LOBRA (Logistics Laboratory) kokoaa yhteen yrityksiä, tutkimuslaitoksia, kaupunkeja ja koulutusorganisaatioita. Yhteistyön ytimessä on datan ja digitalisaation hyödyntäminen logistiikan tehostamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä löytää uusia tapoja toimia tehokkaammin.
Älykkäämpää ja kestävämpää logistiikkaa
Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää datavetoisia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla voidaan optimoida kuljetusreittejä, parantaa konttikuljetusten sujuvuutta kuljetuksia ja vahvistaa logistiikka-alan yritysten yhteistyötä. Samalla rakennetaan uusia innovaatioympäristöjä, jotka tukevat logistiikan digitalisaatiota, automaatiota ja resurssitehokkuutta.
Toimijoiden yhteistyö luo vaikuttavuutta
Ryhmähankkeessa jokaisen toimijan rooli on tuoda omaa osaamista, tietoa ja vahvuuksia koko hankeen hyväksi ja sen tavoitteiden edistämiseksi, jotta alan yritykset saavat mahdollisimman suuren hyödyn toimintansa parantamiseksi ja kilpailukykynsä lisäämiseksi. Yhdessä tehden tulokset ja vaikuttavuus on suuri.
Ryhmähankkeen toimijat ja vastuualueet:
- LIMOWA ry toimii logistiikkakeskusten kehittämisen asiantuntijana. Se perustaa hankkeeseen demokeskuksen, jossa voidaan testata uusia logistiikkaratkaisuja turvallisesti ja tehokkaasti. LIMOWA tuo hankkeeseen osaamista infrastruktuurista ja toimintamalleista sekä jakaa tietoa alan yrityksille.
- LUT-yliopisto vastaa kestävän logistiikan ja kiertotalouden tutkimuksesta. Se kehittää virtuaalisen logistiikkalaboratorion, jossa toimitusketjuja voidaan simuloida ja optimoida. LUT tukee hankkeen tavoitteita tuottamalla dataan perustuvaa tietoa, joka palvelee sekä päätöksentekoa että liikenne- ja logistiikkapolitiikan suunnittelua.
- CaaS Nordic tuo hankkeeseen vahvaa osaamista kuljetusjärjestelmien mallintamisesta ja datan hyödyntämisestä. Heidän kehittämänsä työkalut tukevat toimitusketjujen suunnittelua ja päätöksentekoa erityisesti monimutkaisissa ja muuttuvissa toimintaympäristöissä.
- TIEKE vastaa logistiikka-alan digikyvykkyyden ja osaamisen kehittämisestä. TIEKE tuottaa digikyvykkyyden kartoitustyökaluja ja koulutuspaketteja, jotka tukevat logistiikka-alan yritysten digitaalisuuden kehittämistä ja henkilöstön digitaitojen osaamista.
- Vantaan kaupunki toimii hankkeessa kaupunkilogistiikan klusterin rakentajana. Se tarjoaa infrastruktuuria ja pilotointiympäristöjä, joissa pk-yritykset ja tutkimuslaitokset voivat kehittää ja kokeilla uusia ratkaisuja.
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) vastaa oppimis-, tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämisestä erityisesti kuljetus- ja varastoalan näkökulmasta. XAMK tuo hankkeeseen alueellista näkökulmaa ja toimialakohtaista erikoistumista.
Ryhmähankkeen tavoitteena on jalkauttaa saadut opit ja kokemukset kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tulevaisuudessa hyödynnettäviksi.
Tilastot tukevat kehityssuuntaa
Tavaralogistiikan kuljetusmuotoja on useita. Kuljetusmuodon valintaan vaikuttavat muun muassa etäisyys, tavaran ominaisuudet ja yhteydet muihin kuljetusmuotoihin. Suomessa eri kuljetusmuodot jakaantuvat seuraavasti:
- Merikuljetus
- Osuus ulkomaankaupan kuljetuksista: noin 96 %.
- Merikuljetukset ovat Suomen ulkomaankaupan selkäranka.
- Maantiekuljetus
- Kotimaan tavaraliikenteen päämuoto.
- Käytetään erityisesti lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla sekä ovelta ovelle -toimituksissa.
- Merkittävä osana monimuotoisia kuljetusketjuja.
- Rautatiekuljetus
- Käytetään erityisesti raskaan teollisuuden ja irtotavaran kuljetuksiin.
- Tonnikilometrit vähenivät yli 27 % vuosien 2021 ja 2023 välillä, osin geopoliittisista syistä.
- Lentokuljetus
- Osuus kokonaiskuljetuksista on hyvin pieni.
- Käytetään lähinnä arvokkaiden ja kiireellisten tuotteiden kuljettamiseen.
- Sisävesikuljetus
- Osuus on marginaalinen, mutta potentiaalia on erityisesti ympäristöystävällisissä kuljetuksissa.
Edellisten kuljetusmuotojen lisäksi on olemassa ns. intermodaalikuljetus, joka yhdistää useita kuljetusmuotoja (esim. kontti siirtyy laivasta junaan ja siitä kuorma-autoon). Tämä tehokkaampi kuljetusmuoto tulee lisääntymään intermodaalisten terminaalien yleistyessä. Sekä kansalliset hallitukset että Euroopan unioni edistävät tämän kuljetusmuodon siirtymää osana kestävän kehityksen, vähäpäästöisemmän liikenteen ja ilmastopolitiikan strategioita.
Kohti kansainvälistä vaikuttavuutta
Suomi sijoittui toiseksi Maailmanpankin Logistics Performance Index -vertailussa vuonna 2023. Tämä kertoo vahvasta infrastruktuurista, osaamisesta ja toimitusvarmuudesta. Merikuljetukset kasvoivat 11 % huhtikuussa 2025 verrattuna edellisvuoteen, ja vienti kasvoi 20 %. Kappaletavaraa kuljetettiin 1,3 miljoonaa tonnia, mikä oli suurin yksittäinen tavaralaji merikuljetuksissa. Pakettiautomaattien käyttö on kasvanut 13 % vuosikymmenen alusta, ja ne ovat nyt suomalaisten suosituin toimitustapa.
LOBRA-hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista on liittää suomalaiset toimijat osaksi laajempia EU-tason tutkimus- ja innovaatioverkostoja. Tämä avaa ovia uusille yhteistyömahdollisuuksille ja vahvistaa Suomen asemaa logistiikka-alan edelläkävijänä. Hanke tarjoaa konkreettisia ratkaisuja yrityksille, osaajille ja yhteiskunnalle. Se ei ole vain teknologinen kehityshanke, vaan myös osaamispohjainen uudistusliike, joka tähtää koko logistiikka-alan kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Lähteet: stat.fi ja traficom.fi
LOgistiikkalaBRA – LOBRA 
Hankkeen kesto: 1.1.2025–31.3.2027
Ryhmähankkeen toteuttajat: LIMOWA ry, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, CaaS Nordic ry, Vantaan kaupunki, LUT-yliopisto, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
Rahoittaja ja päärahoituslähde: Euroopan unionin osarahoittama, Uudenmaan liitto
Lisätiedot: Timo Simell
