Ilmasto- ja ympäristötietoisen ICT:n potentiaali suurempaa kuin koskaan
Digitaaliset prosessit

Ilmasto- ja ympäristötietoisen ICT:n potentiaali suurempaa kuin koskaan

Tiesitkö, että GeSI SMARTer-raportti ennustaa vähäpäästöisemmille digilaitteille- ja palveluille 11 triljoonan dollarin globaalia tuottoa vuoteen 2030 mennessä? Lue tavoista hypätä ilmastoviisaan ICT:n kelkkaan etukenossa.

GeSIn raportti ei ole yksin. Seuraavan 7 vuoden aikana EU on kertonut investoivansa 420 miljardia vihreään teknologiaan, ja Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnistetaan jo yleisesti, vähäpäästöisen teknologian ja digipalveluiden tuottaminen ja hankkiminen ei ole todellakaan enää marginaalista puuhastelua. YK:n ja GeSIn arvion mukaan Green ICT -markkinoiden tuottopotentiaali globaalisti on 11 triljoonaa dollaria. Green ICT -hankkeen webinaarisarjan viimeisessä osassa katsoimmekin tulevaan: kuinka kestävän ICT:n markkinoiden ja trendien muutokseen voi varautua ajoissa, ja kuinka päästä mukaan kasvaville markkinoille.

Kestävä kehitys ylätasolla ja käytännössä

Helena Soimakallio toimii kestävän kehityksen johtajana Teknologiateollisuus ry:ssä. Hän on myös suunnittelu- ja konsultointiyritysten etujärjestö SKOL ry:n toimitusjohtaja. Helena alusti webinaarissa Teknologiateollisuuden julkaisemista vähähiilitiekartoista. Niiden perusteella kestävälle ICT:lle on odotettavissa kysyttyä tulevaisuutta.

Soimakallio kuvasi esityksessään, kuinka Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartta tunnistaa ICT-ratkaisujen tuntuvan potentiaalin päästöjen vähentämistyössä. ”Tämä johtuu erityisesti siitä, ettei digitalisaatiosta vapaata teollisuuden alaa Suomessa enää ole. Siksi ICT-laitteissa ja -palveluissa tehdyt vihreät ratkaisut kertautuvat arvoketjussa ylöspäin.”

Tehokkaimmat keinot löytyvät Teknologiateollisuuden mukaan digitaalisuuden ja vähäpäästöisyyden yhdistelmällä. Niitä ovat esimerkiksi älykkäät energiaratkaisut, älykäs liikkuminen sekä resurssitehokkuus ja raaka-aineiden uudelleenkäyttö.

Digitalisaation ilmastovaikutukset

Head of Environment Pia Tanskanen vastaa Nokian ympäristöpolitiikasta, tavoitteista ja ohjelmista. Hän on työskennellyt elektroniikkateollisuuden ilmasto-ja kiertotalousteemojen parissa jo 20 vuotta. Pia alusti digitalisaation ilmastovaikutuksista ja vastuullisen digitalisaation edistämisestä sellainen organisation näkökulmasta, joka sekä tuottaa digilaitteita ja -palveluita että suorittaa paljon hankintaa.

”Kiertotaloudella paras synonyymi on oikeastaan tehokkuus”, Tanskanen tiivistää. ”Osa ympäristötyöstä on edelleen vanhaa kunnon ekotehokkuutta. Sen lisäksi täytyy selvittää, kuinka saamme kytkettyä tuottavuuden kasvun ja resurssien kulutuksen irti toisistaan.”

Tanskanen myös esitteli, kuinka Nokian nykyinen ympäristöstrategia tähtää korkeammalle kuin omien päästöjen minimoimiseen: se huomioi myös hiilikädenjäljen kasvattamisen. Strategia kattaa Nokian tuotanto- ja palveluprosessien lisäksi niiden loppukäyttäjävaiheen, samoin kuin yrityksen toiminnasta syntyvät päästöt.

Systemaattinen suunnittelu tehokkainta

Green ICT -projektipäällikkö Antti Sipilä ja LUT-yliopiston professori Jari Porras siirtyivät haastattelemaan alustajia paneeliin, jossa syvennyttiin kestävän ICT:n suuriin kysymyksiin vielä lähemmin. Myös webinaarin seuraajat osallistuivat vilkkaasti keskusteluun. Yleisöstä nousi esiin ajatus siitä, että kestävää ICT:tä tulisi lähestyä systeemiajattelun kautta. Panelistit nyökyttelivät.

”On totta, että palvelun suunnitteluvaiheen ratkaisut vastaavat helposti 80 prosentista kaikista arvoketjun päästöistä”, Helena Soimakallio totesi. ”Senkin takia digivihreyttä tulee ajatella paljon nykyistä enemmän ja suunnitella kunnolla.”

”Kiertotaloudessa suunnittelu onkin tärkeää, vaikka siihen liittyykin epävarmuustekijöitä. Kuinka suunnitella sellaista tulevaisuutta varten, jota emme tunne?”, Pia Tanskanen havainnollisti. ”Arvoketjujen kertautuminen onkin paljon tehokkaampaa kuin se, että prosessin lopussa toimiva henkilö yrittää lisätä vihreyttä mukaan työkiireidensä keskellä.”

Kuten aina Green ICT -webinaareissa, panelisteilta kysyttiin tulevaisuuden toivoa tuottavista asioista. ”Minä kyllä uskon teknologian kehittyvän kestävämmäksi koko ajan. En tiedä johtuuko se työstäni Teknologiateollisuudessa vai olenko ajautunut töihin tänne juuri siksi”, Soimakallio naurahti.

”Minulla on sellainen olo, että kestäviä ratkaisuja on alkanut syntyä nopeammalla tahdilla kuin aikaisemmin”, Pia Tanskanen sanoi. ”Ensin aiheesta alettiin puhua aivan eri sävyyn, ja nyt aikomus on alkanut muuttua toiminnaksi.

Tulevaisuuden osaajat valmiina yhteistyöhön

Professori Jari Porras esitteli lopuksi Erasmus Mundus -ohjelmaa Software Engineers for Green Deal (SE4GD), jonka opiskelijat kouluttautuvat kestävän ICT:n osaajiksi. Ohjelman opiskelijat ovat kevään 2022 Suomessa ja etsivät harjoittelupaikkoja, joissa pääsee toteuttamaan kestävää ohjelmistokehitystä käytännössä. Organisaatiot ovat tervetulleita tekemään yhteistyötä ohjelman opiskelijoiden kanssa myös esimerkiksi kurssiprojektien tai opinnäytetöiden muodossa.

Lue seuraavaksi