Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti
Uutta osaamista

Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti

Vaikka monessa suomalaisorganisaatioissa halutaankin valjastaa data tuottamaan kasvua ja liiketoimintaa, tuntuu nykyinen trendi keskittyvän oman datan suojaamiseen. Vastaava ilmiö oli näkyvissä kymmenisen vuotta sitten, kun keskustelu innovaatioiden avoimuudesta johti aineettoman pääoman oikeuksien (IPR) rajaamiseen ja kontrollointiin.

Öljy pitää pumpata maaperästä ennen kuin sen voi myydä, eikä datasta synny uutta arvoa lähdettä säilömällä. Dataa pitää päästä hyödyntämään, sen pitää virrata niin organisaation eri toimintojen välillä kuin yhdistyä ulkopuolisten toimijoiden dataan rikastuen erilaisista datatyypeistä ja -lähteistä.

Kaikki data ei ole yhtä arvokasta, vaan arvon luonnissa on lähdettävä liikkeelle nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta ja ongelmien ratkaisemisesta.

Laadi strategia

Aluksi on laadittava datastrategia, jossa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä dataa meillä on ja mitä vielä puuttuu?
  • Mitä datalähteitä osaamme hyödyntää?
  • Mitä osaamista vielä tarvitsemme?
  • Mitä asiakas arvostaa?

Datastrategian muodostamisessa tarvitaan ymmärrystä nykyisen liiketoimintaympäristön muutostrendeistä ja epäjatkuvuuskohdista, ja se on osa yrityksen muuta strategiaa.

Eri kanavista saatavan datan yhdistelemiseen, jyvien ja akanoiden erottelemiseen, ei ole automaattia.

Pyydä apua

Datan jalostamisen työkaluja ja sovelluksia on tarjolla huikeat määrät, joten teknologiaan perehtymätön voi kokea datan hyödyntämisessä etenemisen haastavaksi. Onneksi tarjolla on ulkopuolista tukea – on kyse sitten datan visualisoinnista ja louhinnasta tai integrointiin tarvittavien rajapintojen rakentamisesta.

Ulkopuolinen osaaminen voi auttaa tehostamaan ja nopeuttamaan kehitysprosessia, mutta perusteet on syytä hoitaa itse ja myös omaa osaamista kannattaa kehittää.

Älä lähde liikkeelle työkalut edellä, vaan ota ensin haltuusi ymmärrys datan arvosta ja määrittele, miten aiot sitä hyödyntää.

Tunnista tarpeet

Data on vauhdikkaasti lisääntyvä aineeton resurssi: 90 prosenttia kaikesta maailman datasta on luotu viimeisten kahden vuoden aikana. Analyysityökaluja hyödyntäen voi isoista datamassoista saada paljon irti, mutta uutta liiketoiminta-arvoa syntyy vain, jos joku on valmis maksamaan tuloksista – dataa analysoimalla ja yhdistämällä syntyneestä uudesta tiedosta.

Usein datan hyödyntäminen kytkeytyykin palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi laitteista kerättävän datan avulla mahdollistetaan ennakoivia kunnossapitopalveluita, tai asiakkaiden ostokäyttäytymistä analysoimalla tarjotaan räätälöityjä ratkaisuja.

Keskeistä onkin saada monipuolinen kuva asiakkaan nykyisistä – ja erityisesti tulevista -– tarpeista. Siksi datalähteitä on pystyttävä yhdistelemään. Kun dataa kerätään eri kanavien kautta, mahdollisesti yhteistyökumppanien kanssa, saadaan kattava käsitys asiakkaista ja heidän toimintaympäristöstään.

Hahmota mahdollisuudet

Kaikilla toimialoilla on mietittävä datan luomia mahdollisuuksia ja riskejä. Kokemusperäisiä oppeja voi hakea edelläkävijätoimialoilta, joissa jo nyt pyöritetään todella isoja datamassoja. Sekin on hyvä muistaa, että muun muassa sosiaalisen median käyttäjädatan nopea kehittyminen ja keskittyminen herättävät myös kritiikkiä.

Uhkakuvissa puhutaan datatalouden diktatuureista, joilla on omistusoikeudet merkittävään määrään digitaalisten palveluiden käyttäjädatasta.

Ylitä rajat

Yhä useammin meidän on oltava valmiita ylittämään toimialojen rajapintoja. Digitaaliset oikopolut, jotka mahdollistavat uusia ratkaisuja ja syrjäyttävät nykyisiä, syntyvät tyypillisesti yhdistämällä dataa ja toimijoita usealta alueelta. Tämä edellyttää yhtenäisiä pelisääntöjä datan omistamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen erilaisilla rajapinnoilla, muun muassa yksityisen, kaupallisen ja julkisen datan käyttämisestä.

Ennen kaikkea tarvitaan läpinäkyvyyttä datan hyödyntämiseen, jotta mahdollisuuksia päästäisiin hyödyntämään tasapuolisesti ja monialaisesti.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell