Green ICT: kuinka tehdä aidosti kestäviä digihankintoja?

Ensimmäinen organisaatioiden hankinnoista päättäville suunnattu Green ICT -webinaari tarkasteli ICT-hankintojen arvoketjua ja suuren mittakaavan vaikutuksia, niin paikallisesti kuin globaalisti. Koska kestävä ICT elää nyt murrosvaihetta, syntyy myös erilaisia linjapapereita ja ohjeistuksia vinhaa vauhtia. Webinaarissa tutustuttiin siksi myös Euroopan Unionin tuoreeseen vihreät julkiset hankinnat -kehykseen, joka tulee vaikuttamaan etenkin julkisiin hankintoihin EU:n jäsenmaissa.

”Elektroniikkajätettä kertyy vuosittain 7,3 kg jokaista maailman ihmistä kohti”, havainnollistaa Suvi Salmela esityksessään. Salmela työskentelee Motivassa, joka on Suomen valtion omistama, kestävään kehitykseen ohjaava yritys. Motiva tarjoaa erilaisia kestäviä ratkaisuja ja palveluita esimerkiksi kunnille, valtionhallinnon virastoille, yrityksille ja myös kuluttajille. Lisäksi Motiva on osa KEINO-osaamiskeskusta, joka auttaa julkista sektoria tekemään laadukkaita hankintoja.

Motivan toimintaa ja tuki perustuu vahvasti kiertotalouden periaatteisiin, eli organisaatioita ohjataan uusiokäyttöön ja tehokkaaseen energiankulutukseen. Etenkin ICT-laitteiden osalta onkin valitettavan paljon parantamisen varaa. Tässä Salmela nostaa työkaluksi markkinavuoropuhelun, jolla voidaan ohjata tuottajia etenkin Euroopassa, jossa julkishankkijat tekevät isoja hankintoja.

”Globaalisti vain 17 prosenttia valtavasta elektroniikkajätevuoresta päätyy kierrätettäväksi. Euroopassa osuus on suurempi, mutta toisaalta Euroopasta kuljetetaan muualle paljon sellaista jätettä, joka ei koskaan pääsy kiertoon. Tilanne ei ole millään muotoa kestävä, joten hankkijoiden on hyvä tunnistaa roolinsa kiertotalouden edistäjinä”, Salmela toteaa.

Kun 3 kg painava tietokone kuluttaa keskimäärin 1200 kg luonnonvaroja, tekemistä riittää vielä.

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finérillä on laaja näkemys siitä, millaiset ovat yritystoiminnan ihmisoikeus- ja ilmastovaikutukset. Erityisesti ihmisoikeusvelvotteita omassa puheenvuorossaan käsitellyt Finér valottaa, kuinka epämääräisiä tuotteiden ja palveluiden vastuullisuuslupaukset usein vielä ovat. On tavallista, että hankintoja tehtäessä vastuullisen liiketoiminnan kriteereiksi riittää toimittajan oma ilmoitus. Tämä johtuu sekä kiireestä että puutteellisesta hankintaosaamisesta. Ratkaisuja ovat esimerkiksi vuoropuheluun perustuvat hankintastrategiat, eettiset koodistot, mitattavat vastuullisuuskriteerit sekä hankintaosaamisen ja valvonnan kehittäminen.

Valvonnan puute on ongelma, ja usein hankkijat luottavat toimittajan sanaan. Tämä turhauttaa eettisiä toimijoita, koska tällöin epäeettisemmät toimijat voivat saada epäreilua kilpailuetua. Tällä hetkellä organisaatioiden vastuullisuutta valvovaa viranomaista ei ole olemassa. Myös Finér painottaa markkinavuoropuhelua työvälineenä eettisempään tuotantoon. ”Kaikkien hankintojen yhteydessä tulisi pohtia, kuinka hankinta vaikuttaa ilmasto- ja biodiversiteettikriisin ja mitkä sen ihmisoikeusvaikutukset ovat”, hän kiteyttää.

Green ICT -projektipäällikkö Antti Sipilä on perehtynyt työnsä puolesta EU:n tuoreeseen vihreiden hankintojen kriteeristöön. EU Green Public Procurement -ohjeisto on suunnattu ohjenuoraksi kestävän kehityksen mukaisten hankintojen tekemiseen EU:n jäsenmaiden alueella. Siitä hyötyvät myös yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Ohjeistossa on oma osionsa ICT-hankinnoille.

”EU GPP tunnistaa suuria ICT-alan hankintojen ja palveluiden ympäristöhaasteita, mutta tarjoaa myös ratkaisuja”, Sipilä sanoo. ”Niitä ovat esimerkiksi kestävyyteen painottuva tuotesuunnittelu, tuotteiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävän materiaalin parempi hyödyntäminen. Vaikka ohjeisto ei ole sitova direktiivi, on lainsäädäntötasolla odotettavissa tuntuvia päästöjen vähentämiseen tähtääviä muutoksia lähitulevaisuudessa.” Yhteiset standardit ja niiden kehittyminen EU:ssa myös yhtenäistävät sisämarkkinoita ja helpottavat niille pääsyä, mikä luo yrityksille uusia mahdollisuuksia vihreään liiketoimintaan. ”Yritysten onkin hyvä sopeuttaa toimintatapojaan jo nyt, että eivät jää rannalle nopeassa kehityksessä.”