Osana digitaalisen yhteentoimivuuden edistämistä TIEKE ja VM järjestivät elokuussa 2021 verkkotyöpajan yrityksille ja julkisen sektorin organisaation edustajille avointen rajapintojen käytöstä ja yhteiskehittämisestä.
Työpajan alustuksen piti Ville Peltola (Teknlogiateollisuus ry). Alustuksessa todettiin Suomen APIen kehittämisessä panostamaan datan jakamiseen ja APIen kehittämiseen, huomioimaan ns. Pehmeän infrastruktuurin nousu (omadata, reaaliaikatalous sekä indentiteettien ja luvituksien kehittäminen) sekä luoda ainakin yksi yritysvetoinen hanke eurooppalaisen Gaia-x hankkeeseen liittyväksi.
Osallistujat etsivät vastauksia ja mielipiteitä erityisesti APIen sujuvaan kehittämiseen liittyviin kysymyksiin, kuten mitkä ovat APIen käytön suurimmat hidasteet ja millaista on onnistunut APIen yhteiskehittäminen. Työpajassa aihetta lähestyttiin viiden toimialan näkökulmasta, joita olivat logistiikka, taloushallinto, tilastotieto, ostolaskudata ja yritystietorajapinta.
APIt soveltuvat kaikenlaisille organisaatioille
Työpajaan osallistuneet katsoivat, että laadukkaista ohjelmistorajapinnoista on hyötyä kaiken kokoisille organisaatioille sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Esiin nousivat esimerkiksi kuntasektori, mediatalot ja journalistit, ohjelmistotoimittajat, pankit, pk-yritykset, tutkimuslaitokset ja valtionhallinnon suuret organisaatiot kuten Tulli.
Miten oma organisaatiosi voisi hyödyntää rajapintoja?
Kommenttien perusteella rajapintoja hyödynnetään erityisesti organisaation oman datan jakamiseen ulkopuolelle. APIen avulla onnistuu myös organisaation ulkopuolisen data tutkiminen joko organisaation omaan käyttöä varten tai jatkojalostustyöhön. Lisäksi datan jako organisaation sisällä voi olla sutjakampaa rajapintoja käyttämällä.
Toisten organisaatioiden datasta vastaajia kiinnostivat esimerkiksi sijaintitiedot, tuotteiden tai palvelujen hintatasojen seuraaminen sekä muiden organisaatioiden ja virastojen ajankohtaisista asioista kertova data. Kiinnostusta herättivät myös sellaiset APIt, jotka osaisivat seuloa ulkopuolisen organisaation datamassasta vain tarpeellisen tiedon.
Organisaation sisäisessä käytössä APIt voisivat auttaa esimerkiksi tilastoinnissa ja talouslukujen vertailussa ja erilaisissa työnjohdon tehtävien hoitamisessa.
Oman datan tarjoaminen muille voisi puolestaan johtaa siihen, että ulkopuoliset tahot voivat rakentaa omia tietopalveluja APIen avulla. Jaettua dataa voisi käyttää joko suoraan tai rikastamalla sitä useista eri lähteistä saatavalla datalla. Lopputuloksena voi olla uusia toimivia palveluja, joista myös dataa alun perin jakanut organisaatio pääsee hyötymään.
API-kehityksen hidasteet ja esteet tunnistetaan
Tarkasteltujen toimialueiden osalta työpajaan osallistuneet mainitsivat useita esteitä tai hidasteita.
- Organisaation API-osaaminen ja -ymmärrys on usein vajavaista. Esimerkiksi järjestökentällä aihe on uusi eikä rajapintojen hyötyjä voittoa tavoittelemattomille tahoille tunnisteta.
- Organisaatiossa ei tiedetä, kuinka toisten rajapintoja pääsee käyttämään.
- Organisaation toimintamallit eivät tue APIen käyttöönottoa tai oman datan jakamista rajapintojen kautta.
- APIen käytön tuki ja ohjeistus on puutteellista.
- Organisaatiossa ei ole tahtotilaa perehtyä rajapintoihin.
- Rajapintojen laajempi hyödyntäminen organisaatiossa nähdään vain teknisenä asiana tai sen suhteen luotetaan liikaa mutu-tietoon.
- APIen kehittämisen ja käytön hinta on liian korkea.
Kun nämä puutteet oli tunnistettu, siirtyi työpaja tutkimaan eri keinoja poistaa esteitä rajapintakehityksen tieltä. [HN3] Työpajassa käytettiin soveltaen APIOps CyclesTM:n kehittämiä API Canvaksia. (https://www.apiopscycles.com/method/api-canvas). Canvakset ovat vapaasti käytettävissä ja niitä voi käyttää tehokkaasti tarkastelemaan APIen kehittämistä eri näkökulmista.
APIen käyttöä edistävät kehityskulut ja toimintamallit
Rajapintojen laajempaa käyttöä työpajaosallistujat edistäisivät konkreettisin keinoin. Näitä olisivat esimerkiksi erillisen API-hakupalvelun rakentaminen ja rajapintojen käyttöä koskevien vaatimusten tuominen julkisiin hankintoihin. Kannatusta keräsi myös rajapintakehityksen yhteinen foorumi, joka järjestäisi esimerkiksi työpajoja ja webinaareja. Foorumissa osallistujat voisivat myös määritellä yhteisiä pelisäännöt APIen kehittämiselle ja kehityksen tukemiselle.
Laadukkaampia rajapintoja syntyy myös standardien kautta. Dokumentoinnin pitäisi osallistujien mukaan perustua yhtenäisille metatietostandardeille ja muille hyville käytännöille. Esimerkkejä onnistuneesta rajapintatyöstä tulisi myös jakaa muiden organisaatioiden kehittymisen tueksi. Työpajassa katsottiin myös, että Suomi kaipaisi lisää kykyä tunnistaa APIen tuottamat liiketoimintahyödyt, samoin kykyä kommunikoida hyödyt organisaation päätöksentekijöille.
Osaamista tulisi vahvistaa ketterin ja käytännöllisin tavoin. Näitä voisivat olla esimerkiksi koulutusseminaarit tai käyttöopastuksen antaminen webinaarien tai videoiden kautta.
Kumppanit ja sidosryhmät API-kehityksessä
Keskustelijat toivat esiin useita luovia ehdotuksia, kun kartoitimme rajapintojen kehityksen yhteistyökumppaneita
Koulutusorganisaatioissa APIen kautta saatavia tietoja voisi hyödyntää erilaissa tehtävissä ja opinnäytetöissä. Oppilaitosten kanssa voisi järjestää myös Hackathoneja sopiville kohderyhmille. Näin opiskelijat voisivat kiinnostua rajapinnoista ja mahdolliset yhteistyöyritykset voisivat hyötyä tuoreesta osaamisesta.
Julkishallinnon API-linjausten kehityksessä olisi tärkeä hyödyntää myös yrityksiä, jotka ovat jo nyt mukana tuottamassa palveluita julkiselle sektorille. Tietoa eri rajapinnoista voisi olla helposti saatavilla jo nyt, sitä ei ole vain otettu käyttöön.
Rajapintoja käyttävien yritysten asiakkailta tai muilta sidosryhmiltä voisi myös kysyä, mitä tietoja tai toimintoja he toivoisivat olevan tarjolla APIen kautta. Ennen virallisia julkaisuja voisi olla myös mahdollista testauttaa uusia ominaisuuksia asiakkaista kootulla käyttäjäryhmällä.
Tiedotusvälineet mainittiin olennaisena kumppanina, koska niillä olisi tärkeä rooli yleisen tietoisuuden lisäämiseksi rajapinnoista ja siitä, missä niitä käytetään ja voitaisiin käyttää.
Oman APIn avaaminen voi tuoda säästöjä ja muuta hyötyä
Avoimia rajapintoja ei pidetä enää samalla tavalla myyntivaltista luopumisena tai hakkerointiriskinä kuin ennen etenkin yksityisellä sektorilla saatettiin pitää. Olemme siirtyneet aikaan, jossa omien rajapintojen avaamista joko täysin tai valikoidusti esimerkiksi yhteistyökumppaneille tunnistetaan myös hyötyä tuottavana tekijänä.
APIen kehittämisessä pitäisi olla lähtökohtana läpinäkyvyys, mikä lisää organisaation APIen tunnettuutta ja arvostusta, työpajassa todettiin. Samaa tietolähdettä voidaan myös hyödyntää APIen kautta moniin eri tarkoituksiin, sekä sisäisesti että ulkoisesti, ilman tarvetta lisätöille. Automatisoinnin osalta yritysten väliset prosessit puolestaan tehostuvat. Avoin API-kehitys tekee siis reaaliaikaisuudesta totta.
Avointen APIen avulla sidosryhmät voisivat myös toteuttaa erilaisia integraatioita itse. Näin jokainen uusi integraatio ei vaadi kallista työtilausta järjestelmätoimittajalta. Lisäksi nähtiin, että APIt voisivat toimia yhtenä keinona korruption torjunnassa.
Julkisen sektorin käyttämiä rajapintoja tulisi kehittää laajassa yhteistyössä ja julkisen sektorin yhteisten rajapintojen koordinointi voisi olla yhdellä taholla. Tähän tähtää myös kansallisten API-linjausten kehitystyö, jossa linjausten kehittämisestä ja toimeenpanosta vastaa Valtionvarainministeriö.
