Sopimusten avainkohtia: Avoin lähdekoodi lisenssisopimuksissa
Digitaaliset prosessit

Sopimusten avainkohtia: Avoin lähdekoodi lisenssisopimuksissa

Ohjelmistoprojektitoimitus, joka sisältää ”Open Source” -moduuleita vaatii määrittelyjä sopimukseen.

Ohjelmistoprojektin hankintasopimuksessa tulee yksilöidä toimitettavien osakokonaisuuksien omistus- ja käyttöoikeudet. Toimittajat täydentävät usein tuotettaan ja tuotekehitystään helposti saatavilla olevilla maksuttomilla avoimen lähdekoodin moduleilla. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö tuo kuitenkin automaattisesti mukanaan myös kyseisen open source -modulin vakiolisenssiehdot. Näitä vakioehtoisia lisenssimääräyksiä on hyvin erilaisia ja ne voivat poiketa selvästi toimittajan kehittämien ohjelmistotuotteiden omista lisenssiehdoista.

Ohjelmistotoimittaja ei välttämättä ole aina sisäistänyt, että open source –modulien käytöllä ja yhdistämisellä firman omiin ohjelmistoihin on suora vaikutus toimittajan mahdollisuuksiin käyttää closed source –lisenssimallia ja siihen perustuvia lisenssisopimuksia. Toisinaan asia ymmärretään toimittajan johdossa, mutta sisäisestä ohjeistuksesta huolimatta tuotekehittäjät tai alihankkijat saattavat silti toimia huolimattomasti ja lopputuotteen osioiden IPR-status ja lisenssiehdot jäävät epäselviksi.

On siis molempien sopijapuolten etu vähänkään laajemmissa yrityskohtaisissa ohjelmistoprojekteissa selvittää toimitettavien ohjelmistojen lähdekoodin luonne: avointa, suljettua vai yhdistelmä molempia. Erityisesti ostajan kannattaa vaatia sopimukseen lauseke, joka selventää tilannetta. Mikäli toimittajayritys ei ole tähän valmis tai tuntuu siltä, että koko käsitteistö on toimittajalle epäselvä, kannattaa ostajan hankkia projektilleen toinen toimittaja.

Kari Keturi

Law Office Dancon Oy:n lakimies Kari Keturi avaa kirjoituksissaan ict-sopimustekstien keskeisiä kohtia. Kansainvälisen bisnesjuridiikan asiantuntija on laatinut TIEKEn suomen- ja englanninkieliset sopimuspohjat, joita voit hyödyntää neuvotteluissasi.

Tutustu laajaan kokoelmaan ja palvelun hinnoitteluun verkossa: 
https://ict-sopimukset.fi.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell