Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa sekä arjen tekemisellä että pidemmän aikavälin digikyvykkyyksillä? Tähän pureutui Datalla enenrgiansäästöä -hankkeen webinaari 11.12.2025 ”Edistyneet teknologiat energiansäästön tukena”. Energiatehokkuus ja data kulkevat käsi kädessä: potentiaalia on paljon, mutta se lunastetaan vain, jos oikea data saadaan koottua eri lähteistä, sitä osataan hyödyntää ja sitä osataan tulkita päätöksenteon tueksi. Webinaari päätti hankkeen ensimmäisen webinaarisarjan, jossa isännöinti- ja kiinteistöalan toimijoita perehdytettiin datavetoiseen energiansäästöön – mutta jo lähiviikkoina teema saa jatkoa uusilla webinaareilla.

Energiatehokkuus syntyy seurannasta, reagoinnista ja perussäädöistä

Kiinteistöliiton Matts Almgrén korostaa energiatehokkuudessa käytännönläheisyyttä: energiatehokkuus ei tarkoita vain säästöprosenttia, vaan sitä, että halutut sisäilmaolosuhteet saavutetaan mahdollisimman pienellä energiankäytöllä. Ensimmäinen askel onkin tietää, mihin energia oikeasti kuluu. Esimerkiksi tyypillisessä 60-80 -luvun kerrostalossa ilmanvaihto voi korostua suurena lämmönhukkana, jos lämmöntalteenotto puuttuu.

Käytännön energiatehokkuustyö perustuu ennen kaikkea arjen tekoihin, joilla energiankäyttö saadaan hallintaan. Keskeisiä toimia ovat kulutuksen mittaaminen ja seuranta, poikkeamien havaitseminen ja niihin reagointi sekä oman kulutuksen vertaaminen aiempiin ajanjaksoihin muutosten tunnistamiseksi. Ydin on kulutusseurannassa ja vertailussa: kulutusta tarkastellaan tunti- ja kuukausitasolla, poikkeamiin puututaan nopeasti ja kulutusta peilataan sekä aiempaan historiaan että käytettävissä oleviin vertailulähteisiin.

Almgrén nostaa esiin myös pidemmän aikavälin näkökulmaa, jonka mukaan energiatehokkuustoimet kannattaa ankkuroida osaksi pitkäjänteistä suunnitelmaa, jonka perustana on luotettava lähtötieto. Tällaisia ovat esimerkiksi asukaskyselyt, seurantamittaukset, kuntoarvio sekä energiatodistus ja -tarkastus. Keskeinen huomio oli kuitenkin olemassa olevien järjestelmien optimoinnissa ennen isoja investointeja uuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa talotekniikan, lämmityksen, ilmanvaihdon ja rakennusautomaation perussäätöjen varmistamista. Kun järjestelmät toimivat oikein, sisälämpötiladata ja ulko-olosuhteet, kuten kosteus, tuuli, aurinko ja käyttöaikataulut, ohjaavat lämmitystä todellisen tarpeen mukaan. Näin vältetään ylilämmitys ja varmistetaan energiankäytön tehokkuus.

Datakerros tekee digipalveluista skaalautuvia ja vähentää integraatiokaaosta

Nobody Engineeringin Ville Ilkkalan puhuu prosessidatan merkityksestä kiinteistöjen energiaoptimoinnissa. Prosessidata kuvaa talotekniikan toimintaa ”konepellin alla”, ei vain kulutuksen lopputulosta. Se kertoo esimerkiksi, miten automaatio ohjaa lämmitystä ja ilmanvaihtoa, millaisilla asetuksilla ja käyntitiloilla järjestelmät toimivat ja miten ohjaukset muuttuvat eri tilanteissa. Juuri tämä auttaa ymmärtämään, miksi kulutus on tietynlaista ja mistä optimointipotentiaali syntyy.

Ilkkala muistuttaa, että Suomessa on jo monenlaisia valvonta-, analytiikka- ja energiaoptimointipalveluja.  Silti hän haastaa käsityksen siitä, että sopiva palvelu olisi helppo ottaa käyttöön yhdellä hankinnalla. Käyttöönottoa hidastavat usein toimittajaloukut, vanhat automaatiojärjestelmät, puuttuvat lisenssit, tietoturvariskit sekä monitoimijaympäristöjen käyttöönoton hitaus ja kustannukset. 

Ratkaisuksi Ilkkala esittää itsenäisen datakerroksen. Datakerros toimii välikerroksena rakennusautomaation ja erilasten älypalveluiden välissä. Palvelut kytketään datakerrokseen sovitulla tavalla, ja datakerros hoitaa kommunikoinnin varsinaiseen automaatioon. Näin mahdollistetaan se, että samaa dataa voidaan hyödyntää useissa palveluissa ilman, että jokainen palvelu integroidaan erikseen. Lopputuloksena integraatiot yksinkertaistuvat ja niin sanottu integraatiokaaos vähenee.

Webinaari osana Datalla energiansäästöä -hankkeen kokonaisuutta

Edistyneet teknologiat energiansäästön tukena -webinaari päättää Datalla energiansäästöä -hankkeen ensimmäisen webinaarisarjan. Sarjan aikana on syvennytty muun muassa energiansäästön konkreettisiin hyötyihin ja niistä viestimiseen, kiinteistöjen älyteknologioihin sekä dataan liittyviin teemoihin. Toinen webinaarisarja käynnistyy 12. helmikuuta Avoimella energiadatalla tehokkaampaa yhteistyötä -webinaarin voimin, minkä aikana pureudutaan energiadatan hyödyntämiseen ja avoimemman tiedonjaon mahdollisuuksiin.

Webinaarisarjan aikaisempiin osiin ja Datalla energiansäästöä -hankkeen muihin tapahtumatallenteisiin voit tutustua hankkeen verkkosivuilta.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela