MitViDi-hankkeen blogeissa asiantuntijat avaavat digilaitteiden ja -päästöjen mittaamiseen liittyviä kysymyksiä ja kertovat työkaluista, joita kehitetään vihreämpien digihankintojen tekemisen tueksi.
Sekä ilmastonmuutos, luontokato että luonnonvarojen riittämättömyys tuleville sukupolville ovat tämän hetken suurimpia kriisejä. Ongelmat ovat pääosin seurausta lineaarisesta talousmallista ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Ratkaisuksi on ehdottettu luonnonvarojen kulutusta maapallon sietokyvyn rajoissa ja hiilineutraalia kiertotaloutta. Kiertotalous tarkoittaa talousmallia, jossa kasvu ja kehitys kytketään irti luonnonvarojen kulutuksesta. Uuden tuottamisen ja omistamisen sijaan keskitytään jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.
Nykyisessä lineaarisessa talousmallissa tuotteiden elinkaaret kulkevat suoraa viivaa. Hyödykkeet valmistetaan tavallisesti neitseellisistä materiaaleista, ja käytön jälkeen ne poltetaan tai ne päätyvät jätteeksi saastuttamaan luontoa. Tämä johtaa luonnonvarojen ylikulutukseen, mikä ei ole maapallon kantokyvyn rajoissa. Vuonna 2022 Suomen ylikulutuspäivä oli jo 31. maaliskuuta, mikä tarkoittaa, että tuona päivänä suomalaiset ylittivät maapallon vuotuisen uusiutumisrajan.
Maapallon kestävyyden kannalta lineaarisesta mallista täytyy siirtyä kiertotalouteen, jossa tuotteiden arvo pyritään säilyttämään korjaamalla, osia uudelleenkäyttämällä ja lopulta kierrättämällä. Hyväntekeväisyysjärjestö Ellen MacArthur Foundationin kehittämä kiertotalouden järjestelmäkaavio jakaa materiaalivirrat kahteen pääsykliin. Teknisessä syklissä tuotteita ja materiaaleja pidetään kierrossa esimerkiksi korjauksen ja kierrätyksen kautta. Biologisessa syklissä puolestaan biohajoavien materiaalien ravinteet palautetaan luontoon.
Kiertotalous on keskeisessä roolissa ilmasto- ja luontokriisien ratkaisemisessa, koska siinä kierrätetään tuotteita ja materiaaleja, uudistetaan luontoa sekä poistetaan jätteitä ja saastumista. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on kehittänyt viisi kiertotalouden mukaista liiketoimintamallia, joiden avulla yritykset voivat viedä toimintaansa kohti kiertotaloutta. Nämä ovat uusiutuvuus, jakamisalustat, tuote palveluna, tuotteen elinkaaren pidentäminen sekä resurssitehokkuus ja kierrätys.
Kiertotalouden soveltaminen ICT-alalla: laitteet ja ohjelmistot
ICT-alalla kiertotalous kulminoituu digitalisaatioon, joka tietysti auttaa vähentämään päästöjä eri tavoin. Esimerkiksi monia tuotteita voidaan korvata palveluilla ja liikkumista etäyhteyksillä. Moni ei kuitenkaan ajattele, että digitalisaatio aiheuttaa myös huomattavia ympäristövaikutuksia, joihin on myös kiinnitettävä huomiota. Suurimmat ympäristövaikutusten aiheuttajat voidaan jakaa karkeasti laitteisiin ja ohjelmistoihin.
ICT-laitteisiin ja -palveluihin linkittyvät tietoliikenneverkkoihin, tuotesuunnitteluun ja käyttöön tarkoitetut laitteet. Näihin kuluu paljon materiaalia, myös kriittisiä metalleja, joiden tarpeen ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Tästä syystä tietoa ja toimia on lisättävä. Kuluttajien on osattava tehdä harkitumpia ostopäätöksiä, jotta laitteen elinkaaret olisivat pidempiä ja jotta ne kierrätettäisiin oikein elinkaaren lopussa. Kiertotalouden keinoja ICT-laitteille ovat käyttöiän pidentämisen lisäksi jakamistaloudet ja materiaalien kierrätys. Käytännön toimenpiteitä ovat esimerkiksi kiertotalouden mukainen suunnittelu ja hankinnat, tietoisuuden lisääminen sekä laitteiden keräyksen tehostaminen. Kestävä ohjelmisto pidentää laitteen käyttöikää ja käyttää sitä säästeliäästi, kuluttamalla sitä vain sen verran kuin sen ohjelmiston pyörittäminen tarvitsee.
Ohjelmistoilla on erilaisia ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajan. Ne ulottuvat ohjelmistojärjestelmän hankinnasta sen poistoon, uudelleenkäyttöön ja siirrettävyyteen. Ohjelmiston ympäristövaikutusten minimoimiseksi tulisi jo ohjelmistoa hankittaessa vaatia toimittajalta kiertotalouden mukaisia toimintatapoja. MitViDi-hankkeessa haastattelemiemme ohjelmistoyritysten edustajien mukaan järkevällä suunnittelulla pystytään vaikuttamaan merkittävästi järjestelmän ympäristökuormaan, kiinnittämällä huomiota esimerkiksi resurssitehokkuuteen.
Ohjelmistojen käytön ja ylläpidon sähkönkulutuksesta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, joiden suuruus riippuu sähkön tuotantotavasta. Käytön aikaista ympäristökuormaa on kuitenkin mahdollista seurata esimerkiksi kapasiteetin käytön mukaan. Helppo tapa vähentää päästöjä on sammuttaa turhia palveluita.
Myös käytön jälkeinen koodin uudelleenkäytettävyys sekä datan siirrettävyys vaikuttavat ohjelmistojen poiston ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi koodin laatu ja yhteensopivuus vaikuttavat siihen, kuinka hyvin sitä pystytään käyttämään uudelleen kiertotalouden mukaisesti. Lisäksi ohjelmistojen yhteensopivuudella taaksepäin voidaan vaikuttaa siihen, että ne toimivat myös vanhemmilla laitteilla ja laitteet pysyisivät käyttökelpoisina mahdollisimman pitkään. Toisaalta tämä vaikuttaa tehokkuuteen, mutta vähentää samalla uusien laitteiden valmistuksen tarvetta.
Arviointikehikko auttaa ohjelmistojen päästöjen arvioinnissa
EAKR-rahoitteisessa MitViDi-hankkeessa luomme mittareita kestävämpien julkisten ICT-hankintojen tekemiseen. Hankkeessa olemme kehitettäneet arviointikehikkoa, joka kuvaa toimittajan kestävyyden astetta kolmella eri tasolla.
- Perustasolla keskitytään arvioimaan ohjelmistojen vihreyttä edistäviä toiminnallisia ominaisuuksia. Tehtyjen haastatteluiden perusteella muutamat yritykset täyttävät jo perustason vaatimukset.
- Edistyneellä tasolla arvioidaan perustason kriteerien lisäksi vihreyttä tukevia laadullisia ominaisuuksia sekä kehittäjän toiminnan ympäristöystävällisyyttä. Haastatteluiden perusteella vain yksittäiset yritykset täyttävät tämän asteen kriteerit.
- Huipputasolla arviointikriteereihin lisätään hiilijalanjäljen optimointi. Mikään haastatelluista yrityksistä ei täyttänyt tämän tason vaatimuksia. Arviointikehikon avulla pyrimme edistämään yritysten kehitystä kiertotalouden hengessä.
Kaiken kaikkiaan meidän tulisi varmistua siitä, että ohjelmistot eivät ainakaan lyhennä käyttämiemme laitteiden elinkaarta ja kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa.
Lähteet:
Liikenne- ja viestintäministeriö, ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia, 2021.
Ellen McArthur Foundation, What is circular economy?
Sitra, Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? 2018.
Suomen ympäristökeskus, Digitalisaatio mahdollistaa merkittäviä päästövähennyksiä – myös ICT-alan omiin ympäristövaikutuksiin kiinnitettävä huomiota. 2020.
Ympäristöministeriö. Kiertotalous vähähiilisyyden edistäjänä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajana. 2021.
Earth Overshoot Day. 2022.
Tuomas Mäkilä, Turun yliopisto ja MitViDi-hanke, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, 2022. Tuomas Mäkilä, Turun yliopisto & MitViDi-hanke – YouTube
