MitViDi-hanke pyrkii mittaamalla kohti vihreämpiä tietojärjestelmiä
Vastuullisuus

MitViDi-hanke pyrkii mittaamalla kohti vihreämpiä tietojärjestelmiä

ICT:n ympäristövaikutusten mittaamiselle ei ole vielä olemassa yhteistä mittaristoa. Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin -hanke vastaa tähän akuuttiin tarpeeseen.

Digitaalisten järjestelmien hyödyt ympäristölle ovat monelle tuttuja. Etäyhteyden avulla kokoustaminen onnistuu ilman matkustamista ja toisaalta tietojärjestelmät tehostavat työntekoa monilla sektoreilla. Viime aikoina keskusteluun on noussut myös tietojärjestelmien aiheuttama hiilijalanjälki. Samalla kun teknologia auttaa ratkomaan ilmastohaasteita, isot konesalit ja vaikkapa netin videopalvelut kuluttavat merkittävästi energiaa ja laitteiden valmistus aiheuttaa kasvihuonepäästöjä.

Julkinen sektori on merkittävä palveluiden ja tavaroiden hankkija yli 35 miljardin vuosibudjetilla. Jotta hankintaosaajat ja yritykset osaavat ottaa kestävän kehityksen huomioon ICT-järjestelmiä ja -palveluita hankittaessa ja tarjottaessa, tarvitaan lisää tietoa ja yhtenäistä mittaristoa.

Mittaristo ICT-hankintojen hiilijalanjäljen arviointiin

Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin MitViDi -hanke varmisti merkittävän 520 000 euron REACT-EU:n EAKR-rahoituksen viime vuoden lopulla. Hanke kehittää mittareita ICT-järjestelmien hiilijalanjäljen arviointiin erityisesti julkisen sektorin hankinnoissa. Tuloksia hankkeesta on odotettavissa kohtuullisen nopeasti, sillä vuoden alussa käynnistynyt hanke loppuu elokuussa 2023. 

”Aihepiiri on todella tärkeä! Onkin hienoa saada mukaan monipuolinen tiimi, jossa on sekä teknistä osaamista, syvää ymmärrystä Green ICT -teemoista, kiertotalous- ja hankintaosaamista sekä kykyä rakentaa alueellisia verkostoja”, toteaa MitViDi-hankkeen vetäjä apulaisprofessori Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta.

Huomiota myös ohjelmistojen ympäristövaikutuksiin

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa mittaristo yksittäisten tietojärjestelmien ympäristökuormituksen arviointiin. Mittariston on tarkoitus toimia julkisten hankintaosaajien työkaluna ja sitä kautta edesauttaa entistä ympäristöystävällisempien ICT-järjestelmien käyttöönottoa. Lisäksi tietojärjestelmiä kehittävät yritykset saavat apuvälineen omien tuotteidensa ja osaamisensa kehittämiseen.

”Jotta mittarit saadaan todella käyttöön, tulee niiden olla riittävän yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Pyrimmekin varmistamaan sekä hankintaosaajien että tietojärjestelmien tarjoajien tarpeet mittarien suhteen haastattelemalla kattavasti alan osaajia”, avaa erityisasiantuntija Sonja Lankiniemi Turun ammattikorkeakoulusta hankkeen tavoitteita.

Tietojärjestelmien vaikutusta ympäristöön on tutkittu jo pitkään, mutta painopiste on ollut tietokonelaitteiden energiankulutuksessa ja niiden valmistuksesta aiheutuvissa päästöissä. Laitteita ohjaavien ohjelmistojen vaikutusta on tarkasteltu vähemmän, vaikka jo pienillä optimoinneilla voitaisiin saavuttaa parannuksia.

”Mittarien luominen erityisesti ohjelmistojen ympäristövaikutusten arviointiin ei ole mikään helppo juttu. Alan tutkimus on kuitenkin edennyt nopeasti viime vuosina ja uskon ajan olevan nyt kypsä tällaisen mittariston luomiseen”, sanoo LUT-yliopiston professori Jari Porras, joka on tutkinut vihreän ICT:n teemoja jo useiden vuosien ajan.

Teemaverkostot osaamista lisäämässsä

Mittariston ja siihen kytkeytyvän työkalun lisäksi hankkeessa käynnistetään vihreän ICT:n teemaryhmät Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan alueille. Teemaryhmien käynnistämisestä vastaavat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry sekä Turku Science Park oy.

TIEKE on mukana pyörittämässä vastaavia teemaverkostoja Uudenmaan ja Keski-Suomen alueilla. Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan verkostot täydentävät näiden toimintaa ja ovat askel kohti kansallisen verkoston synnyttämistä. ”Kannustammekin tietojärjestelmien ekologisuudesta kiinnostuneita julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita liittymään mukaan jo nyt”, toteaa projektipäällikkö Antti Sipilä TIEKEstä.

Hankkeen ensimmäinen teemaseminaari järjestetään toukokuussa 2022. Hankkeen aihepiiristä kiinnostuneet yritykset sekä julkisen sektorin hankintaorganisaatiot voivat ilmoittautua mukaan hankkeen postituslistalle sekä seurata hankkeen etenemistä ja järjestettäviä tapahtumia hankkeen verkkosivujen kautta.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen