Digikolmiloikalla  päästöttömämpään elämään
Elämää tietoyhteiskunnassa

Kuva: Panu Pälviä

Digikolmiloikalla päästöttömämpään elämään

Kriisiolojen Suomi on havahtunut hyödyntämään ja kehittämään digitalisaatiota arjen helpottajana. Samalla on myös ymmärretty digitalisaation voima ilmastokriisin torjunnassa.

Koronan hillintätoimet ovat ponnauttaneet meidät valtavaan digikolmiloikkaan: työn, elämysten, oppimisen ja ruokapalveluiden digitalisaatio on edennyt niin käyttäjien kuin tarjoajien tarpeista. Kun kotoa ei voi lähteä, palveluiden on tultava luoksemme.

Suomalainen yhteiskunta on kriisioloissa osoittautunut erinomaiseksi alustaksi innovatiivisille, digitalisaatiota hyödyntäville ja eristyksessä elettävää arkea helpottaville ratkaisuille.

Uskon, että koronakevät jättää arkeemme pysyvät jäljet. Totta kai odotamme naamatusten tapaamisia, mutta miksi enää matkustaisimme palavereihin, kun olemme havainneet, että etäneuvotteluissa keskustelu on antoisaa ja päätöksenteko tehokasta? Miksen jatkossakin tilaisi ruokia kotiin sen sijaan että lähtisin hikoilemaan kaupan kassajonoon?

”Otamme ainutlaatuisen harppauksen hiilineutraaliin tulevaisuuteen, kun niin yhdessä päätämme.”

Samalla meille tarjoutuu mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä digitalisaatio antaa pandemian hillitsemisen lisäksi tehokkaita työkaluja ilmastokriisin torjuntaan.

Tiedosta-lehden kevään 2020 numero tarjoaa ilmastomyönteisen digikehityksen tavoittelijalle kättä pidempää. Läpileikkaava viesti on, ettei työ hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ole lakannut kriisitilanteessa, ja että mukana on toimijoita joka sektorilta.

Monissa organisaatioissa ilmastovastuu on kattavasti toimintaa ohjaava arvo. Yhtäällä trimmataan sisäisiä prosesseja, toisaalla palveluntarjoaja auttaa asiakkaitaan kohti kestäviä valintoja, vain pari esimerkkiä mainitakseni. Kerromme myös kuntien ja yritysten yhteiskokeiluilla haettavista ilmastoystävällisistä älykaupunkiratkaisuista.

Jutuistamme käy ilmi sekin, että kestäviä innovaatioita tarvitaan runsaasti lisää. Investointeja vauhdittavat muun muassa Valtion kehittämisyhtiö Vake sekä Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma Green Deal.

Otamme parhaillaan ainutlaatuista harppausta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, kunhan niin yhdessä päätämme. Vuonna 2021 TIEKE on edistänyt tietoyhteiskuntakehitystä neljäkymmentä vuotta. Nyt meillä on loistava mahdollisuus vauhdittaa ilmastokriisin ratkaisua missiotamme toteuttamalla.

Hanna Niemi-Hugaerts
TIEKEn toiminnanjohtaja

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Tietosuoja harrastuksissa -sivusto yhdistyksen tukena
Vastuullisuus

Tietosuoja harrastuksissa -sivusto yhdistyksen tukena

Tietosuojan varmistaminen saattaa yhdistyksissä tulla helposti tyrmätyksi työläänä, hankalana ja epäselvänä. Oikein hoidettu tietosuoja ei kuitenkaan ole vain lakisääteinen velvoite, vaan se auttaa yhdistystä toimimaan selkeästi ja turvallisesti. Tietosuoja harrastuksissa -sivusto tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ja ohjeita, joiden avulla yhdistyksen hallitus voi varmistaa, että tietosuoja on hoidettu asianmukaisesti.

Timo Simell
Timo Simell
Digikyvykkyys
ICT-konsultoinnin tekijänoikeus – tunnetko yleisimmät käytännöt?
Digikyvykkyys

ICT-konsultoinnin tekijänoikeus – tunnetko yleisimmät käytännöt?

Kun yritys ostaa ICT-konsultointia, konsulttiraportteja ja dokumentteja ICT-firmalta, optimistinen ostaja voi odottaa saavansa automaattisesti myös tekijänoikeuden ja muut immateriaalioikeudet hintaviin konsultointihankintoihinsa. Suomessa ICT-alan käytäntö on kuitenkin usein toinen. Pääsääntöisesti konsultointi- ja asiantuntijapalveluja myyvät konsultit pitävät omistusoikeuden tuotoksiinsa itsellään ja asiakas saa vain rajoitetun käyttöoikeuden hänelle luovutettuun dokumentaatioon.

lakimies Kari Keturi, Law Office Dancon Oy
Digikyvykkyys
Viimeiset metrit ennen maaliviivaa – GDPR4CHLDRN-projektitiimin tiukka loppukiri kohti tavoitteita
Digikyvykkyys

Viimeiset metrit ennen maaliviivaa – GDPR4CHLDRN-projektitiimin tiukka loppukiri kohti tavoitteita

Tietosuoja haltuun harrastustoiminnassa – GDPR4CHLDRN -projektille asetettiin suunnitteluvaiheessa valtavat tavoitteet, joiden eteen projektitiimi on näiden kuluneiden kuukausien aikana tehnyt parhaansa. Mitä tästä nyt sitten jäi käteen ja miten tästä eteenpäin? Mitä projektipäällikön mielessä liikkuu nyt, kun maaliviiva on saavutettu?

Nora Musto