Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Digitaalisen taloushallinnon saralla on odotettavissa suuria harppauksia tulevien vuosien aikana. Verkkolaskufoorumin vuotuinen syysseminaari pureutui aiheeseen marraskuussa 2024.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.

Pysyäkseen tekoälykehityksessä mukana organisaatioiden on tärkeää huolehtia työntekijöiden osaamisen kehittämisestä, jotta kehittyvää teknologiaa pystytään hyödyntämään tietoturva ja tietosuoja huomioiden. TIEKEn Kiljavan opistolle ja T-opistoille toteuttamat tekoälykoulutukset pureutuivat tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksiin opistojen arjen ja käytännönläheisten esimerkkien kautta. Tarkastelussa oli esimerkiksi tekoäly opetustilanteissa ja hallinnollisessa työssä sekä sen vaikutus henkiseen hyvinvointiin. TIEKEn tarjoamat tekoälykoulutukset räätälöidään aina organisaation toiveiden mukaisesti.

Datan ja tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. On aika pysähtyä miettimään, miksi ja mihin tarkoitukseen keräät dataa, miten sitä säilytät ja kuka siihen pääsee käsiksi? Tammikuussa 2025 alkava TIEKEn datavastuullisuuden valmennus pureutuu näihin kysymyksiin.

Green ICT -ratkaisut, kuten päästöjen vähentämiseen tähtäävät teknologiat ja ympäristön kannalta vastuullinen ICT:n käyttö, avaavat Itä-Suomen alueelle uusia mahdollisuuksia. VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta -hanke tukee tätä kehitystä aktivoimalla Itä-Suomen ICT-sektoria. Koulutuksen, yhteistyön ja uusien toimintamallien avulla Itä-Suomea valmistellaan tulevaisuuteen, jossa vihreät ICT-ratkaisut ovat kilpailuetu.

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

TIEKEllä on pitkä historia osaamisen kehittämisen ja tunnistamisen parissa. Toimiminen kansainvälisillä foorumeilla on tuonut arvokasta kokemusta siitä, miten yhteinen sävel löytyy, vaikka eri maiden toimintatavat eroavat toisistaan. Yhteistyö on avainasemassa, kun tavoitteena on kehittää osaamista Euroopan laajuisesti ja edistää esimerkiksi mikrokredentiaalien käyttöönottoa.

Nykyisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän siitä, miten ne tunnistavat ja kehittävät henkilöstönsä osaamista. Suomessa on perinteisesti painotettu tutkintotodistuksia, mutta osaamista kertyy yhä enemmän työelämässä ja vapaa-ajalla myös epävirallisemmilla tavoilla. Digitaaliset osaamismerkit ovat keskeinen väline osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä.

Vaikka digitaalisuuden ja digitaalisten palveluiden käyttöönotto yleistyy yrityksissä, on henkilökohtainen viestintä edelleen korvaamatonta monissa tilanteissa. Digivälineet tehostavat monia toimintoja ja oikein käytettynä ne lisäävät aikaa henkilökohtaiseen kanssakäymiseen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kyselyn avulla selvitämme digitalisaation, digiosaamisen ja viestinnän nykytilaa järjestöissä. Tänä vuonna uusina teemoina mukana ovat tekoälyn käyttö ja teknologian vastuullinen hyödyntäminen. Kysely on tarkoitettu kaikille järjestöjen ja yhdistysten toimijoille, roolista riippumatta.

Jos yritys kohtaa haasteita yhteistyössä ICT-toimittajansa kanssa, on usein edessä toimittajan vaihto. Mutta millä aikataululla tämä onnistuu? Asia riippuu laaditusta sopimuksesta, jossa saattaa kuitenkin olla tulkinnanvaraa. Tällöin yritys joutuu pohtimaan, minkälaisilla irtisanomisajoilla ICT-sopimuskumppanistaan pääsee eroon ilman suurempia riskejä.