehittämiä, keskeisiin viitekehyksiin perustuvia Digitaito- ja Kiertotalousmerkistöjä. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä on myönnetty jo noin 77 000 ja keväällä 2025 lanseeratun Kiertotalousmerkistön osaamismerkkejäkin useita satoja.

Digitaalisuuden hyödyntäminen ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä yritysten tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Näiden teemojen tueksi on nyt julkaistu Osaavapienyritys.fi, uusi verkkosivusto, joka tarjoaa pk-yrityksille käytännönläheisiä työkaluja ja materiaaleja kehittämistyöhön.

ICT-alan kestävyyden edistämistä, dataliiketoimintaosaamisen kehittämistä, järjestökentän tukemista eettisessä digitalisaatiossa ja datapohjaisen energiansäästön edistämistä – siinä…

Moni organisaatio etsii keinoja hyödyntää generatiivista tekoälyä tehokkaasti ja turvallisesti. Työpaikkoja kutsutaan nyt pilotoimaan mallia, jota Työterveyslaitos kehittää yhteistyössä TIEKEn, Laurean ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Toimintamallin avulla hanke tukee mukaan lähteviä organisaatioita tekoälyn käyttöönotossa.