ICT-alan sähkönkulutuksen on arvioitu voivan nousta yli 20 prosenttiin koko maailman energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä1. Jotta hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa, digitaalisten palveluiden päästöjä on hillittävä tosissaan. Oikeilla valinnoilla hiilijalanjäljestä voidaan nipistää jopa 80 prosenttia2.
Alan ympäristövaikutusten vähentämiseen keskittyvät vihreän ICT:n markkinat tarjoavat hyviä liiketoimintamahdollisuuksia, ja niiden arvioidaan kasvavan vuosittain 8 prosenttia3.
Ilmastotoimien iso kynnys on ollut konkreettisten päästömallien ja yhtenäisten mittareiden puute. Tähän ongelmaan haettiin ratkaisuja TIEKEn koordinoimalla VISIIRI-hankkeella, joka luotiin kohtaamispaikaksi ICT-alan toimijoille.
”Me halusimme olla mukana edistämässä alan vastuullisuutta. VISIIRI tarjosi yhteisön, jossa yhdistyvät yritysten käytännön osaaminen ja tieteellinen tutkimus”, sanoo Digian vastuullisuusjohtaja Anne Puntari.
Hiilijalanjäljen laskentamalli ICT-alan tarpeeseen
Digian yritystason hiilijalanjälkeä on laskettu GHG-protokollan mukaisesti jo vuosia, ja yhtiöllä on SBTi-mukaiset päästövähennystavoitteet.
”Olimme jo aiemmin pyrkineet mallintamaan palvelujemme hiilijalanjäljen laskentaa, koska halusimme tarjota läpinäkyvää tietoa palveluistamme asiakkaillemme. Tarkemman tiedon pohjalta voimme myös kehittää hiilijalanjäljen vähentämistä ja tunnistimme tarpeen määritellä ICT-alalle toimivan mallinnuksen”, Puntari sanoo.
Digia pureutui haasteeseen VISIIRI-hankkeen kautta. Yhteistyössä tutkijoiden, TIEKEn asiantuntijoiden ja Digian kesken lähdettiin hakemaan toimivaa päästölaskentakaavaa.
”Päädyimme malliin, jossa palvelun päästö ei määräydy pelkän keskiarvon perusteella, vaan palvelun hiilijalanjälkilaskenta jaetaan kiinteään palvelukuluun ja tuntiperusteiseen laskutukseen. Tämä tekee laskennasta realistisempaa”, kertoo vastuullisuusasiantuntija Emma Silaskivi.
Pilotointikohteena oli 24/7 toimiva Digian Service Center, jossa valvotaan lähes 700 asiakkaan liiketoimintajärjestelmiä.
Jalanjäljestä kädenjälkeen – vastuullisuus on tasapainoilua
”ICT-palvelualan toimijana meidän positiiviset vaikutuksemme – eli kädenjälki – muodostuu asiakasyhteistyössä, kun luodaan palveluita, joilla asiakkaat voivat optimoida toimintaansa, tehostaa prosessejaan ja säästää resurssejaan”, Puntari kertoo.
Ympäristö- ja kestävyysnäkökulma on muodostunut IT-alan vakiokysymykseksi esimerkiksi tarjouspyynnöissä. Silti valintoja ei voi tehdä yksisilmäisesti – energiatehokkuutta tavoiteltaessa ei voida tinkiä tietoturvasta tai järjestelmien toimintavarmuudesta.
”Jos järjestelmä optimoidaan äärimmäisen energiatehokkaaksi, mutta tietoturvassa on aukkoja, kokonaisvaikutus on negatiivinen. Kyse on tasapainosta”, Emma Silaskivi sanoo.
Elisan mobiiliverkot yhä energiatehokkaampia
Elisan matkapuhelinverkko on yhtiön suurin yksittäinen energian käyttäjä, ja siksi yritys on panostanut jo kauan energiatehokkuuteen.
”Jokaisen laitesukupolven myötä energiatehokkuus paranee. Esimerkiksi 3G-aikaan verrattuna tiedonsiirron tehokkuutta per kilowattitunti on saatu kasvatettua satakertaiseksi”, sanoo mobiiliverkoista vastaava johtaja Tiina Höckert.
Ilman tehokkuuden kehitystä kasvu tyssäisi omaan mahdottomuuteensa.
“Jos sähkönkulutus kasvaisi suorassa suhteessa liikkuvaan datamäärään, ydinvoimaloiden tehot olisivat loppuneet jo aikapäiviä sitten. Nykyaikaisen älykkään 5G-verkon laitteistot myös siirtyvät energiansäästötilaan, kun käyttö on yöaikaan vähäistä.”
Moderni virtuaalivoimala verkon tukena
Elisa on ottanut isoja askelia sähkön kulutusjouston luomisessa. Yhtiö on investoinut virtuaalivoimalaan, jossa verkkoon on kytketty toistasataa megawattituntia akkukapasiteettia. Tämä parantaa mobiiliverkon kriisinkestävyyttä ja tekee sähkönkulutuksesta joustavaa.
”Perinteisesti joustamaton kuorma saatiin muutettua joustavaksi kulutukseksi. Voimme säätää, milloin energiaa otetaan sisään – esimerkiksi kun tuulee paljon. Samalla voimme jopa tarjota energiaa valtakunnan sähköverkolle häiriötilanteissa”, kertoo Gridlen johtaja Jukka-Pekka Salmenkaita.
Elisan ympäristö- ja ilmastoasioiden vetäjä Jonas Kronlund muistuttaa, ettei ICT ole muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke. Sillä voi olla iso positiivinen kädenjälki: digitaaliset yhteydet korvaavat esimerkiksi fyysistä työmatkustamista ja älykkäät järjestelmät, kuten energiankulutusta optimoivat palvelut, ovat riippuvaisia luotettavasta tietoliikenteestä.
Silti alan sisältä on löydyttävä yhteiset tavat päästöjen mittaamiseen. Tämä oli Elisalle sekä Digialle keskeinen syy osallistua VISIIRI-hankkeeseen.
”Jos emme toimialana tiedä missä olemme ja miten asiat laajemmin kehittyvät, jatkoa on vaikea suunnitella. VISIIRI-hankkeessa pääsimme verkostoitumaan ja pohtimaan parhaita käytäntöjä ja muodostuvia standardeja ennen kuin ne vakiintuvat yleisiksi vaatimuksiksi”, Kronlund sanoo.
Vinkkejä ja oppaita yrityksille
VISIIRI-hanke julkaisi oppaita ja työkaluja kestävän ICT:n eri näkökulmista:
- Ilmasto- ja ympäristöystävällisen ICT:n perusteet
- Vihreät datakeskukset
- Ympäristökestävyys ohjelmoinnissa
- Virrankulutuksen mittaaminen
- Päästönlaskenta
Kaikki TIEKEn Green ICT -hankkeissa julkaistut kestävän ICT:n oppaat ja työkalut on koottu www.greenict.fi-portaaliin.
Tilaa myös Green ICT -uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla kestävän ICT:n uutisista ja tulevista tapahtumista!
Kun tarvitsette syvempää tukea, asiantuntijamme tarjoavat valmennusta, luentoja, sparrausta ja työpajoja esimerkiksi seuraavista kokonaisuuksista:
- Kestävän ICT-kehityksen ja Green ICT:n perusteet
- Vastuullinen ja ympäristönkestävä tekoälyn hyödyntäminen
- Hankintakriteerien ja toimittajavaatimusten kehittäminen
- Kestävyysarvio ohjelmistohankinnalle tai tuotteelle
Lähteet:
- 1How to stop data centres from gobbling up the world’s electricity. Nature, 2018. Saatavilla osoitteessa https://www.nature.com/articles/d41586-018-06610-y.
- 2 Käyttäjäkeskeinen ja kestävä suunnittelu. Anna Savisaari, 2022. Saatavilla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=-fui8mfs-Kg ja Kestävyys palvelumuotoilun prosessissa. Anna Savisaari, 2021. Saatavilla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=CzRAtdaaffU.
- 3Green IT Services Market Size, Share, and Industry Analysis By Component (Software and Services), By Deployment (Cloud and On-premise), By Industry (BFSI, IT & Telecom, Healthcare, Retail, Government and Others (Manufacturing)), and Regional Forecast, 2026-2034. Fortune Business Insights, 2026. Saatavilla osoitteessa https://www.fortunebusinessinsights.com/green-it-services-market-111530.
