Osaamiskartoitus apuna tekoälyvalmiuksien kartoittamisessa 

Hankkeen pilotointivaiheessa tuettiin kahtatoista yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita tekoälykokeiluissa. Pilotoinnin aluksi osallistuvat organisaatiot tekivät osaamiskartoituksen, jonka avulla selvitettiin hankkeen toimintaan osallistuvien digiosaamisen lähtötilannetta, kokemuksia generatiivisen tekoälyn käytöstä sekä valmiuksia hyödyntää tekoälyä työssä. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin organisaation tekoälykokeilun suunnittelussa sekä tarvittavan tuen ja osaamisen kehittämisen suuntaamisessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 119 henkilöä.  

Kun tekoälyapurit integroituvat osaksi arkisia sovelluksia, ei perusosaamista voi unohtaa. Esimerkiksi tekoälyavusteinen taulukkolaskenta ei ole vakaalla pohjalla, jos omat perustaidot taulukkolaskentasovelluksesta ovat puutteelliset. Näin ollen osaamiskartoituksen ensimmäisessä osassa kerättiin tietoa vastaajien yleisestä digiosaamisesta, joka tukee tuloksellista tekoälyn käyttöä (Kuva 1).

Vastausten mukaan yleinen digiosaaminen koettiin vahvaksi, ja vastaajilla oli luottamusta kykyynsä omaksua uusia välineitä ja työtapoja, joita tekoälymurros tuo tullessaan. Digiosaaminen sisälsi tässä kartoituksessa esimerkiksi tiedonhakuun, tietosuojaan ja viestintään liittyviä taitoja. Edellä mainitut kompetenssit luovat tekoälyn käytölle lainmukaisen ja turvallisen perustan, ja toisaalta auttavat suuntaamaan tekoälyn käyttöä oikeisiin tehtäviin.  
 
Tavallisimpien sovelluksien osalta sähköpostin, kalenterin ja tekstinkäsittelyn käytön arvioitiin sujuvan, mutta taulukkolaskennassa, esitysgrafiikassa ja kuvankäsittelyssä oli vielä vahvistettavaa.

Tekijänoikeuksien osalta tietämys koettiin osin puutteelliseksi. Tekoäly avaa paljon uusia tekijänoikeuskysymyksiä, jotka eivät aina ole yksinkertaisia. Minkälaisia muiden luomia kuvia ja aineistoja saa käyttää tekoälyn syötteenä? Milloin tekoälyllä luotu sisältö muistuttaa liiaksi jonkun toisen luomaa tekstiä tai kuvaa? Näihin kysymyksiin hyvänä nyrkkisääntönä on, että tekoälyn käyttäjä on vastuussa työkalulle syötetystä aineistosta ja siitä, että luotu tuotos ei täytä esim. plagioinnin tunnusmerkkejä. Normaalit lähdeviitteiden ja lainaamisen säännöt pätevät myös tekoälyn käytössä.

Kartoituksen mukaan 86 % vastanneista oli vähintään joskus käyttänyt tekoälyä työssään, mutta säännöllinen hyödyntäminen oli vielä huomattavasti vähäisempää (Kuva 2). Vapaa-ajalla käyttö on hieman harvinaisempaa kuin työssä. On kuitenkin huomionarvoista, että kaikki eivät ole tietoisia generatiivisen tekoälyn käytöstä esimerkiksi silloin, kun hakukone tuottaa tiivistelmiä tekoälyavusteisesti. Tekoälyn käyttö voi siis olla todellisuudessa kartoituksen antamaa kuvaa yleisempää. 

Kyselyn mukaan tekoälyn yleisimpiä käyttötapoja ovat tiedonhaku, tiivistäminen, tekstintuotanto, kääntäminen ja ideointi (Kuva 3). Havaitut käyttötavat edustavat hyvin sitä, mihin yksilöt käyttävät generatiivista tekoälyä yleisemminkin esimerkiksi osana tietotyötä. Tekoälyavusteinen video- ja kuvatuotanto jäi kyselyyn vastanneiden keskuudessa pienimpään rooliin.

Kartoitukseen osallistuneet arvioivat, että tekoäly mahdollistaa ajansäästöä ja työn sujuvoittamista. Organisaatiossa on myös kiinnostusta assistentteihin ja agentteihin, jotka voisivat auttaa sisäisen tiedon jäsentämisessä, työn organisoinnissa, myynnissä ja asiakastyössä. Tekoäly nähdään myös mahdollisuutena uudistaa kokonaisia työnkulkuja, mutta polku yksilöllisestä käytöstä laajempien työnkulkujen automatisointiin ei tapahdu itsestään, vaan vaatii johdoltakin pitkäjänteistä sitoutumista.  

Tekoälyyn liittyvät huolet ovat nousseet vahvasti esiin julkisessa keskustelussa, ja tämä näkyi myös osaamiskartoituksen tuloksissa. Keskeiset huolet tekoälyssä liittyvät kartoituksen mukaan mm. tekoälyn virheisiin, tietosuojaan, tekoälyn ympäristövaikutuksiin sekä organisaation kykyyn ottaa tekoäly käyttöön hallitusti. Jos huolista ei keskustella työpaikoilla avoimesti ja faktaperusteisesti, voivat ne vähentää innokkuutta tekoälyä koskevaan ideointiin ja työprosessien uudistamiseen.

Tekoälyosaamisen kehittäminen ei täten sisällä pelkästään työkalujen käytön opettelua, vaan rinnalle tarvitaan kriittistä arviointia, vastuullisia toimintaperiaatteita ja yhteisiä pelisääntöjä. Kartoitukseen vastanneet kaipasivat konkreettisia esimerkkejä tekoälyn käyttökohteista, käytännönläheistä peruskoulutusta sekä tukea tietosuojan ja vastuullisuuden kysymyksiin. Työprosesseihin keskittymällä osaamisen kehittäminen ei jää yksittäisiksi koulutuksiksi, vaan siitä tulee osa organisaatioiden arkea ja jatkuvaa uudistumista. 
 
Seuraavaksi tekoälyn käyttöönoton toimintamallia viedään isompaan organisaatiojoukkoon. Osaamista kartoitetaan jatkossakin, jotta organisaatioilla on realistisempi käsitys henkilöstönsä digitaidoista sekä tekoälyyn liittyvistä odotuksista ja asenteista. 

Kysely toteutettiin osana Kestäviä tekoälytekoja työpaikoilla (AI-askelia) -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea suomalaisten organisaatioiden generatiivisen tekoälyn vastuullista ja vaikuttavaa käyttöönottoa. Hanke edistää tekoälyteknologioiden hyödyntämistä työpaikoilla kehittämällä osaamista ja teknisiä valmiuksia, tukemalla liiketoimintahyötyjen tunnistamista sekä esittelemällä saatavilla olevia tekoälyratkaisuja ja tukipalveluita.