Digikolmiloikalla  päästöttömämpään elämään
Elämää tietoyhteiskunnassa

Kuva: Panu Pälviä

Digikolmiloikalla päästöttömämpään elämään

Kriisiolojen Suomi on havahtunut hyödyntämään ja kehittämään digitalisaatiota arjen helpottajana. Samalla on myös ymmärretty digitalisaation voima ilmastokriisin torjunnassa.

Koronan hillintätoimet ovat ponnauttaneet meidät valtavaan digikolmiloikkaan: työn, elämysten, oppimisen ja ruokapalveluiden digitalisaatio on edennyt niin käyttäjien kuin tarjoajien tarpeista. Kun kotoa ei voi lähteä, palveluiden on tultava luoksemme.

Suomalainen yhteiskunta on kriisioloissa osoittautunut erinomaiseksi alustaksi innovatiivisille, digitalisaatiota hyödyntäville ja eristyksessä elettävää arkea helpottaville ratkaisuille.

Uskon, että koronakevät jättää arkeemme pysyvät jäljet. Totta kai odotamme naamatusten tapaamisia, mutta miksi enää matkustaisimme palavereihin, kun olemme havainneet, että etäneuvotteluissa keskustelu on antoisaa ja päätöksenteko tehokasta? Miksen jatkossakin tilaisi ruokia kotiin sen sijaan että lähtisin hikoilemaan kaupan kassajonoon?

”Otamme ainutlaatuisen harppauksen hiilineutraaliin tulevaisuuteen, kun niin yhdessä päätämme.”

Samalla meille tarjoutuu mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä digitalisaatio antaa pandemian hillitsemisen lisäksi tehokkaita työkaluja ilmastokriisin torjuntaan.

Tiedosta-lehden kevään 2020 numero tarjoaa ilmastomyönteisen digikehityksen tavoittelijalle kättä pidempää. Läpileikkaava viesti on, ettei työ hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ole lakannut kriisitilanteessa, ja että mukana on toimijoita joka sektorilta.

Monissa organisaatioissa ilmastovastuu on kattavasti toimintaa ohjaava arvo. Yhtäällä trimmataan sisäisiä prosesseja, toisaalla palveluntarjoaja auttaa asiakkaitaan kohti kestäviä valintoja, vain pari esimerkkiä mainitakseni. Kerromme myös kuntien ja yritysten yhteiskokeiluilla haettavista ilmastoystävällisistä älykaupunkiratkaisuista.

Jutuistamme käy ilmi sekin, että kestäviä innovaatioita tarvitaan runsaasti lisää. Investointeja vauhdittavat muun muassa Valtion kehittämisyhtiö Vake sekä Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma Green Deal.

Otamme parhaillaan ainutlaatuista harppausta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, kunhan niin yhdessä päätämme. Vuonna 2021 TIEKE on edistänyt tietoyhteiskuntakehitystä neljäkymmentä vuotta. Nyt meillä on loistava mahdollisuus vauhdittaa ilmastokriisin ratkaisua missiotamme toteuttamalla.

Hanna Niemi-Hugaerts
TIEKEn toiminnanjohtaja

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell