Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.
Uutta osaamista

Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.

Vaikka Pohjoismaat ovat selvästi edistyneet perustaitojen saralla, merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat varmistaakseen toimeentulonsa ja osallistuakseen aktiivisesti yhteiskuntaan.

Nordisk Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL) on julkaissut raportin, jossa käsitellään digiperustaitojen osaamisen tasoa Pohjoismaissa. Aikuisten digitaaliset perustaidot Pohjoismaissa – haasteista mahdollisuuksiksi -raportti tarkastelee pohjoismaista digiosaamista SWOT-analyysin avulla.  Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia pohditaan tämänhetkisten hyvien käytäntöjen ja tulevaisuuden kehittämisehdotusten näkökulmasta.

Digitaalisten perustaitojen osaamisen viitekehyksenä käytetään PIAAC-tutkimusta, jossa selvitetään 16–65-vuotiaiden lukutaitoa, numerotaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja tietotekniikan avulla.

Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

Tutkimukseen osallistuneiden Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan tulokset ovat samansuuntaisia ja kansainvälistä keskiarvoa paremmat. Islannin osalta on olemassa luotettavia tilastoja digitaalisista työkaluista ja väestön taidoista käyttää niitä. Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

”Vaikka Pohjoismaat ovat edistyneet merkittävästi perustaitojen saralla, PIAAC-tutkimuksen tulokset osoittavat, että merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti ja varmistaakseen toimeentulonsa”, raportissa todetaan.

Pohjoismaat ovat digitaalisuuden kärkimaita. Valtaosalla on pääsy internetiin, ja digitaalisia palveluita käytetään paljon. Kuitenkin esimerkiksi ikääntyneet ja työttömät, joilla on heikot perustaidot, ovat vaarassa syrjäytyä. Haaste on, miten kovaa vauhtia digitalisoituvassa yhteiskunnassa saadaan pidettyä kaikki mukana.

Raportin mukaan haasteista huolimatta hyvä asia on se, että digiperustaitojen parantamiseen on paljon mahdollisuuksia. Pohjoismaissa digitaalisen osaamisen kehittäminen on sisällytetty opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla. Lisäksi alueellisilla ja paikallisilla tasoilla digitalisaatiostrategioihin ja -hankkeisiin on sisällytetty väestön digiperustaitojen kehittäminen.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell