Ohjelmistojen ympäristövaikutuksia on tähän asti tarkasteltu pääasiassa energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen näkökulmasta. Näin arvioituna päädytään herkästi väärille raiteille: valitaan ratkaisu, joka näyttää vähäpäästöiseltä, mutta tuottaa kokonaisuuden kannalta heikomman lopputuloksen.
Ympäristökestävät ohjelmistokriteerit laajentavat arviointia myös ohjelmistojen välillisiin vaikutuksiin, kuten resurssien käytön tehostamiseen, laitteiden käyttöiän pidentämiseen ja muihin ympäristöhyötyihin, joita ohjelmistot voivat mahdollistaa.
”Koska yhteisiä ja vertailukelpoisia mittareita ohjelmistojen ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointiin on edelleen vähän, hankinnoissa on usein keskitytty energiankulutukseen. Haluamme tuoda hankkijoiden käyttöön laajemman näkökulman myös muihin ohjelmistojen ympäristövaikutuksiin”, kertoo Turun yliopiston apulaisprofessori ja Ympäristö OK – Ympäristökestävät ohjelmistokriteerit -hankkeen projektipäällikkö Tuomas Mäkilä.
Ympäristön kannalta paras ratkaisu ei aina ole vähiten energiaa kuluttava
Ohjelmiston oma energiankulutus kertoo vain osan sen todellisista ympäristövaikutuksista. Esimerkiksi ohjelmisto, joka toimii tehokkaasti myös vanhemmilla laitteilla, voi pidentää laitteiden käyttöikää ja vähentää tarvetta uusille laitehankinnoille. Samalla ohjelmisto voi auttaa organisaatiota vähentämään materiaalihukkaa ja optimoimaan toimintaansa tavalla, joka pienentää sen yleistä ympäristökuormitusta.
Kansainvälisen Global enabling Sustainability Initiative (GeSI) -järjestön mukaan ICT-alan mahdollistamat päästövähennykset ovat jopa kymmenkertaiset niiden omaan ympäristökuormitukseen verrattuna. Siksi ohjelmistojen ympäristövaikutuksia tulisi tarkastella myös niiden mahdollistamien hyötyjen, niin kutsutun kädenjälkivaikutuksen, kautta.
Kriteerit ohjaavat tarkastelemaan ohjelmistohankintoja kokonaisvaltaisemmin
Ympäristökestävyyden huomioiminen on entistä vahvemmin mukana julkisten hankintojen strategisissa tavoitteissa, ja tavoitteet ulottuvat myös ICT-järjestelmiin ja ohjelmistoihin. Samalla kasvaa tarve käytännön työkaluille, joiden avulla ympäristönäkökulmat voidaan huomioida hankintalainsäädännön puitteissa tarkoituksenmukaisesti ja vertailukelpoisesti.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan kanssa yhteistyössä kehitetyt ohjelmistokriteerit on suunniteltu tukemaan erityisesti julkisten organisaatioiden ja yritysten ohjelmistohankintoja sekä digitaalisten palveluiden kilpailutuksia. Kriteerit auttavat hankkijoita tunnistamaan sellaisia ohjelmistoratkaisuja, jotka täyttävät toiminnalliset vaatimukset ja tukevat myös organisaatioiden ympäristötavoitteita. Ohjelmistokriteereitä voidaan hyödyntää niin hankinnan suunnittelussa, markkinavuoropuheluissa, tarjouspyynnöissä kuin tarjousten arvioinnissa.
Maksutonta asiantuntijatukea ohjelmistohankintoihin
Jotta ohjelmistokriteerit eivät jäisi vain suosituksiksi, niiden soveltamiseen tarvitaan tukea, ohjeistusta ja käytännön esimerkkejä. Tähän tarpeeseen vastaa Ympäristö OK – Ympäristökestävät ohjelmistokriteerit -hanke.
Ympäristö OK -hanke tarjoaa maksutonta asiantuntijatukea Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueen organisaatioille, jotka haluavat ottaa ympäristökestävyyden huomioon ohjelmistohankinnoissaan tai digitaalisten palveluiden kilpailutuksissa. Organisaatioiden käytettävissä ovat sekä kehitetyt ohjelmistokriteerit että asiantuntijoiden tuki niiden soveltamiseen hankinnan eri vaiheissa.
Suunnitteletteko ohjelmistohankintaa tai digitaalisen palvelun kilpailutusta? Lue lisää tuesta ja jätä yhteydenottopyyntö, niin kartoitamme yhdessä, miten ympäristökestävyys voidaan huomioida osana tulevaa hankintaa.
Ympäristö OK – ICT-hankintojen ympäristökestävät ohjelmistokriteerit
Ympäristö OK -hankkeen tavoitteena on vähentää ohjelmistoalan ympäristövaikutuksia kehittämällä ja jalkauttamalla ympäristöystävällisiä ohjelmistohankintakriteerejä. Hankkeen keskeinen päämäärä on varmistaa näiden kriteerien käyttöönotto sekä julkisissa että yksityisissä ohjelmistohankinnoissa. Toimenpiteet kohdistuvat sekä yksityisen että julkisen sektorin ohjelmistohankintoihin Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
Hankeaika
01.04.2025–31.03.2027
Hankekumppanit
Hankkeen koordinaattorina toimii Turun yliopisto. Hankekumppaneita ovat Turun ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto sekä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
Rahoitus
Hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoitus on myönnetty Päijät-Hämeen liiton, Varsinais-Suomen liiton, Hämeen liiton ja Etelä-Karjalan liiton kautta.
Lisätietoja:
