Green ICT avasi uusia näkökulmia opetukseen
Vastuullisuus

Green ICT avasi uusia näkökulmia opetukseen

ICT:llä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä ja sopeutumistoimissa. Aihetta ei kuitenkaan Suomessa käsitellä systemaattisesti toisella asteella tai korkeakoulutuksessa. Vaikutukset ulottuvat kauas, kun yritysmaailma ja julkinen sektori eivät pääse hyödyntämään kestävän ICT:n potentiaalia osaajapulan vuoksi. GreenICTComp-hanke kuroi umpeen tätä osaamisvajetta kouluttamalla ICT-opettajia kestävästä digitalisaatiosta. Koulutus muutti osallistuneiden tapaa ajatella kestävyydestä, ja opit ovat jo siirtyneet konkreettiseen opetustyöhön.

Yksi koulutukseen osallistuneista oli Haaga-Helian lehtori Nina Rostén, joka näki koulutuksessa mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan. Rostén opettaa Haaga-Heliassa yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista, ICT-valmiuksia ja liiketoimintalähtöistä ICT:tä. Hän toimii myös tiiminsä kestävän kehityksen koordinaattorina, jonka tehtävänä on tukea tiimin opettajia tuomaan esille kestävyysnäkökulmia opetuksessaan.

”Koska teknologia ympäröi nyt ja tulevaisuudessa vielä vahvemmin meitä, tulee kestävyys ottaa vahvemmin ja elinkaaren aikaisemmassa vaiheessa huomioon. Siksi on tärkeää, että asiaa opetetaan nyt tulevaisuuden ammattilaisille”, Rostén kertoo motivaatiostaan lähteä mukaan koulutukseen.

Koulutus tarjosi konkreettista ja ajankohtaista sisältöä

GreenICTComp-koulutus koostui viidestä aihekokonaisuudesta, jotka käsittelivät vihreää ICT:tä ja systeemiajattelua, ICT:tä ja kiertotaloutta, ICT:tä ja ilmastoa, vastuullisuutta ja datatoimijuutta tekoälyaikakaudella sekä tekoälyä käytännön opetustyössä.  

Rostén valitsi osallistua kaikkiin viiteen koulutusosioon, sillä hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta ICT:n ja kestävyysteemojen yhdistämisestä.

”Koulutus oli laadukas ja sisällöltään kattava. Kouluttajat olivat asiantuntevia ja osasivat kertoa asioista kansantajuisesti. Sain todella paljon hyvää ja ajantasaista tietoutta ja osaamista.”

Kaikkein hyödyllisintä Rosténin mukaan oli tutkimustiedon saaminen ja sen ymmärtäminen, kuinka paljon aiheesta on jo olemassa tietoa. Tällä hetkellä sen tunnettuus akateemisissa piireissä on kuitenkin vielä valitettavan heikkoa.

Erityisesti osiot ICT:n yhteydestä kiertotalouteen ja ilmastoon jäivät Rosténin mieleen, sillä näistä aiheista hän kaipasi jo ennakkoon tietoa omaa opetustaan ajatellen.

Uudenlaista kokonaisuutta luotaessa toki parannettavaakin aina jää. Rostén olisi toivonut vastaanottavansa kerrytettyä osaamista todistavan osaamismerkin nopeammalla aikataululla, ja oppimisalustan käyttö aiheutti omia hankaluuksiaan. Ongelmat olivat kuitenkin lähinnä teknisiä ja prosessillisia, ja koulutuksen sisältöjä hän kiitteli todella hyviksi.

Oppien vienti käytäntöön

Koulutus ei jäänyt pelkäksi teoriaksi – Rostén kertoo hyödyntäneensä opittua jo konkreettisesti opetustyössä.

”Olen hyödyntänyt oppeja kertoessani IT-tradenomeille heidän tulevasta työstään. Olen painottanut heille, että heidän tulee tulevina ammattilaisina ajatella asiaa kokonaisvaltaisesti ja systeemisesti. Olen myös hyödyntänyt oppimaani siten, että tehtäviin on sisällytetty vastuullisuus- ja kestävyysnäkökulmia ja -tehtäviä.”

Opetustyön lisäksi ICT:n kestävyysteemat ovat uineet sujuvasti opettajakollegoiden tukemiseen kestävyysnäkökulmista.

”Olen sisällyttänyt kaikkeen tätä aihetta. Olen oppinut näkemään ja ohjaamaan opettajakollegoja ajattelemaan kestävyysnäkökulma huomioiden. Olen myös tekoälyn opetuksessa tuonut esille tekoälyn kestävyyden tai kestämättömyyden.”

Rostén kertoo lähteneensä nollasta liikkeelle aiheen parissa, ja koulutus muuttikin hänen tapaansa käsitellä kestävyysteemoja.

Green ICT -osaamista tarvitaan tulevaisuuden opetuksessa

Rostén näkee, että Green ICT -osaaminen tulee olemaan yhä keskeisemmässä roolissa opettajien työssä.

”Ainakin ICT-sektorin opettajille tulisi vahvemmin tuoda esille sitä, että kyse ei ole pelkästään elektroniikkajätteestä. Oleellista on myös, miten ohjelmistoja rakennetaan, millaisia rajapintoja tehdään, miten vastuullista ylläpito on… Tarvitaan siis tietoisuuden lisäämistä siitä, että kestävyys on muutakin kuin vain kiertotaloutta tai kierrätystä ja siitä, mikä kestävyyden merkitys on ICT-sektorilla.”

Hän suosittelee koulutusta lämpimästi myös kollegoille.

”Suosittelen vastaavaan koulutukseen osallistumista ehdottomasti. Vaikka koulutuksen joutuisikin omalla vapaa-ajallaan suorittamaan, niin se on sen arvoista. Toivon myös itse pääseväni kertaamaan asiaa jatkossakin.”


GreenICTComp-hankkeen koulutusmateriaalit ovat kaikkien hyödynnettävissä aoe.fi-palvelussa.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT
Vastuullisuus
Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä
Vastuullisuus

Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä

Moni organisaatio tunnistaa, että ICT-toiminnan ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alkuun pääseminen voi kuitenkin tuntua haastavalta. Mistä kannattaa aloittaa? Mitkä toimenpiteet tuottavat eniten hyötyä? Entä miten vihreä ICT saadaan osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa?

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen
Digitaalinen taloushallinto

Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen

Rakennusalan vastuullisuusraportointi edellyttää entistä tarkempaa tietoa tuotteista, materiaaleista, toimituksista ja päästöistä. Tietoa syntyy rakennusprosessin eri vaiheissa, mutta se ei vielä siirry järjestelmien ja yritysten välillä riittävän yhdenmukaisesti.

Timo Simell