Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti
Uutta osaamista

Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti

Vaikka monessa suomalaisorganisaatioissa halutaankin valjastaa data tuottamaan kasvua ja liiketoimintaa, tuntuu nykyinen trendi keskittyvän oman datan suojaamiseen. Vastaava ilmiö oli näkyvissä kymmenisen vuotta sitten, kun keskustelu innovaatioiden avoimuudesta johti aineettoman pääoman oikeuksien (IPR) rajaamiseen ja kontrollointiin.

Öljy pitää pumpata maaperästä ennen kuin sen voi myydä, eikä datasta synny uutta arvoa lähdettä säilömällä. Dataa pitää päästä hyödyntämään, sen pitää virrata niin organisaation eri toimintojen välillä kuin yhdistyä ulkopuolisten toimijoiden dataan rikastuen erilaisista datatyypeistä ja -lähteistä.

Kaikki data ei ole yhtä arvokasta, vaan arvon luonnissa on lähdettävä liikkeelle nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta ja ongelmien ratkaisemisesta.

Laadi strategia

Aluksi on laadittava datastrategia, jossa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä dataa meillä on ja mitä vielä puuttuu?
  • Mitä datalähteitä osaamme hyödyntää?
  • Mitä osaamista vielä tarvitsemme?
  • Mitä asiakas arvostaa?

Datastrategian muodostamisessa tarvitaan ymmärrystä nykyisen liiketoimintaympäristön muutostrendeistä ja epäjatkuvuuskohdista, ja se on osa yrityksen muuta strategiaa.

Eri kanavista saatavan datan yhdistelemiseen, jyvien ja akanoiden erottelemiseen, ei ole automaattia.

Pyydä apua

Datan jalostamisen työkaluja ja sovelluksia on tarjolla huikeat määrät, joten teknologiaan perehtymätön voi kokea datan hyödyntämisessä etenemisen haastavaksi. Onneksi tarjolla on ulkopuolista tukea – on kyse sitten datan visualisoinnista ja louhinnasta tai integrointiin tarvittavien rajapintojen rakentamisesta.

Ulkopuolinen osaaminen voi auttaa tehostamaan ja nopeuttamaan kehitysprosessia, mutta perusteet on syytä hoitaa itse ja myös omaa osaamista kannattaa kehittää.

Älä lähde liikkeelle työkalut edellä, vaan ota ensin haltuusi ymmärrys datan arvosta ja määrittele, miten aiot sitä hyödyntää.

Tunnista tarpeet

Data on vauhdikkaasti lisääntyvä aineeton resurssi: 90 prosenttia kaikesta maailman datasta on luotu viimeisten kahden vuoden aikana. Analyysityökaluja hyödyntäen voi isoista datamassoista saada paljon irti, mutta uutta liiketoiminta-arvoa syntyy vain, jos joku on valmis maksamaan tuloksista – dataa analysoimalla ja yhdistämällä syntyneestä uudesta tiedosta.

Usein datan hyödyntäminen kytkeytyykin palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi laitteista kerättävän datan avulla mahdollistetaan ennakoivia kunnossapitopalveluita, tai asiakkaiden ostokäyttäytymistä analysoimalla tarjotaan räätälöityjä ratkaisuja.

Keskeistä onkin saada monipuolinen kuva asiakkaan nykyisistä – ja erityisesti tulevista -– tarpeista. Siksi datalähteitä on pystyttävä yhdistelemään. Kun dataa kerätään eri kanavien kautta, mahdollisesti yhteistyökumppanien kanssa, saadaan kattava käsitys asiakkaista ja heidän toimintaympäristöstään.

Hahmota mahdollisuudet

Kaikilla toimialoilla on mietittävä datan luomia mahdollisuuksia ja riskejä. Kokemusperäisiä oppeja voi hakea edelläkävijätoimialoilta, joissa jo nyt pyöritetään todella isoja datamassoja. Sekin on hyvä muistaa, että muun muassa sosiaalisen median käyttäjädatan nopea kehittyminen ja keskittyminen herättävät myös kritiikkiä.

Uhkakuvissa puhutaan datatalouden diktatuureista, joilla on omistusoikeudet merkittävään määrään digitaalisten palveluiden käyttäjädatasta.

Ylitä rajat

Yhä useammin meidän on oltava valmiita ylittämään toimialojen rajapintoja. Digitaaliset oikopolut, jotka mahdollistavat uusia ratkaisuja ja syrjäyttävät nykyisiä, syntyvät tyypillisesti yhdistämällä dataa ja toimijoita usealta alueelta. Tämä edellyttää yhtenäisiä pelisääntöjä datan omistamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen erilaisilla rajapinnoilla, muun muassa yksityisen, kaupallisen ja julkisen datan käyttämisestä.

Ennen kaikkea tarvitaan läpinäkyvyyttä datan hyödyntämiseen, jotta mahdollisuuksia päästäisiin hyödyntämään tasapuolisesti ja monialaisesti.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma ITK tulee taas!
Digikyvykkyys

Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma ITK tulee taas!

ITK-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Tampereella Tampere-talossa 23.–25.4.2025 teemalla ”Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”. TIEKEläiset ovat tavattavissa koko konferenssin ajan Tampere-talon ensimmäisessä kerroksessa näytepaikalla 129. Mukanamme tuomme innostavan työpajan sekä tietoiskun.

Marko Silventoinen
Digikyvykkyys
Monimuotoisuus voimavarana 
Digikyvykkyys

Monimuotoisuus voimavarana 

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen. Tämä vaatii taustaksi hyvää johtajuutta, psykologisesti turvallista työkulttuuria sekä ihmisiä, jotka haluavat aidosti kehittää itseään, osallistua ja nähdä enemmän hyviä puolia kuin huonoja.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hankkeen avulla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista taloushallintoa
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hankkeen avulla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista taloushallintoa

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet – DUM on valtakunnallisesti merkittävä kehittämishanke, joka luo perustan tulevaisuuden digitaaliselle taloushallinnolle ja laajemmin datataloudelle. Tavoitteena on älykäs ja automaattinen taloushallinto. Peppol-sanomat on keskeisessä roolissa, sillä se mahdollistaa tilausten, toimitusten ja laskujen välittämisen standardoidussa muodossa.

Nina From