Data-arjen hallinnasta kansalaistaito
Elämää tietoyhteiskunnassa

Data-arjen hallinnasta kansalaistaito

Monessa yrityksessä tehdään kovaa vauhtia dataohjautuvaa liiketoimintaa, edistyksellisimmissä dataan perustuvaa. Kolikon kääntöpuoli on, että usein data olemme me: verkkokäyttäytymisemme, kännykkämme, kotimme, automme, jopa kehomme ja terveytemme.

Dataa karttuu arjestamme valtavalla intensiteetillä ja kuten Facebook-gate on osoittanut, välillä tiedostamattamme ja kyseenalaisiin tarkoituksiin. Mitä tämä koteihimme ja vapaa-aikaamme ilmestynyt data-arki meille merkitsee?

Data-arjen kahdet kasvot

Datan kerääntyminen erilaisille alustoille mahdollistaa sen lähteenä olevan ihmisen, laitteen tai ympäristön hyvinvoinnin seurannan, automaattisen ohjaamisen, hyödyn tai hyvänolon maksimoimisen. Kun kerättävän datan avulla kodin lämmityksestä, sähköauton akun varauksesta, jääkaapin täyttämisestä ja lasten unirytmistä huolehtii kone, vapaudumme monesta rutiinista.

Eikä kone vain hoida rutiineja puolestamme, vaan tekee kaiken meitä paljon paremmin: kustannustehokkaammin, ympäristöystävällisemmin, terveellisemmin.

Datamme on meille arvokasta omaisuutta, jota joudumme varjelemaan aivan kuten kotiamme ja esineitämme.

Toisaalta data-arki sisältää myös uusia huolia. Jo nyt moni miettii, mitä dataa eri tahot tietämättämme keräävät, ja kehen oikein voi luottaa. Kun jatkossa yhä suurempi osa arkemme sujuvuudesta on datasta riippuvaista, joudumme uusien kysymysten eteen.

Kenen säilöön omat datamme uskomme? Kenelle haluamme dataamme jakaa? Kuka siivoaa ja hävittää datamme? Mitä tapahtuu, jos datankeräys katkeaa, data häviää tai varastetaan?

Datamme on meille arvokasta omaisuutta, jota joudumme varjelemaan aivan kuten kotiamme ja esineitämme, sillä erolla, että kerran varastettua tai hukattua dataa ei enää koskaan saa takaisin. Juuri tästä syystä esimerkiksi identiteettivarkaudet ovat rikoksista kohtalokkaimpia.

Minun arkeni, datani ja huoleni

Eurooppalaisen lainsäädännön uusimmat tuulet (EU:n tietosuoja-asetus GDPR) ja Facebook-gaten kaltaiset skandaalit nostavat pinnalle kysymyksen siitä, kuka kaiken arjestamme kerättävän datan omistaa, ja miten datasta tulee pitää huolta.

Tuskin me pitkään jatkamme polulla, jossa kaupallinen taho tai viranomainen voi kerätä arjestamme dataa lyhyellä ilmoituksella, heti seuraavaksi jakaa sitä eteenpäin tai hukata datan, ja kuitata vahingon tylyllä ”sori siitä, yritämme petrata” -ilmoituksella.

Data-arjen hallinnasta tulee uusi kansalaistaito, jota toivottavasti aletaan opettaa lapsillemme koulussa.

Uskon, että ainoa kestävä tapa ratkaista datan omistajuuskysymys on katsoa omistajaksi sen lähteenä oleva ihminen, tai jos datan lähde on kone, omistaja on datan haltija tai käyttäjä. Näin omistaja voi aina erikseen antaa yrityksille, viranomaisille tai vaikka lääkärille luvan datansa käyttöön.

Yrityksissä on oman datan hallintaan jo havahduttu. Data-arjen hallintaa tarvitaan myös yksityiselämämme puolella, mutta useilla meistä ei ole vielä riittäviä valmiuksia: monelle pelkästään oman digitaalisen valokuva-arkiston hallinta on hankalaa.

Kun henkilökohtainen dataomaisuutemme laajenee ja monimuotoistuu, kasvaa myös hallinnan vaativuus.

Data-arjen hallinnasta tulee uusi kansalaistaito, jota toivottavasti aletaan opettaa lapsillemme koulussa. Kysyntää voi riittää myös henkilökohtaisille ”data-arjen talkkareille”.

Data-arki on täällä jo tänään, joten ryhtykäämme kehittämään taitojamme ja auttamaan toisiamme.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!
Digikyvykkyys

Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen.

Nina From
Vastuullisuus
Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?
Vastuullisuus

Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?

Kestävyyssiirtymän toteuttaminen edellyttää laajaa, poikkitieteellistä, ja sektorirajat ylittävää systeemitason muutosta ja uudenlaista osaamista. Kiertotalous on yksi ratkaisuista ylikuluttavan lineaaritalouden vaihtoehdoksi. Yhteiskunnan kaikilla sektoreilla tarvitaan kiertotalousosaamista ja mittareita osaamisen tunnistamiseen, jotta saadaan kuva siitä, kuinka pitkällä siirtymässä kohti kestävää kiertotaloutta ollaan.

Nani Pajunen ja Merja Sjöblom
Digikyvykkyys
Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista
Digikyvykkyys

Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin, nostaen esiin digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaisimpia ilmiöitä – aina osaamisen tunnistamisesta digitalisaation ja digitaitojen edistämiseen. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen: se järjestettiin ensi kertaa Tampereella ja konferenssin teemana oli osuvasti ”paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”.

Marko Silventoinen