JyrkIT: Demokratia rumputulessa
Digikyvykkyys

Kuva: Eetu Ahanen

JyrkIT: Demokratia rumputulessa

Äänestäjiltä vaaditaan paljon. Heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä.

Ei vaaleja ilman jälkipyykkiä. Viime vuosina yhä useampien länsimaiden vaaleihin on liittynyt tietomurtoja ja somekampanjoita, joilla on pyritty vaikuttamaan vaalitulokseen. Hyökkääjän ei ole tarvinnut edes onnistua. Riittää, että osalle äänestäjistä on syntynyt epäilys vaalituloksen kaappaamisesta.

Kyse ei ole perinteisestä vaalipropagandasta vaan hyökkäyksistä itse liberaalia demokratiaa vastaan. Trollit lietsovat jännitteitä kansanryhmien välille, ja käyttäjädataa analysoivien algoritmien ohjaamat botit viimeistelevät työn.

Tavoitteena ei ole niinkään äänestäjien mielipiteisiin vaikuttaminen vaan epäluottamuksen kylväminen. Demokraattiset valtiot heikkenevät, kun ihmisten luottamus järjestelmään horjuu, ja ristiriidat syvenevät.

Vastaavasti autoritääristen valtioiden asema maailmanpolitiikassa vahvistuu.

Äänestäjiltä vaaditaan paljon, kun heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa saati äänestää. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä. Sosiaalinen media valemedioineen ja botteineen on jo monen äänestäjän ensisijainen uutislähde.

”Kansa” koostuu kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Median murros näkyy vaalien lisäksi päivänpolitiikassa. Siinä missä ennen piti saada nimi seuraavan päivän lehteen, nyt himoitaan tykkäyksiä ja uudelleentwiittauksia. Moni pitkän linjan kansanedustaja onkin jättämässä eduskunnan ja huokaa politiikan muuttuneen pinnalliseksi.

Pikemmin poliittinen keskustelu on muuttunut avoimemmaksi. Debattia ei käydä enää vain kokoussaleissa ja kolumneissa vaan blogeissa ja twitterissä, joiden rytmi on paljon kiivaampi ja pelisäännöt julmemmat.

Aikaa reflektoida muiden ajatuksia jää vähän. Kansanedustajat sivaltavat twiittinsä suoraan istuntosalista. Heidän seuraajansa ruotivat vastauksissaan jokaisen sanavalinnan ja repivät palasiksi huolimattomat lapsukset. Viiltävimmät lohkaisut lainataan seuraavan päivän lehteen. Lehmän hermot ja norsun nahka ovat tarpeen.

Uusi politiikka vaatii uutta sosiaalista pääomaa. Pelkkä uusien työvälineiden tekninen hallinta ei riitä. Moni poliitikko on erehtynyt ruokkimaan trolleja tai innostumaan valeuutisista.

Jotkut kuvittelevat netin äänekkäimpien öyhöttäjien edustavan ”kansaa”. Todellisuudessa se kansa koostuu suurelta osin kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Miten logistiikka-alan osaaminen rakennetaan tarpeita vastaavaksi?
Digikyvykkyys

Miten logistiikka-alan osaaminen rakennetaan tarpeita vastaavaksi?

LOBRA-hankkeen pilottikoulutuksissa haettiin käytännön vastauksia siihen, mitä osaamista logistiikan digitalisaatio ja datan hyödyntäminen aidosti vaativat eri rooleissa – ja miten sisältö kannattaa mitoittaa. Pilottien perusteella koulutusta ja materiaaleja kehitetään jatkuvaa oppimista tukeviksi kokonaisuudeksi, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan lähtötaso ja kohdentaa oppiminen olennaiseen.

Timo Simell
Vastuullisuus
Maksutonta Green ICT -koulutusta ja ohjelmistojen kestävyysarvioita yrityksille
Vastuullisuus

Maksutonta Green ICT -koulutusta ja ohjelmistojen kestävyysarvioita yrityksille

Miten yrityksen ICT-ratkaisuista tehdään kestävämpiä – käytännössä? Nyt yrityksillä on mahdollisuus saada maksutonta asiantuntijatukea Green ICT:hen liittyen. Tarjolla on kaksi erilaista kokonaisuutta: koulutusta yrityksen toivomista aiheista sekä kestävyysarvio ohjelmistohankinnalle tai -tuotteelle. Tarjonta on yrityksille maksutonta ja toteutetaan de minimis -tukena – vastaten arvoltaan useaa tuhatta euroa.

Suvi Alatalo
Tekoäly ja datatalous
Agenttinen tekoäly strategisesti ja turvallisesti – yhteinen tilannekuva 
Tekoäly ja datatalous

Agenttinen tekoäly strategisesti ja turvallisesti – yhteinen tilannekuva 

Tekoälyagentit ovat siirtymässä kokeiluista osaksi organisaatioiden ydintoimintaa. Kehityksen nopeutuessa korostuu tarve pysähtyä ja muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitä agenttinen tekoäly tarkoittaa käytännössä ja millaisia valintoja sen hyödyntäminen edellyttää. TIEKEn kevätkokous kokoaa jäsenorganisaatiot tarkastelemaan agenttista tekoälyä yhdessä ajankohtaisen asiantuntijatiedon ja organisaatioiden arjesta nousevien näkökulmien kautta.

Marko Silventoinen