MitViDi-hanke pyrkii mittaamalla kohti vihreämpiä tietojärjestelmiä
Vastuullisuus

MitViDi-hanke pyrkii mittaamalla kohti vihreämpiä tietojärjestelmiä

ICT:n ympäristövaikutusten mittaamiselle ei ole vielä olemassa yhteistä mittaristoa. Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin -hanke vastaa tähän akuuttiin tarpeeseen.

Digitaalisten järjestelmien hyödyt ympäristölle ovat monelle tuttuja. Etäyhteyden avulla kokoustaminen onnistuu ilman matkustamista ja toisaalta tietojärjestelmät tehostavat työntekoa monilla sektoreilla. Viime aikoina keskusteluun on noussut myös tietojärjestelmien aiheuttama hiilijalanjälki. Samalla kun teknologia auttaa ratkomaan ilmastohaasteita, isot konesalit ja vaikkapa netin videopalvelut kuluttavat merkittävästi energiaa ja laitteiden valmistus aiheuttaa kasvihuonepäästöjä.

Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ja tavaroiden hankkija yli 35 miljardin vuosibudjetilla. Jotta hankintaosaajat ja yritykset osaavat ottaa kestävän kehityksen huomioon ICT-järjestelmiä ja -palveluita hankittaessa ja tarjottaessa, tarvitaan lisää tietoa ja yhtenäistä mittaristoa.

Mittaristo ICT-hankintojen hiilijalanjäljen arviointiin

Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin MitViDi -hanke varmisti merkittävän 520 000 euron REACT-EU:n EAKR-rahoituksen viime vuoden lopulla. Hanke kehittää mittareita ICT-järjestelmien hiilijalanjäljen arviointiin erityisesti julkisen sektorin hankinnoissa. Tuloksia hankkeesta on odotettavissa kohtuullisen nopeasti, sillä vuoden alussa käynnistynyt hanke loppuu elokuussa 2023. 

”Aihepiiri on todella tärkeä! Onkin hienoa saada mukaan monipuolinen tiimi, jossa on sekä teknistä osaamista, syvää ymmärrystä Green ICT -teemoista, kiertotalous- ja hankintaosaamista sekä kykyä rakentaa alueellisia verkostoja”, toteaa MitViDi-hankkeen vetäjä apulaisprofessori Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta.

Huomiota myös ohjelmistojen ympäristövaikutuksiin

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa mittaristo yksittäisten tietojärjestelmien ympäristökuormituksen arviointiin. Mittariston on tarkoitus toimia julkisten hankintaosaajien työkaluna ja sitä kautta edesauttaa entistä ympäristöystävällisempien ICT-järjestelmien käyttöönottoa. Lisäksi tietojärjestelmiä kehittävät yritykset saavat apuvälineen omien tuotteidensa ja osaamisensa kehittämiseen.

”Jotta mittarit saadaan todella käyttöön, tulee niiden olla riittävän yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Pyrimmekin varmistamaan sekä hankintaosaajien että tietojärjestelmien tarjoajien tarpeet mittarien suhteen haastattelemalla kattavasti alan osaajia”, avaa erityisasiantuntija Sonja Lankiniemi Turun ammattikorkeakoulusta hankkeen tavoitteita.

Tietojärjestelmien vaikutusta ympäristöön on tutkittu jo pitkään, mutta painopiste on ollut tietokonelaitteiden energiankulutuksessa ja niiden valmistuksesta aiheutuvissa päästöissä. Laitteita ohjaavien ohjelmistojen vaikutusta on tarkasteltu vähemmän, vaikka jo pienillä optimoinneilla voitaisiin saavuttaa parannuksia.

”Mittarien luominen erityisesti ohjelmistojen ympäristövaikutusten arviointiin ei ole mikään helppo juttu. Alan tutkimus on kuitenkin edennyt nopeasti viime vuosina ja uskon ajan olevan nyt kypsä tällaisen mittariston luomiseen”, sanoo LUT-yliopiston professori Jari Porras, joka on tutkinut vihreän ICT:n teemoja jo useiden vuosien ajan.

Teemaverkostot osaamista lisäämässsä

Mittariston ja siihen kytkeytyvän työkalun lisäksi hankkeessa käynnistetään vihreän ICT:n teemaryhmät Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan alueille. Teemaryhmien käynnistämisestä vastaavat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry sekä Turku Science Park oy.

TIEKE on mukana pyörittämässä vastaavia teemaverkostoja Uudenmaan ja Keski-Suomen alueilla. Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan verkostot täydentävät näiden toimintaa ja ovat askel kohti kansallisen verkoston synnyttämistä. ”Kannustammekin tietojärjestelmien ekologisuudesta kiinnostuneita julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita liittymään mukaan jo nyt”, toteaa projektipäällikkö Antti Sipilä TIEKEstä.

Hankkeen ensimmäinen teemaseminaari järjestetään toukokuussa 2022. Hankkeen aihepiiristä kiinnostuneet yritykset sekä julkisen sektorin hankintaorganisaatiot voivat ilmoittautua mukaan hankkeen postituslistalle sekä seurata hankkeen etenemistä ja järjestettäviä tapahtumia hankkeen verkkosivujen kautta.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma ITK tulee taas!
Digikyvykkyys

Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma ITK tulee taas!

ITK-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Tampereella Tampere-talossa 23.–25.4.2025 teemalla ”Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”. TIEKEläiset ovat tavattavissa koko konferenssin ajan Tampere-talon ensimmäisessä kerroksessa näytepaikalla 129. Mukanamme tuomme innostavan työpajan sekä tietoiskun.

Marko Silventoinen
Digikyvykkyys
Monimuotoisuus voimavarana 
Digikyvykkyys

Monimuotoisuus voimavarana 

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen. Tämä vaatii taustaksi hyvää johtajuutta, psykologisesti turvallista työkulttuuria sekä ihmisiä, jotka haluavat aidosti kehittää itseään, osallistua ja nähdä enemmän hyviä puolia kuin huonoja.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hankkeen avulla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista taloushallintoa
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hankkeen avulla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista taloushallintoa

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet – DUM on valtakunnallisesti merkittävä kehittämishanke, joka luo perustan tulevaisuuden digitaaliselle taloushallinnolle ja laajemmin datataloudelle. Tavoitteena on älykäs ja automaattinen taloushallinto. Peppol-sanomat on keskeisessä roolissa, sillä se mahdollistaa tilausten, toimitusten ja laskujen välittämisen standardoidussa muodossa.

Nina From