GreenICTComp: ICT ja ilmasto –koulutusta opettajille
Vastuullisuus

GreenICTComp: ICT ja ilmasto –koulutusta opettajille

Tervetuloa koulutukseen, jonka jälkeen ymmärrät ICT-alan merkityksen tietoyhteiskunnalle ja tämän kehityksen vaikutukset ilmastoon. Lisäksi ymmärrät miten alan haasteet kytkeytyvät ilmastonmuutoksen ongelmakenttään.

GreenICTComp-hankkeessa koulutetaan opettajia ICT-alan ympäristöosaamisessa. Koulutus sisältää viisi osiota, ja näistä kolmas, ICT ja ilmasto, toteutetaan elo-lokakuussa ja ilmoittautuminen siihen on avoinna.

Koulutuksessa käydään läpi ICT-alan merkittävimpiä jalanjälkivaikutuksia, eli ilmastonmuutosta kiihdyttäviä tekijöitä ja kasvatetaan ymmärrystä tietoyhteiskuntakehityksen tuottamista ilmastovaikutuksista. Nämä vaikutukset ovat jo kaksinkertaisia lentoliikenteeseen nähden ja kasvavat nopeimmin kaikista aloista. Lisäksi koulutuksessa pohditaan kädenjälkivaikutuksia, eli ICT:n positiivisista ilmastovaikutuksista sen sovellusaloille. Läpileikkaavana periaatteena opintojaksossa on systeemipohjainen, kokonaisvaltainen ajattelu.

ICT ja ilmasto -koulutukseen ilmoittautuminen on avointa, eikä sille ole esitietovaatimuksia ilmastonmuutoksesta tai tieto- ja viestintäteknologiasta. Nykyinen tietoyhteiskunta on teknologian läpileikkaama, joten koulutuksesta on hyötyä kaikille opettajille. Varsinaisena kohderyhmänä ovat ensimmäisen ja toisen asteen opettajat, sekä vapaan sivistystyön opettajat, mutta myös kaikki muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

GreenICTComp koulutushanke pähkinänkuoressa

GreenICTComp-koulutushanke antaa opettajille ideoita kestävän kehityksen, kiertotalouden, systeemiajattelun ja teknologian sisällyttämiseksi opetukseen. Hankkeen sisältöjen pohjana toimii Eurooppalainen GreenComp osaamiskehys ja tutkimus kestävästä tietoyhteiskuntakehityksestä. Hanke vastaa jatko-opinnoissa ja työmarkkinoilla ilmenneeseen tarpeeseen kestävän kehityksen tietopohjan ja ymmärryksen lisäämisestä alasta riippumatta. Hankkeen rahoittaa Opetushallitus ja koulutuksen toteuttavat TIEKE, LUT yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu.

Koulutushanke koostuu viidestä osiosta, jotka jokainen toimivat omana kokonaisuutenaan eri ICT-alan kestävyyshaasteiden käsittelyssä. Koulutuksissa käydään läpi ICT-alaa GreenCompin mukaisesti systeemiajattelun ja tulevaisuusajattelun kautta. Kokonaisuuden teema-alueet ovat johdatus kestävään kehitykseen tietoyhteiskunnassa, jossa opitaan tunnistamaan teknologiankehityksen tuomia ongelmia. Kiertotalous-teemassa tutustutaan teknologiaan liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin mm. kierrätyksen, materiaalivirtojen ja datankeruun kautta. Lisäksi kokonaisuudessa käsitellään vastuullista tekoälytoimijuutta ja tekoälyn käyttöä pedagogiikan apuvälineenä.

Lisätiedot

projektipäällikkö Antti Sipilä

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin
Vastuullisuus

Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun IT-puolen lehtori Nina Rostén aloitti maaliskuussa työkiertojakson TIEKEssä Green ICT -teemojen parissa. Rosténille aihe ei ole vieras – hän on perehtynyt kestävän ICT:n kokonaisuuksiin jo aiempien TIEKEn koulutusten kautta ja vienyt teemoja myös Haaga-Helian opetukseen. TIEKEssä Rosténin tehtävät keskittyvät erityisesti Green ICT -palvelujen kehittämiseen.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?
Digikyvykkyys

Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?

Tekoäly voi sujuvoittaa työtä merkittävästi, mutta edellyttää aivan uudenlaista otetta työpaikan toimintatapoihin. Onnistuminen ei synny itsestään: se vaatii selkeää tukea, aikaa harjoittelulle ja yhteistä ymmärrystä siitä, missä työtehtävissä tekoäly tuo todellista hyötyä.

Virpi Kalakoski
Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti eivät ole IT-kysymyksiä vaan liiketoiminnan jatkuvuuden kysymyksiä. Suomi on 92-prosenttisesti riippuvainen ulkomaisista digitaalisista palveluista, ja tilanne on sama koko EU:ssa: Microsoftin, Amazonin ja Googlen osuus EU:n pilvipalveluista on noin 70 prosenttia. Miten suomalainen organisaatio voi varmistaa, että kriittiset järjestelmät toimivat ja data on saatavilla myös poikkeustilanteissa?

Viestintätoimisto Aivela