Sopimusten avainkohtia: Avoin lähdekoodi lisenssisopimuksissa
Datatalous

Sopimusten avainkohtia: Avoin lähdekoodi lisenssisopimuksissa

Ohjelmistoprojektitoimitus, joka sisältää ”Open Source” -moduuleita vaatii määrittelyjä sopimukseen.

Ohjelmistoprojektin hankintasopimuksessa tulee yksilöidä toimitettavien osakokonaisuuksien omistus- ja käyttöoikeudet. Toimittajat täydentävät usein tuotettaan ja tuotekehitystään helposti saatavilla olevilla maksuttomilla avoimen lähdekoodin moduleilla. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö tuo kuitenkin automaattisesti mukanaan myös kyseisen open source -modulin vakiolisenssiehdot. Näitä vakioehtoisia lisenssimääräyksiä on hyvin erilaisia ja ne voivat poiketa selvästi toimittajan kehittämien ohjelmistotuotteiden omista lisenssiehdoista.

Ohjelmistotoimittaja ei välttämättä ole aina sisäistänyt, että open source –modulien käytöllä ja yhdistämisellä firman omiin ohjelmistoihin on suora vaikutus toimittajan mahdollisuuksiin käyttää closed source –lisenssimallia ja siihen perustuvia lisenssisopimuksia. Toisinaan asia ymmärretään toimittajan johdossa, mutta sisäisestä ohjeistuksesta huolimatta tuotekehittäjät tai alihankkijat saattavat silti toimia huolimattomasti ja lopputuotteen osioiden IPR-status ja lisenssiehdot jäävät epäselviksi.

On siis molempien sopijapuolten etu vähänkään laajemmissa yrityskohtaisissa ohjelmistoprojekteissa selvittää toimitettavien ohjelmistojen lähdekoodin luonne: avointa, suljettua vai yhdistelmä molempia. Erityisesti ostajan kannattaa vaatia sopimukseen lauseke, joka selventää tilannetta. Mikäli toimittajayritys ei ole tähän valmis tai tuntuu siltä, että koko käsitteistö on toimittajalle epäselvä, kannattaa ostajan hankkia projektilleen toinen toimittaja.

Kari Keturi

Law Office Dancon Oy:n lakimies Kari Keturi avaa kirjoituksissaan ict-sopimustekstien keskeisiä kohtia. Kansainvälisen bisnesjuridiikan asiantuntija on laatinut TIEKEn suomen- ja englanninkieliset sopimuspohjat, joita voit hyödyntää neuvotteluissasi.

Tutustu laajaan kokoelmaan ja palvelun hinnoitteluun verkossa: 
https://ict-sopimukset.fi.

Lue seuraavaksi

Datatalous
Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden
Datatalous

Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden

Rakennettu ympäristö kuluttaa merkittävän osan energiasta ja tuottaa suuren osan päästöistä. Energiansäästöä datalla -hanke tarttuu tähän haasteeseen yhdistämällä isännöintipalvelujen, kiinteistöhallinnan, huoltopalveluiden ja teknologiaosaajien voimat. Tavoitteena on kehittää datan hyödyntämistä energiatehokkuuden parantamiseksi siten, että samalla edistetään alan ammattilaisten työhyvinvointia.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon
Digitaalinen taloushallinto

Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon

Syyskuussa käynnistynyt Peppol-kouluttajakoulutus tuo Suomeen uudenlaista osaamista digitaalisen taloushallinnon saralle. Koulutus toteutetaan TIEKEn ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä, osana Datatalouden Uudet Mahdollisuudet (DUM) -hanketta. TIEKE vastaa koulutuspakettien tuottamisesta ja kouluttajien kouluttamisesta, loppuvuonna Jamk alkaa kouluttamaan keskisuomalaisia yrityksiä datan hyödyntämisessä liiketoiminnassa, jolle Peppol-sanomat luovat hyvää pohjaa.

Nina From
Datatalous
Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa
Datatalous

Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa

Datalla Energiansäästöä -hanke tuo uutta näkökulmaa isännöinti- ja kiinteistö-palvelualalle hyödyntämällä vertailudataa energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on auttaa isännöitsijöitä ja taloyhtiöitä tunnistamaan säästömahdollisuudet, perustelemaan energiatehokkuustoimet osakkaille ja muuttamaan ne konkreettisiksi euroiksi. Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa hankekumppanit esittelivät käytännön ratkaisuja ja innosti alan toimijoita mukaan kehitystyöhön.

Teemu Lehtinen, KIRAHub (KIRA-InnoHub ry)