Eettinen kuormitus teknologian keskellä – oppeja ja oivalluksia järjestömaailmasta

Sekä yksilöt että organisaatiot saavat – ja joutuvat – pohtimaan valintojaan teknologian ja sen käytön suhteen eettisestä näkökulmasta. Vastuullisuuteen liittyy kiehtovia ja hankalia kysymyksiä: Miten hyödynnämme tekoälyä? Käsittelemmekö dataa vastuullisesti? Huolehdimmeko tietosuojasta asianmukaisesti? Otammeko teknologiavalinnoissamme huomioon ympäristövaikutuksia? Onko palvelumme suunniteltu käyttäjiä ajatellen? Onko osaamisemme riittävällä tolalla?

Olemme tänä keväänä käsitelleet eettisen digitalisaation kysymyksiä järjestötoimijoiden kanssa ja parhaillaan työstämme opasta aiheesta. Tähän artikkeliin olemme koonneet esiin nousseita näkökulmia ja ratkaisuja.

Monet kokevat, etteivät pysy mukana teknologian kehityksessä, mikä aiheuttaa osaltaan epävarmuutta ja jopa pelkoa virheistä. Uusia teknologisia mahdollisuuksia on paljon, eikä kaikkea voi tai tarvitse osata. Järjestön kannattaa keskittyä itselleen hyödyllisimpiin ja oppia vähitellen. Vaikka digiosaaminen eri osa-alueilla näyttää kohentuvan, osaamisvaatimukset muuttuvat. Tekoälynlukutaito on yksi näistä.

Osaamista voi onneksi kehittää monin eri tavoin. Vertaisoppiminen, eri toimijoiden yhdessä järjestämät koulutukset ja verkkomateriaalit mahdollistavat oppimista matalalla kynnyksellä.

Järjestöissä tekoälyn käyttö kiinnostaa, mutta siihen suhtaudutaan varovaisuudella. Järjestödigi 2024 -kartoituksen tulokset kertovat, että huolta kannetaan niin tietosuojasta ja tuotosten luotettavuudesta. Tekoälyjärjestelmien prosessit ovat vaikeasti ymmärrettäviä tai läpinäkymättömiä, mikä on omiaan aiheuttamaan hämmennystä erityisesti silloin, kun työntekijä ei voi selittää tai perustella tekoälyn tuottamaa lopputulosta.

Osa järjestöistä on lähtenyt tekoälyn käyttöön kokeillen, osa vasta pohtii asiaa. Järjestöissä tekoälyä hyödynnetään useimmiten ideoinnin tukena, tiedonhaussa sekä erilaisten yhteenvetojen ja tekstien tuottamisessa ja muokkaamisessa. Pilotit ja kokemusten jakaminen ovat monesti luontainen ja kustannustehokas tapa lähteä liikkeelle.

Tietosuoja ja tietoturva mietityttävät ja hyvästä syystä. Henkilötietojen asianmukaiseen käsittelyyn liittyy edelleen epävarmuutta. Vaikka tietoisuus ja osaaminen tietosuoja-asioissa onkin vuosien mittaan lisääntynyt, uudet tilanteet ja teknologiat palauttavat pohdinnat työpöydille. Ylipäätään kaivataan lisää tietoa siitä, miten dataa voidaan käyttää vastuullisesti tekoälyn kanssa, oli sitten kysymys oman datan käyttämisestä, sen laadusta tai tulosten vinoumien tunnistamisesta.

Asiakkaat ja jäsenet osaavat kaivata läpinäkyvyyttä henkilötietojensa käsittelyyn ja turvalliseen säilyttämiseen. Ymmärrettävät ja helposti saatavilla olevat tietosuojakäytännöt ovat omiaan vähentämään epävarmuutta. Monilla järjestöillä on toiminnassa mukana vapaaehtoisia, jolloin tehtävänä on huolehtia myös heidän osaamisestaan.

Teknologian tuotanto ja käyttö kuluttavat luonnonvaroja ja tuottavat elektroniikkajätettä. Vaikka teknologia auttaakin vähentämään esimerkiksi matkustamisen tarvetta ja vähentämään liikenteen päästöjä, ICT-alan omat päästöt kasvavat nopeasti.

Niin yksilöt kuin organisaatiot voivat osaltaan vähentää ympäristökuormitusta suosimalla ympäristömerkillä varustettuja tai kierrätettyjä laitteita, käyttämällä laitteita mahdollisimman pitkään, kierrättämällä vastuullisesti ja mahdollisuuksien mukaan valitsemalla palveluntarjoajia, jotka huomioivat ympäristönäkökulmat.

Digitaalinen eriarvoisuus on todellinen haaste: kaikilla ei ole pääsyä teknologiaan tai tarvittavaa osaamista sen hyödyntämiseen. Järjestöistä puhuttaessa tiedämme, että osalla (10 % Järjestödigi-kartoitukseen vastanneista) on teknologian myötä pudonnut väkeä toiminnasta kokonaan pois, kun taas osa (40 % Järjestödigi-kartoitukseen vastanneista) on teknologian myötä saanut lisää väkeä toimintaansa.

Järjestöt voivat edistää saavutettavuutta tarjoamalla tukea, koulutusta ja teknologisia ratkaisuja, jotka ovat inklusiivisia ja helposti lähestyttäviä. Eettinen palvelumuotoilu on yksi tapa ottaa asiakkaat huomioon paremmin ja kehittää saavutettavampia ja yhdenvertaisempia palveluja.

Eettinen stressi ei ole vain yksilön kokemus. Se on myös organisaation vastuukysymys ja osoitus siitä, että teknologian käyttöön liittyy aidosti vaikeita kysymyksiä. Kun järjestöt tunnistavat teknologian käytön eettiset ulottuvuudet ja ottavat ne osaksi arjen keskusteluja ja päätöksentekoa, ne voivat paitsi vähentää kuormitusta myös vahvistaa luottamusta, osallisuutta ja kestävyyttä.

Eettinen digitalisaatio ei tarkoita täydellisyyttä, vaan jatkuvaa oppimista, kokeilua ja mahdollisuutta tehdä asioita paremmin.