Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti
Uutta osaamista

Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti

Vaikka monessa suomalaisorganisaatioissa halutaankin valjastaa data tuottamaan kasvua ja liiketoimintaa, tuntuu nykyinen trendi keskittyvän oman datan suojaamiseen. Vastaava ilmiö oli näkyvissä kymmenisen vuotta sitten, kun keskustelu innovaatioiden avoimuudesta johti aineettoman pääoman oikeuksien (IPR) rajaamiseen ja kontrollointiin.

Öljy pitää pumpata maaperästä ennen kuin sen voi myydä, eikä datasta synny uutta arvoa lähdettä säilömällä. Dataa pitää päästä hyödyntämään, sen pitää virrata niin organisaation eri toimintojen välillä kuin yhdistyä ulkopuolisten toimijoiden dataan rikastuen erilaisista datatyypeistä ja -lähteistä.

Kaikki data ei ole yhtä arvokasta, vaan arvon luonnissa on lähdettävä liikkeelle nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta ja ongelmien ratkaisemisesta.

Laadi strategia

Aluksi on laadittava datastrategia, jossa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä dataa meillä on ja mitä vielä puuttuu?
  • Mitä datalähteitä osaamme hyödyntää?
  • Mitä osaamista vielä tarvitsemme?
  • Mitä asiakas arvostaa?

Datastrategian muodostamisessa tarvitaan ymmärrystä nykyisen liiketoimintaympäristön muutostrendeistä ja epäjatkuvuuskohdista, ja se on osa yrityksen muuta strategiaa.

Eri kanavista saatavan datan yhdistelemiseen, jyvien ja akanoiden erottelemiseen, ei ole automaattia.

Pyydä apua

Datan jalostamisen työkaluja ja sovelluksia on tarjolla huikeat määrät, joten teknologiaan perehtymätön voi kokea datan hyödyntämisessä etenemisen haastavaksi. Onneksi tarjolla on ulkopuolista tukea – on kyse sitten datan visualisoinnista ja louhinnasta tai integrointiin tarvittavien rajapintojen rakentamisesta.

Ulkopuolinen osaaminen voi auttaa tehostamaan ja nopeuttamaan kehitysprosessia, mutta perusteet on syytä hoitaa itse ja myös omaa osaamista kannattaa kehittää.

Älä lähde liikkeelle työkalut edellä, vaan ota ensin haltuusi ymmärrys datan arvosta ja määrittele, miten aiot sitä hyödyntää.

Tunnista tarpeet

Data on vauhdikkaasti lisääntyvä aineeton resurssi: 90 prosenttia kaikesta maailman datasta on luotu viimeisten kahden vuoden aikana. Analyysityökaluja hyödyntäen voi isoista datamassoista saada paljon irti, mutta uutta liiketoiminta-arvoa syntyy vain, jos joku on valmis maksamaan tuloksista – dataa analysoimalla ja yhdistämällä syntyneestä uudesta tiedosta.

Usein datan hyödyntäminen kytkeytyykin palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi laitteista kerättävän datan avulla mahdollistetaan ennakoivia kunnossapitopalveluita, tai asiakkaiden ostokäyttäytymistä analysoimalla tarjotaan räätälöityjä ratkaisuja.

Keskeistä onkin saada monipuolinen kuva asiakkaan nykyisistä – ja erityisesti tulevista -– tarpeista. Siksi datalähteitä on pystyttävä yhdistelemään. Kun dataa kerätään eri kanavien kautta, mahdollisesti yhteistyökumppanien kanssa, saadaan kattava käsitys asiakkaista ja heidän toimintaympäristöstään.

Hahmota mahdollisuudet

Kaikilla toimialoilla on mietittävä datan luomia mahdollisuuksia ja riskejä. Kokemusperäisiä oppeja voi hakea edelläkävijätoimialoilta, joissa jo nyt pyöritetään todella isoja datamassoja. Sekin on hyvä muistaa, että muun muassa sosiaalisen median käyttäjädatan nopea kehittyminen ja keskittyminen herättävät myös kritiikkiä.

Uhkakuvissa puhutaan datatalouden diktatuureista, joilla on omistusoikeudet merkittävään määrään digitaalisten palveluiden käyttäjädatasta.

Ylitä rajat

Yhä useammin meidän on oltava valmiita ylittämään toimialojen rajapintoja. Digitaaliset oikopolut, jotka mahdollistavat uusia ratkaisuja ja syrjäyttävät nykyisiä, syntyvät tyypillisesti yhdistämällä dataa ja toimijoita usealta alueelta. Tämä edellyttää yhtenäisiä pelisääntöjä datan omistamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen erilaisilla rajapinnoilla, muun muassa yksityisen, kaupallisen ja julkisen datan käyttämisestä.

Ennen kaikkea tarvitaan läpinäkyvyyttä datan hyödyntämiseen, jotta mahdollisuuksia päästäisiin hyödyntämään tasapuolisesti ja monialaisesti.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Digikyvykkyys
TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä
Digikyvykkyys

TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.