Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään tasoittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Tasoja on viisi, ja kultakin tasolta saa hyväksyttyjen suoritusten perusteella koontimerkin.
Ja mikä parasta, merkistön oheen voi rakentaa organisaatio- tai alakohtaisia osaamismerkkejä, joiden avulla keskitytään tarkemmin määritettyyn, spesifiin osaamiseen.
Digitaaliset osaamismerkit jatkuvan oppimisen tukena
Digitaaliset osaamismerkit noudattavat Open Badge -standardia, eli ne ovat standardoitu todiste tunnistetusta osaamisesta. Niiden avulla voi osoittaa niin aiemmin hankittua kuin uutta osaamista. Standardi varmistaa myös sen, että osaamismerkkien jaettavuus ja siirrettävyys on helppoa. Merkin saaja omistaa itse osaamisdatansa, joten hän myös päättää, miten tietoa hyödyntää ja jakaa.
Merkkien suorittaja kerää suoritetut osaamismerkit maksuttomaan, henkilökohtaiseen osaamismerkkipassiinsa (Open Badge Passport). Merkkeihin voi liittää myös todisteita tai pyytää suositteluja, joten digitaalisten osaamismerkkien avulla voi rakentaa merkittävän henkilökohtaisen osaamisportfolion. Merkkejä voi halutessaan jakaa eteenpäin esimerkiksi organisaation hr-järjestelmään, LinkedIniin tai linkkinä esim. CV:hen. Digitaalinen muoto mahdollistaa sen, että loppukäyttäjä, kuten työantaja tai rekrytoija, näkee yhdellä hiiren napsautuksella, mitä osaamista merkkiin sisältyy ja miten osaaminen on todennettu.
Osaamisdata talteen ja hyötykäyttöön organisaatioissa
Osaamisdata on tietoa, joka liittyy osaamiseen ja taitoihin, ja jota käytetään mm. henkilöstöhallinnossa, rekrytoinnissa ja koulutuksen suunnittelussa. Osaamisdata onkin organisaation keskeinen voimavara. Digitaaliset osaamismerkit tarjoavat organisaatioille erinomaisen mallin kerryttää osaamisdataa työelämässä tarvittavan jatkuvan oppimisen tueksi.
Osaamisdatan avulla yritys tunnistaa osaamisvajeet ja voi näin suunnitella ja kohdentaa koulutuksia tehokkaasti. Osaamisdata helpottaa myös urapolkujen suunnittelua ja sisäistä työvoiman liikkuvuutta. Lisäksi osaamisdatan hyödyntäminen tehostaa rekrytointia, kun tiedetään tarkasti, mitä osaamista tarvitaan. Ajan tasalla oleva osaamisdata tukee organisaation liiketoimintastrategiaa ja auttaa varmistamaan, että oikeat taidot ovat oikeaan aikaan käytettävissä.
Lisätietoa
TIEKE ylläpitää kahta valtakunnallista osaamismerkistöä: Digitaitomerkistö ja Kiertotalousmerkistö. Kehitystyön alla on myös mm. datatalouden osaamismerkistö. Lisäksi tuemme organisaatioita heidän omien osaamismerkistöjen kehittämisessä.
Jos osaamismerkit kiinnostavat ja haluat kuulla lisää, ota yhteyttä:
Tutkittua tietoa osaamisen tunnistamisesta ja osaamisdatasta
Kaikki konkretisoituu osaamiseen, jota nykyisessä työelämässä ja yhteiskunnassa tulee kehittää jatkuvasti. Osaamista arvostetaan, mutta samalla moni osaaminen jää tunnistamatta ja sanoittamatta – siitä tulee piilo-osaamista, jota ei hyödynnetä. Tutkinnot, ammatit ja toimialat ohjaavat käsityksiä osaamisesta eivätkä kaikki osaamisen muodot välttämättä saa samanlaista arvostusta työelämässä. Aina organisaatioiden sisäiset rakenteetkaan eivät huomioi tai kehitä osaamista tasapuolisesti.
Kun tunnistettua osaamista ei osata hyödyntää työpaikoilla, löytyy syy usein organisaation osaamisen tunnistamisen käytännöistä, tai paremminkin niiden puutteesta.
Valtioneuvoston julkaisemassa raportissa esitellään työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Osaamisen tunnistamisen työryhmän (2021-2024) ehdotukset koulutusjärjestelmään kuulumattomien koulutusten näkyväksi tekemiseksi, osaamismerkkien kehittämiseksi ja valtakunnallisiksi periaatteiksi osaamisen tunnistamisessa. Raportissa käsitellään lisäksi osaamisen tunnistamisen hyviä käytäntöjä, uraohjausosaamisen sekä digitaalisen osaamisen tunnistamisen työkalun kehittämistä.
Osaamisen tunnistamisen työryhmän keskeinen havainto on, että osaamisen tunnistaminen nykyistä laajemmin olisi mahdollista, mutta se edellyttää kulttuurista muutosta, monipuolista keskustelua osaamisesta ja osaamisen tunnistamisen taidon mieltämistä kansalaistaidoksi. Apuna tulisi hyödyntää hyvät käytännöt ja mallit kotimaasta ja maailmalta.
