Digitalisaatio ja data menestymisen keskiössä – tältä näyttää tietoyhteiskunnan tulevaisuus

Vuoden vaihtuessa pysähdyimme jäsenistömme kanssa pohtimaan, mitkä ovat päivänpolttavimpia teemoja ja tulevaisuuden trendejä toimintamme painopisteiden eli digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden saroilla.

Digikyvykkyys on tietoyhteiskunnan kivijalka, mutta sen ylläpito on yhä haastavampaa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kyse ei ole pelkästään teknologisesta osaamisesta, vaan myös kyvystä ymmärtää, soveltaa ja hyödyntää dataa, tekoälyä ja digitaalisia työkaluja kaikilla tasoilla. Tämä vaatii sekä yksilöiltä että organisaatioilta aktiivista otetta.

Katri Kolesnik Business Technology Forumista painottaa, että teknologian ja liiketoiminnan välistä kuilua ei nykyään voi enää hyväksyä. Hänen mukaansa nämä on nähtävä yhtenä kokonaisuutena, jota kehitetään yhdessä. Kolesnik vertaa teknologiaa yritysten “paperikoneeseen”:

”Aikoinaan liiketoimintajohtajat tunsivat paperitehtaan koneiston hyvin ja ymmärsivät sen merkityksen kilpailukyvylle. Johtajien olisi ymmärrettävä teknologia samalla tavalla”, Kolesnik kuvailee.

TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöblom on samoilla linjoilla: “Johtajat eivät voi ulkoistaa teknologian ymmärtämistä. Heidän on tiedettävä, miten teknologia voi mahdollistaa liiketoimintahyödyt ja kilpailukyvyn. Tämä vaatii jatkuvia investointeja osaamisen kehittämiseen ja muutoksen hallintaan.”

Digikyvykkyyden merkitystä korostaa myös ajatus siitä, että teknologian kehitys on jatkuvasti muuttuva maali. Teknologiat kehittyvät, ja niiden mukana muuttuvat osaamistarpeet.

Suomessa digikyvykkyyden tila on paradoksaalinen: vaikka meitä pidetään digitalisaation mallimaana, todellisuudessa osaamistarpeet kasvavat nopeammin kuin niitä ehditään täyttää. Tämä asettaa painetta sekä koulutusjärjestelmälle että työelämälle.

Sjöblom muistuttaa, että lähes kaikki organisaatioissa vaadittava osaaminen liittyy tavalla tai toisella digitalisaatioon.

”Tämä edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Kyse ei ole vain perusteknologisista taidoista, vaan myös datan ja tekoälyn hyödyntämisestä.”

TIEKE tukee digikyvykkyyden kehittämistä monipuolisesti. Yksi konkreettinen esimerkki ovat digitaaliset osaamismerkit, joiden avulla yksilöt ja organisaatiot voivat tunnistaa digiosaamistaan.

Digitaalinen taloushallinto on noussut keskeiseen rooliin, kun organisaatiot pyrkivät virtaviivaistamaan toimintojaan ja parantamaan tiedonhallinnan läpinäkyvyyttä. CGI:n johtaja Tom Grönstrand korostaa, että standardisointi ja yhteiset pelisäännöt ovat tässä avainasemassa.

“Standardit ja sääntely ovat kuin liikennesäännöt – ilman niitä liikenne pysähtyy kaaokseen. Ne luovat luottamuksen ja avoimuuden, joiden avulla organisaatiot voivat vaihtaa tietoa turvallisesti.”

Grönstrandin mukaan yhteiset standardit auttavat välttämään tilannetta, jossa vain suurimmat toimijat pystyvät tekemään kahdenvälisiä sopimuksia, kun taas pienet jäävät ulkopuolelle.

TIEKEn digivirittäjä Timo Simellin mukaan verkkolaskutuksen menestystarina on hyvä esimerkki standardoinnin eduista.

“Suomalainen yhteistyö ja eri toimialojen välinen keskustelu ovat mahdollistaneet verkkolaskutuksen nousun standardiksi, joka hyödyttää kaikkia toimijoita. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen ja selkeiden termien sopiminen ovat avain menestykseen uusien standardien kehityksessä.”

TIEKE toimii aktiivisesti digitaalisen taloushallinnon edistäjänä muun muassa toimimalla Verkkolaskufoorumin sihteerinä.  

“Standardien ja sääntelyn avulla taloushallinnon prosesseja voidaan paitsi tehostaa, myös tehdä kestävämmiksi ja läpinäkyvämmiksi”, Simell lisää.

Datatalous on merkittävä väline innovaatioiden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Se vaatii kuitenkin yhteistyötä, yhteisiä standardeja ja selkeää sääntelyä, jotta datan potentiaali voidaan täysimääräisesti hyödyntää.

TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Mikko Eloholma muistuttaa, että datatalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen alkaa omien perusasioiden kuntoon laittamisesta.

“Yritysten on ensin hallittava oma data ja ymmärrettävä perusasiat regulaatiosta, ennen kuin ne voivat hypätä datatalouden tarjoamiin hyötyihin.”

LVM:n tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirran mukaan datatalous on avainasemassa esimerkiksi tekoälyn ja kiertotalouden hyödyntämisessä.

”Ilman datan liikkuvuutta tekoälyn ja kiertotalouden hyödyntäminen ei ole mahdollista. Datatalouden saralla EU:n panostukset infrastruktuuriin ja sääntelyyn tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.”

TIEKE on mukana edistämässä datatalouden ratkaisuja esimerkiksi Data Spaces Alliance Finland -verkostossa ja kehittämällä yrityksille työkaluja datamaturiteetin arviointiin.

Vastuullisuus ja kestävyys ovat viime vuosina nousseet tietoyhteiskunnan keskiöön. Teknologialla on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Telian Eija Pitkänen korostaa teknologian vastuullisen hyödyntämisen merkitystä:

“Teknologialla on valtava potentiaali päästöjen vähentämisessä, mutta se edellyttää konkreettisia tekoja. Meidän on varmistettava, että jokainen laite ja järjestelmä tukee kiertotaloutta ja on suunniteltu kestämään – ei pelkästään käyttöä, vaan myös uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.”

TIEKEn projektipäällikkö Antti Sipilä sanoo, että teknologialla on merkittävä rooli hiilikädenjäljen kasvattajana.

“Green ICT -ratkaisut voivat vähentää päästöjä merkittävästi, mutta samalla on huolehdittava, että jalanjälkemme pysyy hallinnassa. Hyvä esimerkki alueellisista ratkaisuista on Itä-Suomessa toteutettava hanke, jossa kehitetään alueellisia kädenjälkiratkaisuja, kuten eHealth-palveluja.”

TIEKE tukee vastuullisuuden edistämistä muun muassa kehittämällä mittaristoja, jotka auttavat organisaatioita arvioimaan vastuullisuustoimiensa vaikutuksia.

“Vastuullisuus ei ole pelkkää raportointia – se on strateginen valinta, joka tuo kilpailuetua,” Sipilä summaa.

Digikyvykkyys, digitaalinen taloushallinto, datatalous ja vastuullisuus muodostavat tietoyhteiskunnan kehityksen kulmakivet. Niiden edistäminen vaatii kaikilta toimijoilta yhteistä visiota, konkreettisia toimia ja laajaa yhteistyötä.

Kuten LVM:n Rautavirta tiivistää: “On helpompi olla edelläkävijä kuin yrittää kiriä perässä. Suomen on oltava pelipaikoilla näyttämässä mallia, miten tietoyhteiskuntaa kehitetään vastuullisesti ja kestävästi.”

Artikkelissa nostettuihin näkökulmiin osaamisen vahvistamisesta, datan hyödyntämisestä, vastuullisuudesta sekä regulaation ja standardien roolista tietoyhteiskunnassa pureuduttiin loppusyksystä 2024 TIEKEn jäsentapahtumassa ”Tietoyhteiskunta uuteen aikaan”. Puheenvuorojen tallenteet näet alta.