Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

TIEKE on edistänyt reilua datataloutta ja kestävää digitalisaatiota lähes vuosikymmenen ajan. Parhaillaan työstämme tutkimuslaitosten kanssa yhteistyönä periaatteita vastuullisten datakeskusten rakentamiseen Suomessa. Haluamme osaltamme varmistaa, että Suomi ei jää tällä kentällä banaanivaltioksi, vaan kehitämme datakeskusten ympärille myös osaamista, jolla meille syntyy uutta liiketoimintaa. TIEKE on niin ikään tehnyt viimeisen kolmen vuoden aikana yhteistyötä suurten, datakeskuksia pyörittävien teknologiatoimijoiden kanssa tekoäly- ja digiosaamisen vahvistamiseksi Suomessa. Ensi vuonna koulutumme yhteistyökumppaneiden kanssa heidän rahoituksellaan lähes 5000 ihmistä tekoälyn perusteiden saloihin.

Datakeskusten vaikutuksia on hyvä arvioida pelkkää infrastruktuuria laajemmin: mitä ne mahdollistavat osaamisen, innovaatioiden ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta, ja mitä niiltä on perusteltua odottaa vastineeksi, jotta viime viikkojen uutisoinnissa nousseet tapaukset eivät pääse toistumaan.

Mitä datakeskukset mahdollistavat?

1. Tekoälyn ja digitaalisen talouden kasvun

Datakeskukset tarjoavat laskentakapasiteetin, jota tarvitaan tekoälyn, pilvipalveluiden, datatalouden ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Ne muodostavat perustan uusille liiketoimintamalleille, palveluille ja innovaatioille, joiden synnyttämisessä on suomalaisille ja eurooppalaisille toimijoille tarjolla paljon mahdollisuuksia.

2. Osaamisen kehittämisen

Investoinnit eivät näy vain rakennuksina tai laitteina. Ne voivat mahdollistaa koulutusta, tutkimusyhteistyötä ja uusien digitaalisten taitojen kehittämistä. TIEKE on saanut teknologiatoimijoilta tukea hankkeisiin, joilla on vahvistettu tekoälyosaamista niin nuorten, opettajien kuin jatkossa myös työyhteisöjen, työttömien työnhakijoiden ja naisyrittäjienkin parissa. Parhaimmillaan investoinnit kasvattavat koko yhteiskunnan kykyä hyödyntää uusia teknologioita vastuullisesti ja kilpailukykyisesti.

3. Innovaatioiden ja uusien ekosysteemien syntymisen

Datakeskusten ympärille voi syntyä tutkimusta, startup-yrityksiä, energiainnovaatioita, ohjelmistokehitystä ja uusia palveluita. Suurin yhteiskunnallinen hyöty syntyy silloin, kun investointien ympärille rakentuu osaamista ja vientikelpoista liiketoimintaa, joka jää vahvistamaan Suomen kilpailukykyä pitkäksi aikaa.

Mitä asioita datakeskuksilta tulee edellyttää?

1. Vahvaa ympäristövastuuta ja panostuksia energiajärjestelmään

Datakeskuksilta tulee edellyttää energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöä, hukkalämmön hyödyntämistä sekä avointa arviointia ja raportointia ympäristövaikutuksistaan. Kansallisia linjauksia ja paikallista kaavoitusprosessia on noudatettava. Samalla on perusteltua odottaa datakeskustoimijoilta, että heidän merkittävät investointinsa vahvistavat myös energiajärjestelmää esimerkiksi sähköverkon kehittämisen, energian varastoinnin, kysyntäjouston tai muiden kestävää energiainfrastruktuuria tukevien ratkaisujen kautta. Vastuullinen digitalisaatio edellyttää ympäristövastuun lisäksi myös eettisyyden, tietosuojan ja tietoturvan huomioimista.

2. Osaamisen ja paikallisen arvonluonnin vahvistamista

Pelkkä datakeskuksen sijainti Suomessa ei automaattisesti lisää teknologista omavaraisuutta. Olennaista on, syntyykö investointien ympärille suomalaista osaamista, tutkimusta, yritystoimintaa ja työpaikkoja. Tavoitteena tulisi olla, että Suomeen jää infrastruktuurin lisäksi myös osaamispääomaa ja kykyä kehittää uusia ratkaisuja.

3. Eurooppalaisten arvojen mukaista digitaalista infrastruktuuria

Digitaalinen infrastruktuuri ei ole vain tekninen kysymys. Samalla rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaa. Suomessa ja Euroopassa korostuvat avoimuus, tietosuoja, turvallisuus, vastuullinen tekoäly ja kestävän kehityksen tavoitteet. Datakeskusinvestointien tulisi vahvistaa myös näitä arvoja sekä Euroopan kykyä kehittää omia ratkaisujaan ja osaamistaan.

Datakeskuksista käytävässä keskustelussa ei ole kyse valinnasta investointien ja vastuullisuuden välillä. Tarvitsemme molempia ja näiden varmistamiseksi täytyy olla kansallisia linjauksia.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Monenlaisia yrityksiä, monenlaisia digipolkuja – Tutustu 10 esimerkkitarinaan
Digikyvykkyys

Monenlaisia yrityksiä, monenlaisia digipolkuja – Tutustu 10 esimerkkitarinaan

Digitalisaatio voi tarkoittaa eri yrityksille hyvin erilaisia asioita. Yhdessä yrityksessä kehitetään markkinointia, toisessa sujuvoitetaan arjen työtä ja kolmannessa etsitään uusia tapoja palvella asiakkaita. Eri yritysten käytännön esimerkit voivat auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia myös omassa toiminnassa ja konkretisoivat, mitä digitalisaation hyödyntäminen voi erilaisissa tilanteissa tarkoittaa. Katso videoesimerkit eri toimialoilta!

Vastuullisuus
Digia TIEKEn jäseneksi: pitkä yhteistyö kestävän digitalisaation parissa syvenee
Vastuullisuus

Digia TIEKEn jäseneksi: pitkä yhteistyö kestävän digitalisaation parissa syvenee

TIEKEn jäsenverkosto on vahvistunut jälleen, kun ohjelmisto- ja palveluyhtiö Digia liittyi mukaan. TIEKElle ja Digialle yhteistyö ei ala jäsenyydestä, vaan organisaatiot ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä erityisesti kestävän ja vastuullisen digitalisaation edistämiseksi. Jäsenyyden myötä yhteistyölle avautuu uusia mahdollisuuksia myös laajemmin digitalisaation ajankohtaisten kysymysten ympärillä.

Suvi Alatalo
Vastuullisuus
Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa
Vastuullisuus

Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäiset ympäristökestäviin ohjelmistohankintoihin tarkoitetut kriteerit. Kriteerit tarjoavat organisaatioille käytännön työkalun ohjelmistojen ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristökestävyyden huomioimiseen osana hankintaprosessia.

Marko Silventoinen