Ohjelmistot mahdollistavat tehokkaampia palveluja, sujuvampia prosesseja ja parempaa päätöksentekoa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Samalla niiden kasvava käyttö lisää taustalla toimivan infrastruktuurin kuormitusta. Ohjelmistojen ympäristövaikutukset syntyvät epäsuorasti sähkön, laitteiden ja konesaliresurssien käytön kautta, mutta ne ovat silti todellisia ja merkittäviä.
Hankinnat ohjaavat koko markkinaa
Ohjelmistojen ympäristövaikutukset eivät synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan syvemmällä vaikuttavista valinnoista, joita tehdään jo ohjelmistojen suunnittelun ja teknisen toteutuksessa aikana. Monet näitä valintoja ohjaavista päätöksistä tehdään kuitenkin jo hankittaessa ohjelmistoa.
Hankinnoissa määritellään, millaisille ratkaisuille syntyy kysyntää ja millaisia ohjelmistoja kehitetään. Jos ympäristönäkökulmat otettaisiin mukaan jo hankinnan valmisteluvaiheessa, vaikutukset ulottuisivat yksittäistä hankintaa laajemmin koko markkinaan.
Käytännössä haasteena on kuitenkin yhteisten kestävyyttä tukevien määritelmien ja työkalujen puute. Hankkijoiden on vaikea määritellä, mitä ohjelmistolta tulisi vaatia ympäristökestävyyden näkökulmasta, ja vastaavasti ohjelmistoyritysten on haastavaa osoittaa ratkaisujensa vaikutuksia vertailukelpoisesti.
Hankinnat voivat olla keskeinen ajuri koko markkinan ohjaamisessa kestävämpään suuntaan – kunhan niiden tueksi on selkeät, ymmärrettävät ja käytännönläheiset reunaehdot.
Kriteeristöstä yhteinen kieli ja konkreettiset raamit
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan kriteeripankki tarjoaa yhdenlaisen ratkaisun tähän ongelmaan. Kriteeripankki kokoaa yhteen vastuullisuuskriteerejä, joiden avulla ympäristönäkökulmat voidaan huomioida hankinnan aikana ilman, että kaikkea tarvitsee määritellä alusta asti itse.
Kriteeripankki tuo yhteisen kielen siihen, mitä ohjelmistojen ympäristökestävyys käytännössä tarkoittaa. Se auttaa tunnistamaan, mitä kannattaa vaatia, mitä mitata ja miten eri ratkaisuja voidaan vertailla.
Yhtenäiset ja läpinäkyvät kestävyyskriteerit hyödyttävät myös ohjelmistoyrityksiä. Kun odotukset ovat selkeitä, yritysten on helpompi kehittää ympäristökestäviä ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.
Jotta kriteerit todella ohjaisivat hankintoja tekevien tahojen päätöksentekoa, niiden käyttöön tarvitaan myös tukea, ohjeistusta ja käytännön esimerkkejä – erityisesti organisaatioille, joille ohjelmistojen ympäristövaikutukset ovat vielä uusia. Tähän tarpeeseen vastaa Ympäristö OK – Ympäristökestävät ohjelmistokriteerit -hanke.
Kohti energiatehokkaampia ohjelmistomarkkinoita
Ympäristö OK -hanke tukee sekä ohjelmistoyrityksiä että hankintoja tekeviä organisaatioita kestävämpien valintojen tekemisessä.
Ohjelmistoyrityksille hanke tarjoaa tukea tilanteessa, jossa yritykset ovat vasta aloittamassa kestävän ohjelmistokehityksen polkua ja tarvitsevat konkreettisia keinoja kehittää ratkaisujaan kilpailukykyisesti, mutta samalla ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Samalla hanke auttaa hankkijoita – kuntia, valtion organisaatioita ja yksityisen sektorin toimijoita – ottamaan ohjelmistojen ympäristövaikutukset osaksi päätöksentekoa johdonmukaisesti ja perustellusti.
“Ympäristö OK -hanke tarjoaa hankkijoille ja toimittajille ainutlaatuiseen mahdollisuuden ottaa kestävät ohjelmistokriteerit luontevaksi osaksi hankinta- ja tarjousprosessejaan. Kriteerien avulla on mahdollista saavuttaa todellisia vähennyksiä ohjelmistojen resurssikulutukseen ja samalla parantaa hankittavat ohjelmiston taloudellisuutta, käytettävyyttä ja ylläpidettävyyttä”, toteaa hanketta vetävä Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta.
Vaikka hankkeen toimenpiteet kohdistuvat erityisesti Varsinais-Suomeen, Päijät-Hämeeseen, Kanta-Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan, sen tulokset ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti.
Lisäksi hanke kehittää nykyistä kriteeristöä vastaamaan digitalisaation uusiin ilmiöihin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen, dataintensiivisiin järjestelmiin ja ohjelmistojen kädenjälkivaikutuksiin. Kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä ohjelmistoyritysten ja hankintaosaajien kanssa.
Tukea organisaatiosi hankintoihin
Ohjelmistojen ympäristövaikutusten huomioiminen ei edellytä valmiita vastauksia tai täydellistä osaamista. Ympäristö OK -hanke tarjoaa organisaatioille maksutonta asiantuntijatukea, jonka avulla ympäristönäkökulmat voidaan tuoda osaksi ohjelmisto- ja ICT‑hankintoja hallitusti.
Mukaan etsitään organisaatioita, jotka ovat suunnittelemassa ohjelmisto- tai ICT‑hankintoja ja haluavat kehittää omaa osaamistaan kestävien hankintakriteerien käytön suhteen. Olennaista ei ole lähtötaso, vaan halu tarkastella hankintoja uudesta näkökulmasta ja rakentaa kestävämpiä käytäntöjä askel kerrallaan.
Hankkeen tarjoama tuki räätälöidään organisaatio- ja yrityskohtaisesti. Se voi tarkoittaa apua hankinnan suunnittelussa, keskeisten ympäristövaikutusten tunnistamisessa tai kriteerien viemisessä osaksi tarjouspyyntöjä ja hankinta-asiakirjoja. Samalla hankintaprosessia voidaan selkeyttää niin, että päätöksenteko on sujuvampaa ja paremmin perusteltua. Palvelu on de minimis -tuen alaista. Ympäristö OK -hanketoimijat auttavat tuen oikeaoppisessa hyödyntämisessä.
Lähde mukaan kehittämään kestävämpiä ohjelmistohankintoja!
Ympäristö OK – ICT-hankintojen ympäristökestävät ohjelmistokriteerit
Ympäristö OK -hankkeen tavoitteena on vähentää ohjelmistoalan ympäristövaikutuksia kehittämällä ja jalkauttamalla ympäristöystävällisiä ohjelmistohankintakriteerejä. Hankkeen keskeinen päämäärä on varmistaa näiden kriteerien käyttöönotto sekä julkisissa että yksityisissä ohjelmistohankinnoissa. Toimenpiteet kohdistuvat sekä yksityisen että julkisen sektorin ohjelmistohankintoihin Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
Hankeaika
01.04.2025–31.03.2027
Hankekumppanit
Hankkeen koordinaattorina toimii Turun yliopisto. Hankekumppaneita ovat Turun ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto sekä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
Rahoitus
Hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoitus on myönnetty Päijät-Hämeen liiton, Varsinais-Suomen liiton, Hämeen liiton ja Etelä-Karjalan liiton kautta.
Lisätietoja:





