Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.

Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.

Vaikka Pohjoismaat ovat selvästi edistyneet perustaitojen saralla, merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat varmistaakseen toimeentulonsa ja osallistuakseen aktiivisesti yhteiskuntaan.

Nordisk Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL) on julkaissut raportin, jossa käsitellään digiperustaitojen osaamisen tasoa Pohjoismaissa. Aikuisten digitaaliset perustaidot Pohjoismaissa – haasteista mahdollisuuksiksi -raportti tarkastelee pohjoismaista digiosaamista SWOT-analyysin avulla.  Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia pohditaan tämänhetkisten hyvien käytäntöjen ja tulevaisuuden kehittämisehdotusten näkökulmasta.

Digitaalisten perustaitojen osaamisen viitekehyksenä käytetään PIAAC-tutkimusta, jossa selvitetään 16–65-vuotiaiden lukutaitoa, numerotaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja tietotekniikan avulla.

Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

Tutkimukseen osallistuneiden Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan tulokset ovat samansuuntaisia ja kansainvälistä keskiarvoa paremmat. Islannin osalta on olemassa luotettavia tilastoja digitaalisista työkaluista ja väestön taidoista käyttää niitä. Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

”Vaikka Pohjoismaat ovat edistyneet merkittävästi perustaitojen saralla, PIAAC-tutkimuksen tulokset osoittavat, että merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti ja varmistaakseen toimeentulonsa”, raportissa todetaan.

Pohjoismaat ovat digitaalisuuden kärkimaita. Valtaosalla on pääsy internetiin, ja digitaalisia palveluita käytetään paljon. Kuitenkin esimerkiksi ikääntyneet ja työttömät, joilla on heikot perustaidot, ovat vaarassa syrjäytyä. Haaste on, miten kovaa vauhtia digitalisoituvassa yhteiskunnassa saadaan pidettyä kaikki mukana.

Raportin mukaan haasteista huolimatta hyvä asia on se, että digiperustaitojen parantamiseen on paljon mahdollisuuksia. Pohjoismaissa digitaalisen osaamisen kehittäminen on sisällytetty opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla. Lisäksi alueellisilla ja paikallisilla tasoilla digitalisaatiostrategioihin ja -hankkeisiin on sisällytetty väestön digiperustaitojen kehittäminen.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo