Digitaalisten identiteettilompakoiden potentiaali on valtava. Kuluttajien digitaalinen identiteettilompakko on mobiilisovellus, johon yksityishenkilö voi tallentaa erilaisia sähköisiä todisteita. Se toimii kuten fyysinen lompakko, jossa on henkilökortti, ajokortti ja muita tarpeellisia tietoja.
EU:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa käyttöön digitaalinen identiteetti. EU:n digitaalinen identiteettilompakko on komission pääasiallinen ratkaisu tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa, että vuoteen 2026 mennessä ainakin 500 miljoonaa ihmistä globaalisti käyttää digitaalista identiteettilompakkoa. McKinsey puolestaan arvioi, että digitaalisen identiteetin ratkaisujen taloudelliset hyödyt voivat olla kehittyneissä talouksissa vuonna 2030 jopa kolme prosenttia BKT:stä. Suomessa EU:n vaatimusten mukaista digitaalista identiteettilompakkoa kehittää Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Tämän lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen Findynet Osuuskunta edistää yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa ja kehittää ratkaisuja edistääkseen lompakkoratkaisujen käyttöönottoa Suomessa.
Kaikki kortit ja todistukset yhteen sovellukseen
Sekä eurooppalaisen EUDI-lompakon että Findynetin kehittämien ratkaisujen tavoite on sama: antaa ihmisille ja yrityksille parempi hallinta omista tiedoistaan ja sujuvoittaa asiointia. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
”EUDI-mallin mukainen digitaalinen identiteettilompakko on keino todistaa kansalaisen henkilöllisyys sähköisesti sekä kotimaisessa asioinnissa että rajat ylittävässä asioinnissa. Suomalainen voi identiteettilompakolla tunnistautua vaikkapa ranskalaiseen asiointipalveluun”, DVV:n EUDI-lompakon kehitystyötä johtava Anssi Ahlberg kuvailee lompakon perustoimintoja.
Lompakkoon voi tallentaa mitä tahansa todistuksia. ”Siellä voisi olla kirjastokortti, K-kaupan plussakortti, eläinsuojeluyhdistyksen jäsenkortti, kalastuslupa tai tulityökortti.”
Yrityslompakko uudistaa lupien ja sertifikaattien hallinnan
Yksityishenkilöiden lompakon rinnalle on tulossa myös yrityslompakko, joka on verkossa toimiva palvelu.
“Yrityslompakko on palvelinpohjainen ratkaisu, jolla organisaatiot voivat hallita ja jakaa tietojaan. Yritykset voivat tallentaa lompakkoon esimerkiksi erilaisia lupia ja sertifikaatteja”, Tietoevryn Markus Hautala kertoo.
Hautala kertoo, että EU:n asetusehdotus yrityslompakosta julkaistaan vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä ja sen odotetaan astuvan voimaan vuonna 2027.
Yrityksille lompakoiden käyttöönotosta on konkreettisia hyötyjä.
”Jos yritys käyttää alihankkijoita, joilla pitää olla esimerkiksi rakentamislupa tai anniskelulupa, luvat voivat olla digitaalisia todisteita. Yritys pystyy tarkistamaan ne helposti ja saamaan tiedon onko lupa edelleen voimassa”, Hautala havainnollistaa.
Digitaaliset todistukset korvaavat manuaalisen tarkistustyön
DVV:n Ahlberg arvioi, että myös pienemmät yritykset hyötyvät lompakosta.
”Organisaatio hyötyy siitä, että alihankkijoilla on digitaalisessa muodossa vaaditut luvat. Koska todiste on sähköinen, he voivat saada suoraan järjestelmiinsä tiedon, jos lupa evätään.”
Findynet-osuuskunnan Samuel Rinnetmäen mukaan automaatio tarjoaa monia mahdollisuuksia.
”Monessa paikassa organisaatio käyttää paljon vaivaa tietojen tarkistamiseen. Luottamus ja sujuvuus paranevat, kun tiedot ovat rakenteisessa ja koneellisesti käsiteltävässä muodossa.”
Tietoevryn Hautala mainitsee, että vaikkapa hygieniapassi on hyvä esimerkki nykyisen järjestelmän ongelmista.
”Kun hygieniapassi on kortti tai paperinen dokumentti, työnantaja ei välttämättä tiedä, onko se vielä voimassa. Digitaalisena todisteena tämän voisi tarkistaa automaattisesti.”
Ohjelmistotaloille avautuu uusia mahdollisuuksia
ICT-alan yrityksille lompakoiden yleistyminen tarkoittaa Ahlbergin mukaan uutta bisnestä: mahdollisuuksia toteuttaa ja integroida järjestelmiä, kehittää lukijasovelluksia ja tuottaa todisteita. Ohjelmistotalot voivat myös tarjota kyvykkyyksiä ottaa lompakkoa käyttöön.
”Kannattaa lähteä käyttäjäkartoituksesta ja miettiä, mitkä palveluista ovat tällä hetkellä säännöllisiä, kalliita ja toistuvia. Missä tyypillisesti kansalaiselle myönnettävä asiakirja tai todistus uusitaan toistuvasti ja sen tuottaminen on suhteellisen kallista. Esimerkiksi palvelut, joissa käytetään muovikortteja, kannattaa korvata ensimmäisenä”, Ahlberg neuvoo.
Hautala painottaa, että prosessien uudelleen suunnittelu on olennaisessa roolissa.
”Kun digitaalisia todisteita käytetään, koko asiointipolku tulee miettiä uusiksi. Henkilö hakee itse tiedot ja vie ne sinne, missä niitä tarvitaan.”
Rinnetmäen mukaan tekninen toteutus yksinkertaistuu.
”Tietojen alkuperäisen lähteen ei tarvitse miettiä, kenelle tietoja luovutetaan. Tekninen toteutus on suoraviivaisempaa.”
”Miettiminen kannattaa aloittaa heti, jotta yrityksellä voisi olla jotain tarjolla 2027–2028. Nämä palvelut eivät synny viikossa”, Ahlberg toteaa ja rohkaisee yrityksiä aloittamaan uudistukseen valmistautumisen.
Ensimmäiset askeleet kannattaa ottaa nyt
Konkreettisina ensiaskeleina kannattaa liittyä ekosysteemeihin, joihin liittyminen on suunniteltu mahdollisimman sujuvaksi.
”EUDI-ekosysteemissä organisaation täytyy rekisteröityä Traficomin ylläpitämään luottavien osapuolten rekisteriin ja kertoa, mitä lompakon sisältämiä virallisia tietoja se aikoo hyödyntää”, Ahlberg kertoo.
Rinnetmäen mukaan yhteistyö Findynet Osuuskunnan kanssa käynnistyy, kun yritys vain laittaa sähköpostia info@findy.fi-osoitteeseen.
”Teknologia on jo olemassa tänään. Yhteistyön aika on tänään, ei joskus tulevaisuudessa. Edelläkävijöiden aika on nyt.”
Rinnetmäki muistuttaa, että ekosysteemeihin liittyminen voi tarjota paljon: ”Digitaaliset lompakot tuovat paljon mahdollisuuksia parempaan asiakaspalveluun sekä luottamukseen siitä, että tiedot ovat muuttumattomia.”
Yhteistyö ratkaisee käyttöönoton haasteet
Lompakoiden menestys riippuu siitä, kuinka moni toimija lähtee mukaan. DVV:n Ahlberg kuvailee tilannetta osuvalla vertauksella: ”Me tuotamme tavallaan pääsyliput bileisiin, mutta bileet syntyvät vasta siitä, kun muut tulevat tanssimaan.”
Tietoevryn Hautala näkee tilanteen samalla tavalla.
”Tässä tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteisiä kehityshankkeita. Julkista rahoitustakin voisi ohjata näihin hankkeisiin.”
Rinnetmäki täydentää: “Sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijat voivat toimia sekä todisteiden myöntäjinä, liikkeellelaskijoina, että hyödyntäjinä eli vastaanottajina. Kannattaa alkaa miettiä, mitä dokumentteja voitaisiin myöntää digitaalisena todisteena.”
Digitaaliset identiteettilompakot tarjoavat ICT-alan ammattilaisille mahdollisuuden rakentaa luotettavampia, sujuvampia ja turvallisempia palveluita. Menestys riippuu siitä, kuinka nopeasti ja laajasti alan toimijat tarttuvat näihin mahdollisuuksiin.
TIEKE auttaa yrityksiä digitaalisten lompakoiden käyttöönotossa
- TIEKE toimii verkottajana ja vauhdittajana ICT-alan ekosysteemissä ja edistää digitaalisten identiteettilompakoiden käyttöönottoa.
- TIEKE ja Verkkolaskufoorumi tukevat standardointia, vaikuttavat kansalliseen ja EU-tason digitalisointipolitiikkaan
- TIEKE ja Verkkolaskufoorumi tarjoavat myös verkoston osallistua digitaalisten todisteiden ja liiketoimintamallien kokeiluihin.
- Jos teillä kaivataan tukea ja lisätietoja lompakoista, ota yhteyttä TIEKEn Timo Simelliin.
- Hyödyllisiä linkkejä:
- AamuAreena-webinaarin 10.10. tallenne, aiheena Digitaalisten identiteettilompakkojen mahdollisuudet.
- Tietoa DVV:n eurooppalaisesta digitaalisesta identiteettilompakosta
- Tietoa Findynet-osuuskunnasta
- Tietoa osaamistodisteista, jotka ovat luotettavia sähköisiä asiakirjoja henkilön osaamisen tai pätevyyden osoittamiseen
Pohjoismaista yhteistyötä digitaalisissa identiteettilompakoissa
Pohjoismaisen kulttuuripisteen rahoittama, Pohjoismaiden rajat ylittävä The Nordic communities and innovation for digital empowerment in the age of AI -hanke edistää ihmiskeskeistä digitaalista voimaannuttamista tekoälyn aikakaudella.
Hankkeeseen sisältyy muun muassa infrastruktuuriin liittyvä pilotti, jonka konseptissa terveysdataa voidaan integroida ja jakaa EUDI-lompakoiden kautta. Hankkeen hallintopilotissa puolestaan määritetään ja testataan monikerroksista luottamusinfrastruktuuria, jonka tarkoituksena on varmistaa läpinäkyvä, auditoitava ja vastuullinen datan ja tekoälyn käyttö. Lisäksi hankkeen lukutaitopilotissa tuotetaan materiaalia lukutaitotapahtumissa käytettäväksi.
Hankkeesta saadut oivallukset datan voimaannuttamisesta ja tekoälystä kootaan maaliskuussa 2026 julkaistavaan white paper -artikkeliin.
Myös TIEKE tekee The Nordic communities and innovation for digital empowerment in the age of AI -hankkeen kanssa yhteistyötä.
Lisätietoa hankkeesta:
- MyData Globalin nettisivut
- MyData Globalin toiminnanjohtaja Christopher Wilson, chris@mydata.org
