Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?

Jo vuosia sitten törmäsin tutkimukseen, jonka ydinviesti jäi mieleen: kehittämishankkeet epäonnistuvat usein siksi, ettei muutoksen ja oppimisen edellytyksiä varmisteta ajoissa. Sama riski näkyy nyt tekoälyn käyttöönotossa.

Varmasti joka työpaikalla halutaan, että tekoälyä saadaan käyttöön ja siitä olisi hyötyä. Lähtöasetelma onnistumiselle näyttää kuitenkin aika hankalalta.

Jos kyse olisi perinteisistä työkaluista tuotantolaitoksessa, tilanne olisi se, että hallin nurkkaan tuotaisiin kasa aivan uudenlaisia ja ihmeellisiä työkaluja. Komento kuuluisi, ilman sen kummempia selityksiä, että jokaisen tulisi nyt ottaa käyttöön nämä uutuudet.

Työntekijöitä olisi kuitenkin varoiteltu, että työkaluihin ei pidä liiaksi luottaa, niillä ei saa työstää kaikkia materiaaleja ja valmiit tuotokset tulee tarkistaa erityisen huolellisesti.

Tietotyöläisistä tämä voi kuulostaa tutulta. Uusia tekoälyratkaisuja kehotetaan ottamaan haltuun omissa työtehtävissä, mutta niiden käyttö ja hyödyt eivät silti leviä työpaikoille odotetusti.

Työntekijöiden puheissa voi edelleen kuulla kaikuja tekoälyn kelvottomuudesta (se keksii omiaan!) ja vaaroista (tiedot voivat levitä minne vain!). Johto ihmettelee työntekijöiden muutosvastarintaa (miksi ne eivät suostu käyttämään tekoälyä?).

Tekoäly on kuitenkin aivan uudenlainen työväline. Kyse on laajasta kokoelmasta erilaisia ja jatkuvasti kehittyviä työkaluja. Ei ole olemassa yhtä ainoaa tekoälyä, vaikka nykyään keskusteluissa korostuvatkin laajoihin kielimalleihin perustuvat ratkaisut.

Käyttömahdollisuuksiakin eri tekoälyratkaisuille on loputtomiin. Rajana vaikuttaa olevan vain ihmisen kekseliäisyys ja lainsäädäntö, jolla pyritään ehkäisemään ihmisoikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia vaaroja.

Ei ihme, jos tietotyöläinen kokee tekoälyn käyttöönoton kovin hähmäisenä. Mistä kaikista työkaluista meidän työpaikallamme on kyse, kun puhutaan tekoälystä? Entä missä työtehtävissä minun ja meidän kannattaisi näitä uudenlaisia keinoja ottaa käyttöön?

Tekoälyn onnistuneen käyttöönoton ytimessä onkin työn äärelle pysähtyminen, nykyisten työkäytäntöjen tarkastelu työn tekemisen näkökulmasta. Mitä mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa erilaisissa työtehtävissä, juuri meidän työpaikallamme ja toimialallamme?

Tekoäly tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia sujuvoittaa työtä. Esteet ja keinot onnistua ovat kuitenkin samat vanhat. Ennen tekoälyn käyttöönottoa, kuten ennen mitä tahansa kehittämis- tai oppimishanketta, nämä keinot auttavat pääsemään pitkälle: 

Olennaista on siis muistaa, että tekoälyn tulo työpaikoille on vielä vähemmän pelkkä digimurros kuin mikään aiempi työn digitalisoitumisen jakso. Tekoäly todellakin muuttaa työtä ja toimintatapoja.

Kannattaa pysähtyä yhdessä työntekijöiden kanssa sen äärelle, millaista muutosta haluamme tehdä ja millaisia uusia toimintatapoja kehittää.

Kirjoitus on julkaistu Työterveyslaitoksen blogissa 19.3.2026.

Lisätietoja:

Kirjoittaja Virpi Kalakoski on mukana AI-askelia (Kestäviä tekoälytekoja työpaikoilla) -kehittämishankkeessa. Sen pilotointivaiheessa on tuettu tekoälyn käyttöönottoa jo 12 työpaikalla pk-yrityksissä, yhdistyksissä ja julkisella sektorilla. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), ja rahoitus on myönnetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tule mukaan kuulemaan kestävistä tekoälyteoista hankkeen webinaareihin ja tilaisuuksiin!

Kalakoski on yksi puhujista Hyvinvointia tekoälymurrokseen: Miten tekoäly voi tehdä työstä parempaa? -webinaarissa. Maksuttomassa webinaarissa työelämän näköalapaikkojen edustajat kohtaavat tutkijoita 14.4.2026. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

The science of training and development in organizations: What matters in practice (blogitekstin alussa mainittu tutkimusartikkeli organisaation kehittämisestä, Association for Psychological Science, APS, 2012)