Green ICT avasi uusia näkökulmia opetukseen
Vastuullisuus

Green ICT avasi uusia näkökulmia opetukseen

ICT:llä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä ja sopeutumistoimissa. Aihetta ei kuitenkaan Suomessa käsitellä systemaattisesti toisella asteella tai korkeakoulutuksessa. Vaikutukset ulottuvat kauas, kun yritysmaailma ja julkinen sektori eivät pääse hyödyntämään kestävän ICT:n potentiaalia osaajapulan vuoksi. GreenICTComp-hanke kuroi umpeen tätä osaamisvajetta kouluttamalla ICT-opettajia kestävästä digitalisaatiosta. Koulutus muutti osallistuneiden tapaa ajatella kestävyydestä, ja opit ovat jo siirtyneet konkreettiseen opetustyöhön.

Yksi koulutukseen osallistuneista oli Haaga-Helian lehtori Nina Rostén, joka näki koulutuksessa mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan. Rostén opettaa Haaga-Heliassa yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista, ICT-valmiuksia ja liiketoimintalähtöistä ICT:tä. Hän toimii myös tiiminsä kestävän kehityksen koordinaattorina, jonka tehtävänä on tukea tiimin opettajia tuomaan esille kestävyysnäkökulmia opetuksessaan.

”Koska teknologia ympäröi nyt ja tulevaisuudessa vielä vahvemmin meitä, tulee kestävyys ottaa vahvemmin ja elinkaaren aikaisemmassa vaiheessa huomioon. Siksi on tärkeää, että asiaa opetetaan nyt tulevaisuuden ammattilaisille”, Rostén kertoo motivaatiostaan lähteä mukaan koulutukseen.

Koulutus tarjosi konkreettista ja ajankohtaista sisältöä

GreenICTComp-koulutus koostui viidestä aihekokonaisuudesta, jotka käsittelivät vihreää ICT:tä ja systeemiajattelua, ICT:tä ja kiertotaloutta, ICT:tä ja ilmastoa, vastuullisuutta ja datatoimijuutta tekoälyaikakaudella sekä tekoälyä käytännön opetustyössä.  

Rostén valitsi osallistua kaikkiin viiteen koulutusosioon, sillä hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta ICT:n ja kestävyysteemojen yhdistämisestä.

”Koulutus oli laadukas ja sisällöltään kattava. Kouluttajat olivat asiantuntevia ja osasivat kertoa asioista kansantajuisesti. Sain todella paljon hyvää ja ajantasaista tietoutta ja osaamista.”

Kaikkein hyödyllisintä Rosténin mukaan oli tutkimustiedon saaminen ja sen ymmärtäminen, kuinka paljon aiheesta on jo olemassa tietoa. Tällä hetkellä sen tunnettuus akateemisissa piireissä on kuitenkin vielä valitettavan heikkoa.

Erityisesti osiot ICT:n yhteydestä kiertotalouteen ja ilmastoon jäivät Rosténin mieleen, sillä näistä aiheista hän kaipasi jo ennakkoon tietoa omaa opetustaan ajatellen.

Uudenlaista kokonaisuutta luotaessa toki parannettavaakin aina jää. Rostén olisi toivonut vastaanottavansa kerrytettyä osaamista todistavan osaamismerkin nopeammalla aikataululla, ja oppimisalustan käyttö aiheutti omia hankaluuksiaan. Ongelmat olivat kuitenkin lähinnä teknisiä ja prosessillisia, ja koulutuksen sisältöjä hän kiitteli todella hyviksi.

Oppien vienti käytäntöön

Koulutus ei jäänyt pelkäksi teoriaksi – Rostén kertoo hyödyntäneensä opittua jo konkreettisesti opetustyössä.

”Olen hyödyntänyt oppeja kertoessani IT-tradenomeille heidän tulevasta työstään. Olen painottanut heille, että heidän tulee tulevina ammattilaisina ajatella asiaa kokonaisvaltaisesti ja systeemisesti. Olen myös hyödyntänyt oppimaani siten, että tehtäviin on sisällytetty vastuullisuus- ja kestävyysnäkökulmia ja -tehtäviä.”

Opetustyön lisäksi ICT:n kestävyysteemat ovat uineet sujuvasti opettajakollegoiden tukemiseen kestävyysnäkökulmista.

”Olen sisällyttänyt kaikkeen tätä aihetta. Olen oppinut näkemään ja ohjaamaan opettajakollegoja ajattelemaan kestävyysnäkökulma huomioiden. Olen myös tekoälyn opetuksessa tuonut esille tekoälyn kestävyyden tai kestämättömyyden.”

Rostén kertoo lähteneensä nollasta liikkeelle aiheen parissa, ja koulutus muuttikin hänen tapaansa käsitellä kestävyysteemoja.

Green ICT -osaamista tarvitaan tulevaisuuden opetuksessa

Rostén näkee, että Green ICT -osaaminen tulee olemaan yhä keskeisemmässä roolissa opettajien työssä.

”Ainakin ICT-sektorin opettajille tulisi vahvemmin tuoda esille sitä, että kyse ei ole pelkästään elektroniikkajätteestä. Oleellista on myös, miten ohjelmistoja rakennetaan, millaisia rajapintoja tehdään, miten vastuullista ylläpito on… Tarvitaan siis tietoisuuden lisäämistä siitä, että kestävyys on muutakin kuin vain kiertotaloutta tai kierrätystä ja siitä, mikä kestävyyden merkitys on ICT-sektorilla.”

Hän suosittelee koulutusta lämpimästi myös kollegoille.

”Suosittelen vastaavaan koulutukseen osallistumista ehdottomasti. Vaikka koulutuksen joutuisikin omalla vapaa-ajallaan suorittamaan, niin se on sen arvoista. Toivon myös itse pääseväni kertaamaan asiaa jatkossakin.”


GreenICTComp-hankkeen koulutusmateriaalit ovat kaikkien hyödynnettävissä aoe.fi-palvelussa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta
Tekoäly ja datatalous

Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta

Taloyhtiöissä syntyy jo nyt paljon tietoa sähköstä, lämmöstä, vedestä ja kiinteistön käytöstä. Ongelma ei kuitenkaan ole datan puute. Ongelma on se, että tieto on hajallaan eri järjestelmissä, eri toimijoilla ja eri muodoissa. Siksi se päätyy harvoin arjen päätöksenteon tueksi. Kun tieto ei siirry käyttöön, energiatehokkuus jää helposti raportoinnin tasolle, eikä poikkeamiin päästä kiinni ajoissa.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa
Tekoäly ja datatalous

Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa

Allianssi kokoontui toukokuussa 2026 tarkastelemaan data-avaruuksien kehitystä, datatalouden roolia sekä niiden kytkentää tulevaan hallitusohjelmaan ja kansallisiin strategioihin. Tapaaminen toi yhteen yritysten, julkisen sektorin ja TKI-toimijoiden asiantuntijoita yhteisen tavoitteen äärelle vauhdittamaan datatalouden kasvua ja data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa.

Hanna Vuohelainen
Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Ruotsissa isot rakennusyhtiöt ovat laskeneet, että pystyvät säästämään noin 30 prosenttia rakentamiskustannuksista toimivan datan ja digitaalisen toimitusketjun avulla. Suomessa on kaikki edellytykset samaan. Alan pk-yrityksille viesti on selvä: kyky hyödyntää dataa koko toimitusketjussa on nyt kilpailuetu, kohta myös selviytymisen edellytys.