Linja-autosta on olennaista ilmoittaa matkustajien määrä, kun taas kuorma-autosta tarvitaan lastitiedot.Tärkeintä on tietää, onko kyydissä vaarallista ainetta tai aineita, 
jotka voivat reagoida keskenään aiheuttaen vaaratilanteen.

Onnettomuusautosta 
suora yhteys hätäkeskukseen
Tekoäly ja datatalous

Onnettomuusautosta 
suora yhteys hätäkeskukseen

Suomen maanteillä kuljetettiin viime vuonna yli 12 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita. Onnettomuustilanteissa hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen on saatava nopeasti tieto auton tyypistä, sijainnista sekä lastista, jotta tarpeellisiin pelastustoimiin voidaan valmistautua oikein.

Kaikissa EU-alueella rekisteröitävissä uusissa tyyppihyväksytyissä henkilö- ja pakettiautoissa on oltava 31.3.2018 lähtien eCall-järjestelmä, jolla avautuu yhteys hätäkeskukseen joko kuljettajan aktivoimana tai automaattisesti onnettomuustilanteessa. Hätäkeskus saa tällöin tiedon onnettomuuteen joutuneesta henkilöautosta ja sen sijainnista. Tavoitteena on saada vastaavanlainen järjestelmä myös linja-autoihin sekä raskaisiin pakettiautoihin ja kuorma-autoihin.

Hätäkeskukseen siirtyvän hätäviestin sisältö riippuu siitä, millainen auto sen lähettää.

Esimerkiksi linja-autosta on olennaista ilmoittaa matkustajien määrä, kun taas kuorma-autosta tarvitaan lastitiedot. Oleellista on tietää, onko lastina ollut vaarallista ainetta tai aineita, jotka voivat reagoida keskenään aiheuttaen vaaratilanteen.

eCall-viesti on rakenteeltaan samanlainen kaikissa EU-maissa ja joissakin EU:n ulkopuoleisissa maissa. Täten Suomen hätäkeskus voi saada tarvittavat tiedot myös muuhun EU-maahan rekisteröidyn auton joutuessa onnettomuuteen Suomessa. Venäjällä on käytössä ERA-GLONASS-järjestelmä, jonka lähettämiin viesteihin Suomen pelastuslaitoksen on myös pystyttävä reagoimaan.

Lastitieto saataville

EU-tasoisessa I_HeERO-projektissa (Infrastructure Harmonized eCall European Pilot) on rakennettu erilaisia malleja siitä, mistä kuorma-auton lastitiedot onnettomuustilanteissa ovat saatavissa.

Vaihtoehtoja ovat ajoneuvon tietokone, kuljetusliikkeen tietojärjestelmät sekä kansallinen tai EU-tasoinen lastitietokanta.

Suomalaiset kuljetusliikkeet eivät pitäneet kansallista tai kansainvälistä lastitietokantaa hyvänä ratkaisuna. Sen koko kasvaisi nopeasti ja sitä pidettiin alttiina hakkeroinnille. Myös lastitietojen siirtäminen ulkomailla sijaitsevaan tietokantaan arvelutti.

Auton tietokonetta ei myöskään pidetty hyvänä ratkaisuna, sillä se voi vaurioitua tai tuhoutua onnettomuudessa.

Parhaana nähtiin vaihtoehto, jossa onnettomuustilanteessa hätäkeskus saa mahdollisuuden hakea lastitiedot kuljetusliikkeen tai tarvittaessa tavaran lähettäjän järjestelmistä.

Järjestelmät tärkeässä roolissa

Suomalaisessa projektissa havaittiin, että keskisuurten ja suurten kuljetusliikkeiden on verrattain helppo ottaa eCall-järjestelmä käyttöönsä, sillä näiden tietojärjestelmät ovat kehittyneet ja monipuoliset.

Mikro- ja pienyritysten tietojärjestelmät ovat usein verrattain alkeellisella tasolla tai niitä ei ole ollenkaan, joten lastitietojen saaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta.

Tällaiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kehittämä, internet-pohjainen MobiCarnet tai vastaava muu järjestelmä, johon autojen rahtikirjatiedot voidaan tallentaa.

Kalusto vanhenee

Vuonna 2017 Suomen raskaan kuljetuskaluston keski-ikä oli 13,6 vuotta, ja se nousee jatkuvasti. Koska kuorma-autokanta kasvaa koko ajan, eivät vanhat autot poistu kovin nopeasti rekisteristä.

Tulevaisuudessa hätäkeskus voi siis saada eCall-viestin ja lastitiedot sähköisesti vain uusimmista autoista.

Suomalaiset kuljetusliikkeet näkivät, ettei eCall-järjestelmä saa aiheuttaa heille tuntuvia kustannuksia varsinkaan, jos järjestelmä on asennettava myös vanhoihin autoihin.

Säännöt luodaan EU-tasolla

Kuusiosaiseen I_HeERO-projektiin osallistui 11 EU-alueen valtiota. Suomesta raskaalle kuljetuskalustolle standardeja kehittäneeseen osaan osallistuivat Trafi, Hätäkeskuslaitos, Liikennevirasto sekä liikenne- ja viestintäministeriö.

Suomen viranomaisia hankkeessa tukivat TIEKE ja VTT.

Selvitys raskaan liikenteen eCall-hätäviestintäjärjestelmästä Suomessa -projektissa selvitettiin raskaan kuljetuskaluston nykytilaa ja olosuhteita Suomessa ja osallistuttiin EU-tason työskentelyyn, jolla varmistettiin, että Suomen erityispiirteet tulevat huomioiduksi.

Tulokset koottiin yhteen siten, että työtä voidaan jatkaa Suomessa, kun EU-tasolla on tehty päätökset siitä, miten eCall-järjestelmä toimii raskaassa kuljetuskalustossa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen