Eettinen kuormitus teknologian keskellä – oppeja ja oivalluksia järjestömaailmasta
Digikyvykkyys

Eettinen kuormitus teknologian keskellä – oppeja ja oivalluksia järjestömaailmasta

Teknologian kehitys tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaista kuormitusta. Emme ole läheskään selättäneet jatkuvan info- ja ärsyketulvan aiheuttamaa teknostressiä, kun nurkan takana jo vilkkuu eettinen stressi. Vaikka näemme stressin pitkälti yksilökokemuksena, vauhtia teknologian eettiseen kuorman helpottamiseen voi lähteä hakemaan organisaation toimintatavoista ja pelisäännöistä.

Sekä yksilöt että organisaatiot saavat – ja joutuvat – pohtimaan valintojaan teknologian ja sen käytön suhteen eettisestä näkökulmasta. Vastuullisuuteen liittyy kiehtovia ja hankalia kysymyksiä: Miten hyödynnämme tekoälyä? Käsittelemmekö dataa vastuullisesti? Huolehdimmeko tietosuojasta asianmukaisesti? Otammeko teknologiavalinnoissamme huomioon ympäristövaikutuksia? Onko palvelumme suunniteltu käyttäjiä ajatellen? Onko osaamisemme riittävällä tolalla?

Kohti eettistä digitalisaatiota

Olemme tänä keväänä käsitelleet eettisen digitalisaation kysymyksiä järjestötoimijoiden kanssa ja parhaillaan työstämme opasta aiheesta. Tähän artikkeliin olemme koonneet esiin nousseita näkökulmia ja ratkaisuja.

1. Vähennetään riittämättömyyden tunnetta digiosaamisessa

Monet kokevat, etteivät pysy mukana teknologian kehityksessä, mikä aiheuttaa osaltaan epävarmuutta ja jopa pelkoa virheistä. Uusia teknologisia mahdollisuuksia on paljon, eikä kaikkea voi tai tarvitse osata. Järjestön kannattaa keskittyä itselleen hyödyllisimpiin ja oppia vähitellen. Vaikka digiosaaminen eri osa-alueilla näyttää kohentuvan, osaamisvaatimukset muuttuvat. Tekoälynlukutaito on yksi näistä.

Osaamista voi onneksi kehittää monin eri tavoin. Vertaisoppiminen, eri toimijoiden yhdessä järjestämät koulutukset ja verkkomateriaalit mahdollistavat oppimista matalalla kynnyksellä.

2. Tekoälyn käyttöön kokeillen

Järjestöissä tekoälyn käyttö kiinnostaa, mutta siihen suhtaudutaan varovaisuudella. Järjestödigi 2024 -kartoituksen tulokset kertovat, että huolta kannetaan niin tietosuojasta kuin tuotosten luotettavuudesta. Tekoälyjärjestelmien prosessit ovat vaikeasti ymmärrettäviä tai läpinäkymättömiä, mikä on omiaan aiheuttamaan hämmennystä erityisesti silloin, kun työntekijä ei voi selittää tai perustella tekoälyn tuottamaa lopputulosta.

Osa järjestöistä on lähtenyt tekoälyn käyttöön kokeillen, osa vasta pohtii asiaa. Järjestöissä tekoälyä hyödynnetään useimmiten ideoinnin tukena, tiedonhaussa sekä erilaisten yhteenvetojen ja tekstien tuottamisessa ja muokkaamisessa. Pilotit ja kokemusten jakaminen ovat monesti luontainen ja kustannustehokas tapa lähteä liikkeelle.

3. Otetaan tietosuoja ja datavastuullisuus vakavasti

Tietosuoja ja tietoturva mietityttävät ja hyvästä syystä. Henkilötietojen asianmukaiseen käsittelyyn liittyy edelleen epävarmuutta. Vaikka tietoisuus ja osaaminen tietosuoja-asioissa onkin vuosien mittaan lisääntynyt, uudet tilanteet ja teknologiat palauttavat pohdinnat työpöydille. Ylipäätään kaivataan lisää tietoa siitä, miten dataa voidaan käyttää vastuullisesti tekoälyn kanssa, oli sitten kysymys oman datan käyttämisestä, sen laadusta tai tulosten vinoumien tunnistamisesta.

Asiakkaat ja jäsenet osaavat kaivata läpinäkyvyyttä henkilötietojensa käsittelyyn ja turvalliseen säilyttämiseen. Ymmärrettävät ja helposti saatavilla olevat tietosuojakäytännöt ovat omiaan vähentämään epävarmuutta. Monilla järjestöillä on toiminnassa mukana vapaaehtoisia, jolloin tehtävänä on huolehtia myös heidän osaamisestaan.

5. Ympäristövaikutusten huomioiminen

Teknologian tuotanto ja käyttö kuluttavat luonnonvaroja ja tuottavat elektroniikkajätettä. Vaikka teknologia auttaakin vähentämään esimerkiksi matkustamisen tarvetta ja vähentämään liikenteen päästöjä, ICT-alan omat päästöt kasvavat nopeasti.

Niin yksilöt kuin organisaatiot voivat osaltaan vähentää ympäristökuormitusta suosimalla ympäristömerkillä varustettuja tai kierrätettyjä laitteita, käyttämällä laitteita mahdollisimman pitkään, kierrättämällä vastuullisesti ja mahdollisuuksien mukaan valitsemalla palveluntarjoajia, jotka huomioivat ympäristönäkökulmat.

6. Sosiaalinen kestävyys

Digitaalinen eriarvoisuus on todellinen haaste: kaikilla ei ole pääsyä teknologiaan tai tarvittavaa osaamista sen hyödyntämiseen. Järjestöistä puhuttaessa tiedämme, että osalla (10 % Järjestödigi-kartoitukseen vastanneista) on teknologian myötä pudonnut väkeä toiminnasta kokonaan pois, kun taas osa (40 % Järjestödigi-kartoitukseen vastanneista) on teknologian myötä saanut lisää väkeä toimintaansa.

Järjestöt voivat edistää saavutettavuutta tarjoamalla tukea, koulutusta ja teknologisia ratkaisuja, jotka ovat inklusiivisia ja helposti lähestyttäviä. Eettinen palvelumuotoilu on yksi tapa ottaa asiakkaat huomioon paremmin ja kehittää saavutettavampia ja yhdenvertaisempia palveluja.

Tilaa huolille ja keskustelulle

Eettinen stressi ei ole vain yksilön kokemus. Se on myös organisaation vastuukysymys ja osoitus siitä, että teknologian käyttöön liittyy aidosti vaikeita kysymyksiä. Kun järjestöt tunnistavat teknologian käytön eettiset ulottuvuudet ja ottavat ne osaksi arjen keskusteluja ja päätöksentekoa, ne voivat paitsi vähentää kuormitusta myös vahvistaa luottamusta, osallisuutta ja kestävyyttä.

Eettinen digitalisaatio ei tarkoita täydellisyyttä, vaan jatkuvaa oppimista, kokeilua ja mahdollisuutta tehdä asioita paremmin.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaamisen ei pidä kehittyä vain organisaatiota varten
Digikyvykkyys

Osaamisen ei pidä kehittyä vain organisaatiota varten

Osaamisen kehittämistä tarkastellaan usein organisaation tarpeiden kautta. Yhtä tärkeää on kysyä, mitä kehittyminen merkitsee ihmiselle itselleen. Kun olemassa oleva osaaminen tunnistetaan, tehdään näkyväksi ja yhdistetään yksilön tavoitteisiin, hyötyvät sekä työntekijä, organisaatio että koko työmarkkinat. Suomalaisen Kirjakaupan HR-johtaja Kristian Tötterman pohtii kirjoituksessaan, kuinka yksilön tavoitteet ja organisaation tarpeet voidaan sovittaa yhteen sekä millainen rooli osaamismerkeillä voi olla osaamisen näkyväksi tekemisessä.

Kristian Tötterman
Tekoäly ja datatalous
Datafest 2027 tulee – oletko valmis ottamaan datasta kaiken irti? 
Tekoäly ja datatalous

Datafest 2027 tulee – oletko valmis ottamaan datasta kaiken irti? 

Millaista kasvua data voi tuoda nykyiseen liiketoimintaan? Entä miten juuri sinun yrityksesi voisi ottaa seuraavia askeleita datan hyödyntämisessä?

Ilmoittautuminen Datafest 2027 – Käytännön askeleet datan hyödyntämiseen -tapahtumaan on nyt avattu, tule mukaan! Datafest on uusi datatalouden tekijöiden kohtaamispaikka, joka järjestetään 4. helmikuuta 2027 Helsingissä, Kalasatamassa.

Vastuullisuus
VISIIRI rakensi kestävää ICT-sektoria – Digia ja Elisa toivovat alalle yhteisiä mittareita päästöjen laskentaan
Vastuullisuus

VISIIRI rakensi kestävää ICT-sektoria – Digia ja Elisa toivovat alalle yhteisiä mittareita päästöjen laskentaan

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeasti. Tekoälyn kiihtyvä käyttöönotto vauhdittaa kehitystä entisestään. Jotta ala voi kasvaa kestävästi, tarvitaan yhteisiä mittareita ja laskentamalleja. TIEKEn VISIIRI-hanke kokosi yhteen ICT-alan toimijoita luomaan kestävämpää tulevaisuutta.