Digikolmiloikalla  päästöttömämpään elämään
Digikyvykkyys

Kuva: Panu Pälviä

Digikolmiloikalla päästöttömämpään elämään

Kriisiolojen Suomi on havahtunut hyödyntämään ja kehittämään digitalisaatiota arjen helpottajana. Samalla on myös ymmärretty digitalisaation voima ilmastokriisin torjunnassa.

Koronan hillintätoimet ovat ponnauttaneet meidät valtavaan digikolmiloikkaan: työn, elämysten, oppimisen ja ruokapalveluiden digitalisaatio on edennyt niin käyttäjien kuin tarjoajien tarpeista. Kun kotoa ei voi lähteä, palveluiden on tultava luoksemme.

Suomalainen yhteiskunta on kriisioloissa osoittautunut erinomaiseksi alustaksi innovatiivisille, digitalisaatiota hyödyntäville ja eristyksessä elettävää arkea helpottaville ratkaisuille.

Uskon, että koronakevät jättää arkeemme pysyvät jäljet. Totta kai odotamme naamatusten tapaamisia, mutta miksi enää matkustaisimme palavereihin, kun olemme havainneet, että etäneuvotteluissa keskustelu on antoisaa ja päätöksenteko tehokasta? Miksen jatkossakin tilaisi ruokia kotiin sen sijaan että lähtisin hikoilemaan kaupan kassajonoon?

”Otamme ainutlaatuisen harppauksen hiilineutraaliin tulevaisuuteen, kun niin yhdessä päätämme.”

Samalla meille tarjoutuu mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä digitalisaatio antaa pandemian hillitsemisen lisäksi tehokkaita työkaluja ilmastokriisin torjuntaan.

Tiedosta-lehden kevään 2020 numero tarjoaa ilmastomyönteisen digikehityksen tavoittelijalle kättä pidempää. Läpileikkaava viesti on, ettei työ hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ole lakannut kriisitilanteessa, ja että mukana on toimijoita joka sektorilta.

Monissa organisaatioissa ilmastovastuu on kattavasti toimintaa ohjaava arvo. Yhtäällä trimmataan sisäisiä prosesseja, toisaalla palveluntarjoaja auttaa asiakkaitaan kohti kestäviä valintoja, vain pari esimerkkiä mainitakseni. Kerromme myös kuntien ja yritysten yhteiskokeiluilla haettavista ilmastoystävällisistä älykaupunkiratkaisuista.

Jutuistamme käy ilmi sekin, että kestäviä innovaatioita tarvitaan runsaasti lisää. Investointeja vauhdittavat muun muassa Valtion kehittämisyhtiö Vake sekä Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma Green Deal.

Otamme parhaillaan ainutlaatuista harppausta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, kunhan niin yhdessä päätämme. Vuonna 2021 TIEKE on edistänyt tietoyhteiskuntakehitystä neljäkymmentä vuotta. Nyt meillä on loistava mahdollisuus vauhdittaa ilmastokriisin ratkaisua missiotamme toteuttamalla.

Hanna Niemi-Hugaerts
TIEKEn toiminnanjohtaja

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub