Data-asetus tuo uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille – näin hyödynnät niitä liiketoiminnassasi

Data-asetus, josta toisinaan käytetään myös ilmaisua datasäädös, on osa uutta EU-lainsäädäntöä, joka määrittelee suuntaviivat datan jakamiselle ja käytölle. Asetuksen tavoite on kehittää EU:n datataloutta ja saada data liikkeelle entistä paremmin.

”Data-asetus varmistaa, että ihmiset ja organisaatiot voivat entistä enemmän hyödyntää tietoa, jota verkkoon liitetyt laitteet keräävät”, Traficomin datatalousjohtaja Jenni Koskinen kertoo.

Asetus koskee kaikkia verkkoon kytkettäviä laitteita älykelloista ja robotti-imureista valmistavan teollisuuden koneisiin. Suomessa asetus koskee erityisesti valmistavan teollisuuden yrityksiä keskisuurista yrityksistä pörssiyhtiöihin. ”Data-asetus koskettaa esimerkiksi Konetta, Valmetia, Nokiaa ja Metsoa, eli isojakin suomalaisia pörssiyrityksiä”, Koskinen kertoo.

Data-asetuksen myötä yritysten täytyy päivittää sopimuskäytäntönsä. Erityisesti laitevalmistajien on tarkistettava, että niiden sopimukset tekevät mahdolliseksi datan jakamisen asiakkaille ja kolmansille osapuolille.

1001 Lakes Oy:n johtaja ja data-asiantuntija Marko Turpeinen selventää muutosta: ”Jos yrityksellä on ennen ollut käytäntönä antaa asiakkaille dataa vain maksua vastaan lisäpalveluna, se ei enää käy. Aiemmin asiakkaiden on myös pitänyt saada laitevalmistajan lupa datan siirtämiseen kolmansille osapuolille, mutta data-asetuksen myötä tätä ei enää voi vaatia.”

Kun tietoa siirretään kolmansille osapuolille, tulee tehdä FRAND-ehdoilla oleva sopimus. FRAND tarkoittaa fair and reasonable -periaatetta eli oikeudenmukaisia ja kohtuullisia ehtoja. ”Sopimukseen voi liittyä maksuja, jotka kattavat vaikkapa datan keräämisen ja siirron kulut. Oletuksena ei siis ole, että kaikki data olisi ilmaista”, Turpeinen tarkentaa.

Data-asetuksen myötä yritysten on tarkistettava ja päivitettävä lukuisia sopimusteknisiä seikkoja. Laitevalmistajien myynti- ja käyttöehtosopimukset, asiakassopimukset, jälleenmyyntisopimukset sekä alihankkijaverkostojen kanssa tehtävät sopimukset kaipaavat kaikki huomiota.

”Erityisesti keskisuurten ja suurten yritysten on syytä käydä läpi koko sopimuskokonaisuus. Kyse ei ole vain yhdestä sopimuksesta, vaan koko ketjusta asiakkaista alihankkijoihin”, Turpeinen korostaa.

Sopimuspäivitysten tueksi TIEKE on kehittänyt datasopimuspohjia ja asiakirjamalleja, jotka helpottavat yritysten sopimustyötä data-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Mallisopimusten avulla yritykset voivat varmistaa, että kaikki keskeiset data-asetuksen velvoitteet tulevat huomioiduiksi sopimusteksteissä.

ICT-sopimuspohjat-palvelun uudet datasopimuspohjat sisältävät datan käyttösopimuspohjan datan käyttäjän ja haltijan sekä datan käyttäjän ja vastaanottajan välillä. Ne sopivat tilanteisiin, joissa tuotteen käyttäjä antaa tai siirtää tuottamansa datan tuotevalmistajan tai kolmannen osapuolen käyttöön.

Lisäksi palvelussa on datan siirtoon asiakirja, jossa datan haltija antaa erillisten tuotekäyttäjien tuottaman tuotedatan ulkopuolisen vastaanottajan käyttöön. Siinä määritellään tuotedatan teknisen siirron vaatimukset ja toimenpiteet sekä kohtuullinen korvaus, jonka vastaanottaja maksaa datan haltijalle.

Mukana on myös muistilista tilanteeseen, jossa käyttäjä vaihtaa käyttämäänsä pilvipalvelua. Muistilistassa on keskeisiä datan siirtoon liittyviä seikkoja, joita palveluntarjoajan ja käyttäjän välillä tulee yksilöidä ja sopia.

Valmiit sopimuspohjat säästävät aikaa ja vähentävät riskejä, kun ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Erityisesti pk-yrityksille, joilla ei ole omaa lakiosastoa, tämä on merkittävä apu.

Suomalaisten yritysten valmistautuminen data-asetukseen vaihtelee merkittävästi. Suuremmat yritykset ovat yleensä edellä, kun taas pienemmät yritykset saattavat vielä olla täysin tietämättömiä muutoksesta.

”Isoimmat yritykset ovat seuranneet kehitystä jo pidempään ja aloittaneet valmistelut ajoissa. Pienemmissä yrityksissä valmistautuminen on ollut hitaampaa ja asetus on vasta tulossa keskustelunaiheeksi”, Koskinen kertoo. Turpeinen vahvistaa saman 1001 Lakesin tekemien selvitysten perusteella: ”Valmiustaso on aika matala. Data-asetus on saanut vain vähän huomiota verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen säädökseen, vaikka liiketoiminnan kannalta data-asetus on tärkeämpi kuin vaikkapa tekoälyasetus.”

Vaikka data-asetus tuo yrityksille uusia velvoitteita, se kannattaa nähdä ensisijaisesti mahdollisuutena. Asetus voi avata täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

”Yritykset voivat tarjota dataperusteisia palveluita, esimerkiksi analytiikkaa tai huoltopalveluita, ja saada uudenlaista kilpailuetua”, Koskinen kuvaa.

Turpeinen mainitsee esimerkkinä kiertotalouden: ”Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyksessä meillä on tällä hetkellä huonosti tietoa siitä, mistä komponenteista laitteet koostuvat ja miten niitä on käytetty. Data-asetuksen kautta laitteesta voidaan saada selville, miten akkua on ladattu ja onko se kunnossa. Se voi tuoda paljon uusia mahdollisuuksia. Laitteita ei ehkä tulevaisuudessa tarvitse laittaa nykyisellä tavalla murusiksi, vaan kokonaisia komponentteja voidaan käyttää uudestaan.”

Maataloudessa data-asetus voi mullistaa toimintaa. ”Kaikkien maatiloilla käytettävien laitteiden data tulee olemaan yhdisteltävissä ja siirrettävissä niille toimijoille, jotka pystyvät rakentamaan parhaat optimointipalvelut. Viljelijä saa siirrettyä datan kaikista laitteista yhdenmukaisesti softaan, joka tekee fiksuja analyysejä ja päätöksiä”, Turpeinen kuvailee.

Data-asetus pakottaa yritykset miettimään toimintamallejaan uusiksi. Perinteinen ajattelu, jossa laitevalmistaja hallitsee kaikkea tietoa ja tarjoaa kaikki lisäarvopalvelut, on muuttumassa.

”Yritys ei voi enää ajatella, että koska se valmistaa laitteen, kaikki siihen liittyvät palvelut olisivat sen yksinoikeus. Sen sijaan kannattaa ajatella, että ’me teemme parhaat mahdolliset palvelut, vaikka muutkin pääsevät käsiksi dataan, minkä päälle palvelumme on rakennettu’”, Turpeinen selittää.

Muutos koskee erityisesti kompleksisia laitteita, joissa on paljon alihankkijoiden toimittamia komponentteja.

”Vaikkapa metsäkoneen valmistajilla on loppujen lopuksi aika paljon mietittävää. Yrityksen on selvitettävä, mitä kaikkia heidän tuotteidensa osia tämä asetus koskee ja miten käytännön järjestelyt alihankintaverkoston kanssa pitäisi jatkossa hoitaa,” Turpeinen pohtii.

Yritysten, jotka kuulevat data-asetuksesta ensimmäistä kertaa, kannattaa aloittaa tutustumalla aiheeseen. Turpeinen neuvoo etenemään vaiheittain.

”Tutustu asetuksesta kertovaan materiaaliin esimerkiksi Traficomin, EU-komission tai Teknologiateollisuuden sivuilla. Analysoi seuraavaksi oman yrityksenne näkökulmasta, mitä tämä juuri teille tarkoittaa. Ota IT-osasto mukaan ja katso, miten nykyiset tavat toimivat. Tee myös oikeudellinen analyysi sopimuksista.”

Koskinen kehottaa yrityksiä arvioimaan omaa rooliaan.

”Kannattaa pohtia, onko roolina datanhaltija, joka kerää dataa laitteista, käyttäjä vai kolmas osapuoli, joka voisi hyödyntää muiden dataa omassa liiketoiminnassaan.”

Data-asetuksen ympärillä on vielä paljon tulkinnanvaraisia kohtia, jotka tarkentuvat käytännön kokemusten myötä. Tilannetta voi verrata EU:n tietosuoja-asetuksen alkuaikoihin.

”GDPR:n kanssa kesti useita vuosia ennen kuin selkeät käytännöt muotoutuivat. Data-asetuksen ympärillä tulee käymään vähän samalla lailla”, Turpeinen ennakoi.

Tietoturva on yksi keskeinen pohdinta-alue asetuksen käyttöönotossa. Yritys ei voi suoraan kieltäytyä jakamasta dataa, koska se ei ole huolehtinut turvallisuudesta. Sen pitää laittaa tietoturva kuntoon. Yritys voi kuitenkin vedota siihen, että raakadatan avaaminen voi paljastaa tuotteesta haavoittuvuuteen johtavia ominaisuuksia. “Yrityksen täytyy olla hyvin selkeä ja tarkka määritellessään mahdollisen syyn, minkä takia dataa ei saisi avata”, Turpeinen korostaa.

Traficom tulee olemaan Suomessa data-asetuksen valvova viranomainen, joka tarjoaa yrityksille myös neuvontaa aiheesta. Koskinen korostaa, että yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä.

”Voi lähettää sähköpostia osoitteeseen datatalous@traficom.fi. Toivomme, että pystymme neuvomaan ja ohjaamaan niin, että ei tarvitse mennä valvontaprosessiin.” Jos yritykset eivät noudata asetuksen vaatimuksia, seuraus voi olla varoituksia, uhkasakkoja tai vakavimmissa tapauksissa taloudellisia seuraamusmaksuja.

Data-asetus ei ole pelkkä velvollisuus vaan merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Koskinen ja Turpeinen kehottavat yrityksiä näkemään asetuksen myönteisessä valossa.

”Kannattaa miettiä, voiko tämä tuoda uusia mahdollisuuksia. Voinko haastaa laitevalmistajaa antamaan lisää dataa, jota tarvitsen”, Turpeinen neuvoo.

Yrityksille, joita asetus velvoittaa, hän antaa rohkaisevan viestin: ”Ei tässä ole välttämättä hirveän isosta remontista kysymys. Pitkälle pääsee selvittämällä huolellisesti, mitä kaikkea data-asetus muuttaa.”

Data-asetus on käytössä jo nyt, ja yritykset voivat hakea kilpailuetua olemalla nopeita sen hyödyntämisessä. Suomalaisilla toimijoilla on hyvät edellytykset menestyä uusissa dataperusteisissa liiketoiminnoissa.

Yritysten kannattaa pitää mielessä myös data-avaruudet, eli digitaaliset ympäristöt, joissa yritykset ja organisaatiot voivat jakaa dataa hallitusti yhteisten pelisääntöjen ja sopimusten perusteella yli organisaatio- ja maarajojen. Ne tarjoavat infrastruktuurin turvalliselle datan siirtämiselle toimijoiden välillä.