Valmennus parantaa yritysten datavalmiuksia
Tekoäly ja datatalous

Valmennus parantaa yritysten datavalmiuksia

Tekoäly tarvitsee dataa ja datatalous tarvitsee tekoälyä. Pk-yritysten datavalmiudet ovatkin tärkeässä roolissa, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää laajamittaisesti. Kuinka valmis sinun yrityksesi on tekoälyn aikakauteen?

“Tekoäly ei voi menestyä ilman vahvoja dataekosysteemejä, ja dataekosysteemit ovat yhä riippuvaisempia tekoälystä datan rikastamisessa ja arvonluonnissa.” Näin tekoälyn ja datatalouden suhteen tiivisti Nokian Veli-Pekka Luoma (Partner, Ecosystem Lead) Business Finlandin Data Economy Forum III & Data Economy Spotlight -tapahtumassa toukokuussa.

Pk-yritysten datavalmiudet ovat tärkeässä roolissa, kun tekoälyä halutaan hyödyntää laajasti niin innovoinnissa kuin tuottavuuden parantamisessa. TIEKEn viime vuonna lanseeratun datavalmiuskartoituksen on tehnyt jo 135 pk-yritystä. TIEKEn dataosaamisen kehittäjä Mikko Eloholman mukaan tulokset kertovat vaihtelevista valmiuksista.

“Kartoituksen tehneiltä yrityksiltä löytyy pääsääntöisesti työkaluja, osaamista, dataa ja operatiivisia suunnitelmia, mutta tavoitteellinen ja toimintaa ohjaava datan hyödyntämisen strategia on vasta vähemmistöllä yrityksistä”, Eloholma tiivistää.

Hänen mukaansa on kuitenkin positiivista, että joka kolmannessa yrityksessä strategiaa on jo lähdetty työstämään.

“Uskallan tulkita, että tänä vuonna olemme siirtymässä kokeiluista systemaattisempaan datan hyödyntämiseen.”

Edelläkävijäyrityksissä datasta keskustellaan paljon

Datavalmiuskartoituksen tehneistä yrityksistä noin puolet kertoo, että heillä on konkreettisesti tiedossa, miten edetä datan hyödyntämisessä seuraavan vuoden aikana. Toisella puolella ei ole vielä konkreettista suunnitelmaa.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka aktiivisesti henkilöstö osallistuu datan hyödyntämistä koskevaan keskusteluun. Yrityksistä 40 prosentilla henkilöstö osallistuu aktiivisesti keskusteluun, toisaalta 40 prosentilla ei.

“Edelläkävijäyrityksissä keskustellaan paljon, koska data on niin keskeisesti liiketoiminnan ytimessä, ettei siitä pysty olemaan keskustelematta. Toisaalta isossa osassa yrityksiä ei datasta keskustella. Tämä viittaa siihen, että niissä data ei ole arvonluonnin tekijä. Toki niissäkin dataa kerätään, käsitellään ja hyödynnetään, mutta ei ajatella sitä osana yrityksen arvonluontia”, Eloholma pohtii.

Henkilöstön dataosaamisen tasoa pidetään kuitenkin hyvänä. Noin puolet yrityksistä näkee, että henkilöstöllä on taidot, joilla yritys saa maksimoitua datasta saatavan hyödyn ja että henkilöstö osaa tulkita dataa ja perustella sen avulla mielipiteitään ja päätöksiään.

Dataa analysoidaan 90 prosentissa yrityksistä.

“Dataa analysoidaan yksittäisten asiantuntijoiden, tiimien ja yksiköiden, mutta ei välttämättä koko yrityksen tarpeisiin. Tällöin haasteena on, miten yksittäiset toimintatavat saadaan levitettyä kaikkialle yritykseen.”

Datan jakaminen suurin yksittäinen haaste pk-yrityksille

Datan jakaminen on kartoituksen perusteella suurin yksittäinen haaste pk-yrityksille. Vain 16 prosenttia jakaa dataa muille yrityksille automatisoiduilla tavoilla, 29 prosenttia ei jaa dataa mitenkään ja 39 prosenttia jakaa sitä tarvittaessa manuaalisesti, esimerkiksi sähköpostin välityksellä.

“Dataan liittyvä osaaminen ja kyvyt eivät välttämättä ole jakamisen este. Yrityksissä vain ei ole kunnolla tunnistettu tai ymmärretty datan jakamisen hyötyjä ja käyttötapauksia”, Eloholma sanoo.

Eloholma kiteyttää datavalmiuskartoituksista saadut opit: “Yrityksistä löytyy paljon dataosaamista ja -työkaluja, mutta datan hyödyntäminen jää helposti operatiiviselle tasolle, eikä sitä viedä liiketoiminnan ytimeen. Toisaalta se on ymmärrettävä haaste pk-yrityksissä, joissa resurssit ovat pienet.”

“Me TIEKEssä haluammekin tukea yrityksiä datan liiketoiminnallisen hyödyn löytämisessä valmennusten ja koulutusten avulla”, Eloholma vinkkaa.

“Koulutuksessa saa hyvän kokonaiskuvan datatalouden tärkeistä elementeistä”

Yksi TIEKEn valmennuksista on Datatalousosaamisella vastuullista kilpailukykyä, jonka tavoitteena on auttaa tunnistamaan datan hyödyt liiketoiminnalle, ymmärtämään dataan liittyvää regulaatiota ja viemään saadut oivallukset käytäntöön. Valmennukseen osallistunut Tiedon Product Area Manager Jukka Eloranta piti valmennusta hyvänä ja erityisesti pk-yrityksille sopivana.

“Koulutuksessa saa hyvän kokonaiskuvan datatalouden tärkeistä elementeistä, kuten lainsäädännöstä, tuotepasseista, datan jakamisesta yritysten kesken ja niihin liittyvistä sopimuksista”, Eloranta summaa.

Elorantaa kiinnostivat valmennuksessa erityisesti data-avaruudet.

“Sain hyvän yleiskuvan data-avaruuksista, niiden toimintaperiaatteista ja siitä, miten ne linkittyvät yritysten muuhun toimintaan hallinnollisella, liiketoiminnallisella ja teknisellä tasolla”, hän kertoo.

12 tämän hetken innostavinta dataa hyödyntävää ratkaisua

TIEKE organisoi yhdessä Data Spaces Alliance Finlandin, Business Finlandin, Sitran ja Teknologiateollisuuden kanssa vuoden 2026 kiinnostavimpien datatalouden ratkaisujen listan. Tämän vuoden listaus heijastaa Suomen datakyvykkyyksien kypsymistä datatalouden kokeiluista kohti strategista infrastruktuuria. Datan jakamisesta on kehittymässä Suomelle keskeinen tuottavuuden lähde.

Listalle valitut datatalouden eturivin yritykset ovat alkaneet hyödyntää tehokkaasti valtion ja julkisten toimijoiden tarjoamaa infrastruktuuria dataa hyödyntävien ratkaisujen kehittämisessä. Suomalaiset yritykset osaavat myös kääntää sääntelyn tuotteeksi ja kilpailueduksi ennen muita.

“Listalle nostetuista 12 datatalouden kiinnostavasta ratkaisusta jokaisen kannattaa ottaa inspiraatiota. Niistä saa myös oppia oman yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen datan hyödyntämisen ja jakamisen keinoin”, Mikko Eloholma opastaa.

Lue seuraavaksi