Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 1
Vastuullisuus

Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 1

Kansallisen Green ICT -ekosysteemin perustamisesta tuli kesällä 2025 täyteen vuosi ja sen toiminta on lähtenyt käyntiin vauhdilla. Ekosysteemi tukee ICT-alan vihreää siirtymää yhdistämällä alan toimijat yhteen verkostoon, mahdollistaen näin parhaiden käytäntöjen jakamisen ja suomalaisen teollisuuden ja akateemisten toimijoiden kohtaamisen. Mitä olemme saaneet ensimmäisen vuoden kohtaamisten perusteella oppia erityisesti alan tarpeista ja toiveista vihreään teknologiaan liittyen?

Toistaiseksi on pidetty viisi kansallista ekosysteemitapaamista ja seitsemän paikallista ekosysteemitapaamista maakuntakiertueella. Tapahtumat ovat tavoittaneet satoja osallistujia, ja niissä on esitelty sekä kehitetty uusia energiatehokkuuden ratkaisuja ICT-alalle. Lisäksi ekosysteemi on ollut esillä erilaisissa tapahtumissa ja yhteistyömuodoissa mm. järjestämällä työpajoja ja pitämällä esitelmiä Green ICT -aiheista. Tässä blogin ensimmäisessä osassa käydään läpi kahden ensimmäisen ekosysteemitapaamisen antia.

Ekosysteemi käynnistyi kesäkuun 2024 puolivälissä pidetyllä kansallisella ekosysteemitapaamisella. Tässä tapaamisessa, joka toimi hankkeen kick off -tilaisuutena, ekosysteemin konsepti esiteltiin ja kerroimme hankkeen muista toimista: esimerkiksi ohjelmistojen, konesalien toiminnan ja langattomien viestintäteknologioiden vihreiden mittausjärjestelmien kehittämisestä sekä ohjelmistojen kädenjälkivaikutusten kartoittamisesta. Samalla kerättiin osallistujilta ideoita, tarpeita ja toiveita ekosysteemin ja hankkeen toiminnalle. Tapahtuman yhteydessä oli yrityksillä myös mahdollisuus ilmoittautua mukaan hankkeen yhteistyöorganisaatioiksi. Tiesithän, että yhteistyöorganisaatioksi liittyminen on edelleen mahdollista?

Taitotarpeita ja tiedonjanoa

Toinen ekosysteemitapaaminen järjestettiin alkusyksystä 2024 ja sen teemana oli kestävän kehityksen tieto- ja taitotarpeet ICT-alalla. Tapaamisessa kuultiin ensin pedagogiikan asiantuntija Saara Liljan oppimista käsittelevä keynote-puheenvuoro, jossa käsiteltiin innovatiivisia keinoja levittää kestävyystietoa organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä. Puheenvuoron näkökulma yhdisti kansantalouden jatkuvuuden ympäristökestävään kehitykseen ja siihen liittyvään innovaatiotarpeeseen. Se esitteli myös uusia menetelmiä koulutukseen ja opetukseen. Käytännön esimerkkeinä kuultiin Ashok Tripathin kooste ICT-alan kestävyysopetuksesta Suomessa ja Jari Lehdon esimerkki vihreän koodauksen kurssista Turun yliopistossa.

Tapaamisessa keskusteltiin myös ICT-alan kestävän kehityksen osaamisen nykytasosta ja kerättiin hankkeen yhteistyötahojen ja paikalle tulleiden muiden organisaatioiden toiveita hankkeessa julkaistavalle itseopiskelumateriaalille. Työpajassa ilmeni, että kestävän kehityksen taidoille on jo nykyään tarvetta ja tarve tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Ohjelmistojen ja konsultoinnin osalta yleisin toive oli vihreän koodauksen ja kestävän ICT-kehityksen opetuksen sisällyttäminen alan koulutusohjelmiin korkeakouluissa.

On yhä tavallista, että ICT-alan työntekijät eivät ymmärrä alan tai oman työnsä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Paljon toivottiin myös hankkijoiden ja ostajien ymmärryksen parantamista, jotta he osaisivat vaatia energiatehokkaampia ohjelmistoja ja palveluita. Myös osaamisen todentamisesta puhuttiin, esimerkiksi vihreän koodauksen sertifikaatista tai standardista, jonka avulla voi osoittaa puolueettomasti osaamistaan. Tekoälyn ja ohjelmointikielikohtaisten vihreän koodauksen käytäntöjen nähtiin nousevan tärkeiksi tulevaisuudessa.

Datakeskusten ja palveluiden osalta toiveena oli koulutusta työkaluista, joilla voidaan mitata ja ymmärtää ICT-infrastruktuurin ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Myös laajempaa systeemistä ymmärrystä toivottiin vietävän eteenpäin, jotta palvelunhankinnassa osattaisiin ottaa huomioon konesalin sijainti, erilaisten lisätoimintojen energiankulutus, palvelinlaitteiden vaikutukset ja vihreän rahoituksen taksonomia. Kun palvelu sijaitsee pilvessä, voi käydä niin, että sen vaikutukset ovat poissa silmistä, poissa mielestä. Infran ilmasto- ja ympäristövaikutusten nähtiin korostuvan tulevaisuudessa, kun konesaleja ja yhteyksiä rakennetaan kiihtyvällä tahdilla.

Laitteiden ja ekosuunnittelun osalta puutteena nähtiin, että ei ole olemassa yleisiä, yhteisiä ja standardoituja mittareita laitteiden ilmasto- ja ympäristöystävällisyydelle. Tämän vuoksi myös hankinnoissa on vaikea ottaa huomioon laitteen päästöjä tai tuotannon ympäristövaikutuksia. Green ICT -opetuksen toivottiin alkavan jo yläasteen tai lukion aikana ja korkeammalla asteella ICT:n opetukseen mukaan toivottiin peruskurssia aiheesta. Myös avoimien oppimateriaalien tuottamista ja jakamista sopivissa palveluissa toivottiin.

VISIIRI-hanke vastaa näihin tarpeisiin omalta osaltaan tuottamalla itseopiskelumateriaalin, jota voidaan käyttää yritysten lisäksi myös ICT-opetuksessa koulutuspuolella. Materiaali koostetaan siten, että se antaa perusymmärryksen ICT-alan ympäristövaikutuksista. Tämän päälle rakentuvat alan osa-alueiden osiot, joiden kautta eri rooleissa olevat alan työntekijät saavat käsityksen muiden osa-alueiden vaikutuksista. Näiden perusteiden ymmärryksen jälkeen on yhteenvetävä osio, jossa opitun perusteella muodostetaan systeeminen ymmärrys aiheesta kokonaisuutena eli kestävyysajattelu, jonka avulla oma työ on mahdollista tehdä vihreämmin.

Tämä on kansallisista ekosysteemitapaamisista kertovan kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Seuraavassa osassa käydään läpi ympäristökestävyyden määrittelemistä ICT-alalla ja ICT-alan vihreitä mittareita ja standardeja käsitelleet ekosysteemitapaamiset.

Katso myös syksyllä jatkuvan Green ICT -kiertueen tapahtumat! Kaikki hankkeen blogikirjoitukset ja tapahtumat uutisoidaan kuukausittaisessa Green ICT -uutiskirjeessä, jonka voi tilata tästä.

Lue seuraavaksi