Tekoälyn takana pyörii valtava globaali koneisto ja se syö sähköä tavalla, johon emme ole tottuneet. Tämän vuoksi vastuullisesta kehityksestä ja hyödyntämisestä huolehtiminen kuuluu niin organisaatioille kuin jokaiselle asiantuntijalle.
Kun yritys ottaa tekoälyn käyttöön, se kytkeytyy infraan, jonka mittakaava on lyhyessä ajassa muuttunut rajusti. Aalto-yliopiston dosentti ja vihreisiin konesaleihin perehtynyt tutkija Matti Pärssinen havainnollistaa muutosta:
“Vuoteen 2023 asti tavallinen yrityksen IT-laitekaappi kulutti sähköä noin 3,5 kilowatin teholla. Tämä vastaa energiankulutukseltaan ja lämmöltään noin yhtä Harvian kiuasta.”
Pärssinen kertoo, että uudet tekoäly-yhtiöiden kaapit vievät jo 135 kilowattia eli yhtä paljon lämpöä kuin 30 kiuasta täydellä teholla.
“Lähitulevaisuudessa puhutaan puolesta megawatista per laitekaappi. Se vastaisi jo 110 kiuasta.”
Konesalit kasvavat ennakoitua nopeammin
Suomen suurimmat konesalit olivat aiemmin noin 24 megawatin kokoisia. Uudet tekoälyhankkeet ovat puoli gigawattia tai enemmän, eli yli kaksikymmentä kertaa suurempia. Sähkönkäytön raju kasvu koettelee jo nyt digitaalisen infrastruktuurin kestävyyttä.
Sijainti kuitenkin jarruttaa energiankulutuksen kasvua, ja Pohjoismaat ovat tässä vahvoilla. Suomen sähköstä yli 95 prosenttia on fossiilitonta, ja kylmä ilmasto antaa mahdollisuuden jäähdyttää konesaleja ulkoilmalla.
Eteläisissä maissa sen sijaan jäähdytykseen kuluu valtavasti vettä. Lisäksi konesalien hukkalämpö voidaan Suomessa ohjata kaukolämpöverkkoon korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Tekoälyn ympäristövaikutukset riippuvat siis suoraan siitä, missä infrastruktuuri fyysisesti sijaitsee.
Auttaakseen organisaatioita tekemään kestävämpiä valintoja TIEKE on koonnut Green ICT -työssä ja tekoälyhankkeissaan työkaluja, joiden avulla organisaatio voi huomioida myös konesali- ja infravalintojen ympäristövaikutukset. TIEKEn Green ICT -hanke VISIIRI julkaisee vielä toukokuun aikana oppaita, jotka kokoavat yhteen ratkaisuja konesalien energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian käyttöön ja hukkalämmön hyödyntämiseen.
Tekoälyn kestävä käyttö alkaa hankintakriteereistä
Yritysjohto valitsee tekoälyratkaisuja usein suorituskyvyn, hinnan ja tietoturvan perusteella. Vastuullisuus jää helposti sivuun osin siksi, että sen mittaaminen on vaikeaa. Yksittäisen kyselyn hiilijalanjäljelle ei ole yhtä laskutapaa, eivätkä suuret toimittajat kerro kulutustietojaan julkisesti.
Pärssisen mukaan tiettyjä nyrkkisääntöjä voi silti noudattaa: hankinnassa kannattaa esimerkiksi selvittää, missä palveluntarjoajan salit sijaitsevat ja millaista sähköä ne kuluttavat.
Valtioneuvoston maaliskuussa 2026 julkaisemat ekologiset tavoitteet julkisille hankinnoille linjaavat nyt hiilijalanjäljen pienentämisestä ja hiilikädenjäljen kasvattamisesta. Sama logiikka toimii yksityisellä puolella.
Toinen valinta on mallin koko. SOK:n backend-kehittäjä ja tekoälymallien energiankulutusta tutkinut Tuuli Toivanen-Gripentrog muistuttaa, että asia kannattaa ottaa huomioon mahdollisimman varhain.
“Jos bisneskäyttöön tehdään malli, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa miettiä, voisiko mallia optimoida pienemmäksi. Se kuluttaa vähemmän.” Toivanen-Gripentrog tutki SOK:lla suosittelumallin kompressointia ja sai pienennettyä inferenssinaikaista energiankulutusta noin 40 %. Jos mallia käytettäisiin runsaasti, eli sillä tehtäisiin noin 1000 kutsua sekunnissa, kompressoinnilla säästettäisiin n. 3.9 kWh tunnissa. Tämä vastaa yhden suomalaisen yksiön vuorokautista sähkönkulutusta.
Tekoälyn kestävä käyttö arjessa: tarkka prompti säästää energiaa
Yksittäinenkin kysely tekoälylle kuluttaa. Kun miljardit ihmiset kysyvät jotain päivittäin, kerrannaisvaikutus on valtava. Asiantuntija voi vaikuttaa kulutukseen yllättävän paljon.
Yleisin tapa tuhlata energiaa on hakuammunta: kysytään epätarkasti, saadaan huono vastaus ja yritetään uudelleen. Toivanen-Gripentrog suosittelee pysähtymään hetkeksi:
“Kannattaa miettiä tavoitteet ja kirjoittaa ne ylös ennen kyselyä. Silloin lopputulos on todennäköisesti kerralla oikea. Näin säästyy energiaa.” Oikealla tekniikalla kulutusta voi vähentää jopa 30–50 prosenttia. Hyvässä kehotteessa eli promptissa tekoälylle kerrotaan rooli, tavoite, kohderyhmä ja haluttu muoto. Liian epämääräinen pyyntö pakottaa mallin arvailemaan, mikä syö tehoa.
Tärkeää on myös valita oikea työkalu
Tekoäly ei ole paras valinta tarkkaan tiedonhakuun. Toivanen-Gripentrog antaa konkreettisen esimerkin:
”Jos PDF-tiedostosta pitää hakea yksi asia, painaisin ihan vain Ctrl+F”.
Pärssinen on samoilla linjoilla: peruskysymykset kannattaa esittää Googlelle, jonka hakukone kuluttaa yli kymmenen kertaa vähemmän sähköä kuin tekoälyagentti.
Myös yritysten asiakaspalvelubotit kannattaisi rakentaa pienillä, tiettyyn tehtävään viritetyillä malleilla sen sijaan, että käytettäisiin massiivisia yleismalleja. TIEKEn tekoälykoulutuksissa organisaatiot voivat harjoitella käytännönläheisesti muun muassa toimivia promptaustapoja sekä sellaisia arjen työskentelytapoja, joilla tekoälystä voi saada hyötyä mahdollisimman energiatehokkaasti.
Tekoälyn kestävä käyttö on tehokasta
Kestävä käyttö ei tarkoita kieltoja vaan harkintaa. Pärssinen kiteyttää:
“Monimutkaisuus korreloi laskentatehon kanssa ja se on kallista. Energiatehokkuus säästää siis suoraan rahaa.”
Kun kestävyys on mukana jo suunnittelussa, se ei hidasta työtä. Päinvastoin: usein sekä tahti että tulokset paranevat.
Auttaakseen organisaatioita toimimaan kestävällä tavalla TIEKE tarjoaa myös asiantuntijapalveluita. Niiden avulla organisaatio voi arvioida omia tekoälyvalmiuksiaan, kehittää henkilöstönsä tekoälylukutaitoa sekä rakentaa tiekartan, jossa kestävyys, vaikuttavuus ja riskienhallinta limittyvät osaksi jokapäiväistä johtamista.
TIEKE tarjoaa tukea tekoälyn kestävään käyttöön
- Huhtikuun AamuAreena-webinaari avasi niin ikään tekoälyn energiankulutusta, ilmastovaikutuksia ja keinoja pienentää jalanjälkeä sekä organisaatiotasolla että asiantuntijan arjessa. Katso webinaarin tallenteet tästä.
- Green ICT -hanke VISIIRIn toukokuussa julkaistavat oppaat kokoavat yhteen periaatteet ja käytännön ratkaisut vihreän datakeskuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja operointiin: muun muassa energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja hukkalämmön hyödyntämisen näkökulmasta. Tilaamalla TIEKEn uutiskirjeen saat tiedon oppaiden julkaisusta suoraan sähköpostiisi!
- Green ICT -hanke VISIIRIn päätöstilaisuudessa 28.5. kootaan yhteen myös muut tuoreet opit ja työkalut, joilla ICT-ala voi pienentää ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeään. Ilmoittaudu mukaan tästä.
- TIEKE tarjoaa myös maksutonta asiantuntijatukea, jonka avulla organisaationne voi suunnitella ja toteuttaa ohjelmistohankinnat huomioiden järjestelmällisesti ympäristövaikutukset. Lue lisää tästä.
- AI-askelia-hanke tukee työpaikkoja generatiivisen tekoälyn vastuullisessa käyttöönotossa ja kehittää toimintamallia, joka yhdistää liiketoiminnan tavoitteet, sääntelyn, työhyvinvoinnin ja ympäristövaikutukset. Tutustu AI-askelia-hankkeeseen tästä.
- TIEKE järjestää säännöllisesti webinaareja ja tilaisuuksia tekoälystä, datasta ja vastuullisesta digitalisaatiosta. Kaikki tulevat tapahtumamme näet tästä.
