Itä-Suomesta Green ICT:n edelläkävijä

Tieto- ja viestintäteknologia-alan (ICT) jalanjälkeen on viime vuosina alettu kiinnittää lisääntyvässä määrin huomiota sen kasvaessa huimaa vauhtia. Digitalisaatiolla ja ICT:llä on lisäksi toinen merkittävä vaikutus: kädenjälkivaikutus, joka viittaa ICT-alan tuottamiin jalanjäljen vähennyksiin sen sovellusaloilla. Tietoyhteiskunnassa digitalisaatio koskettaa lähes kaikkea ihmistoimintaa, jolloin vaikutuksetkin ulottuvat lähes kaikille aloille.
Jalanjälkivaikutusten tunnistaminen on merkittävää, sillä kädenjälki lasketaan jalanjäljen mittauksista saadun tiedon perusteella.

Toimia ICT-avusteiseen ympäristövaikutusten minimointiin on tutkittu yli vuosikymmenen. Merkittävin päästöpuolen laskelma on Global enabling Sustainability Initiativen (GeSI) tekemä SMARTer-raportti vuodelta 2015. Raportissa esitetään ICT-avusteisia keinoja eri sovellusalojen päästönvähennyksiin kahdelletoista eri sektorille, kuten logistiikka, maatalous, teollisuus ja terveydenhuolto. Laskelmassa suurimman päästönvähennyspotentiaalin tunnistetaan olevan liikenteessä ja logistiikassa, mutta merkittäviä vaikutuksia on lisäksi valmistavassa teollisuudessa ja rakennusteollisuudessa. Tietoyhteiskunnassa näitä kohteita on kuitenkin käytännössä jokaisella toimialalla, jossa tietokoneet tai älylaitteet ovat käytössä.

Päästövähennykset ja luontovaikutusten minimointi ovat kaikkien yhteisiä asioita, sillä vakaa ilmasto ja luonnon uusiutumiskyky takaavat yhteiskunnan jatkuvuuden. Yksityisellä sektorilla kuluttajien asenteet muuttavat kysyntää kohti vihreämpiä tuotteita. Lisäksi CSRD-direktiivi velvoittaa yrityksiä raportoimaan liiketoiminnan kaikki merkittävät ympäristövaikutukset. Raportointivelvoite koskee tänä vuonna suuryrityksiä ja laajenee vuoteen 2028 mennessä kaikkiin yrityksiin, paitsi pien- ja mikroyrityksiin. Julkishallinnolla puolestaan on lakisääteisiä velvoitteita vähentää päästöjä ja ottaa ympäristö huomioon sekä hankinnoissaan että toiminnoissaan.

Kestävä kehitys on yksi Itä-Suomen maakuntien kärkiteemoista ja alueen yrityspalvelut tarjoavat kunnissa muun muassa vihreän siirtymän auttamispalveluita. Alueen hallinto tukee kestävää kehitystä sekä maakunta- että paikallishallintotasolla, mikä heijastuu maakuntien strategioissa.

Alueen yliopistot, Itä-Suomen yliopisto ja LUT-yliopisto, ovat keskittyneet kestävän kehityksen edistämiseen jo yli vuosikymmenen. Yliopistot tarjoavat kestävää kehitystä tukevaa koulutusta, kuten EU:n Green Dealia tukeva ohjelmistotekniikan maisteriohjelma LUT-yliopistossa sekä Suomen ensimmäinen kestävän ICT:n opintokokonaisuus Itä-Suomen yliopistossa. Näin yliopistot kouluttavat uusia kestävän kehityksen osaajia Itä-Suomen maakuntiin.

Itä-Suomella on vahvat edellytykset yhdeksi vihreän siirtymän hyötyjistä ICT-alalla. Green ICT VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta -hanke tukee alueen tavoitteita aktivoimalla Itä-Suomen ICT-sektoria. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa ICT:n hankkijoita vaatimaan vihreämpiä, erityisesti kädenjäljen huomioivia ICT-ratkaisuja, sekä kouluttaa ICT-alan toimijoita vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Hankkeessa herätellään yritysten tietoisuutta omista ympäristövaikutuksistaan ja parannetaan yritysten valmiuksia omien vaikutustensa minimoimiseksi.

Logistiikan alalla United Parcel Service (UPS) on käyttänyt ennakoivaa oppivaa algoritmiikkaa, eli tekoälyä, avuksi reittien ja pakettitoimitusten ennakoinnissa. Malli laskee optimaalisia toimitusreittejä seuraavalle päivällä vaillinaisesta tiedosta, käyttäen hyödyksi jo tiedossa olevia toimituksia ja mallin tuottamaa ennakointidataa. Tämä on tuottanut yhtiölle viime vuonna 350 miljoonan dollarin säästöt ja yli 100 000 tonnin päästövähennyksen kuljetuksissa (Siegel, 2024). Itä-Suomessa etäisyydet ovat pitkiä ja tavara kulkee pitkälti maarahtina, joten reittien optimoinnilla on potentiaalia alueella.

Valmistavan teollisuuden alalla BMW käyttää oppivaan konenäköön perustuvia kameroita ja sensoreita laadunvalvonnassaan. Tällä tavoin laadunvalvontaa voidaan tehdä reaaliajassa jo tehtaan liukuhihnoilla, mikä mahdollistaa virheellisten osien ja teollisuuslaitteiden tuotannon poikkeuksien havaitsemisen hyvin aikaisessa vaiheessa. Tällä tavoin materiaalien ja valmistuskapasiteetin hukka vähenee. Järjestelmä on säästänyt materiaali- ja valmistuskuluissa yli miljoona euroa viime vuonna (robert, 2024). Itä-Suomessa on useita teollisuuskoneiden valmistajia, jotka voivat hyötyä vastaavasta teknologiasta.

Terveydenhuollossa hyvinvointialueet ja yksityiset terveydenhuoltopalveluiden tuottajat hyödyntävät etävastaanottoja lisääntyvissä määrin. Rutiininomaiset reseptinuusinnat voidaan tehdä chat-palvelussa ja pienten vaivojen diagnosoinnit joko videovastaanotolla tai puhelimessa. Tämän toimintatavan hyödyt näkyvät etenkin pitkien etäisyyksien alueilla – kuten Itä-Suomessa. Vaikka keskimääräinen matka terveysasemalle Suomessa on vain 3.8 kilometriä, maaseudulla etäisyys nousee yli 7 kilometriin eikä julkista liikennettä juuri ole (Suomen virallinen tilasto, 2018). Koska etävastaanoton päästöhyötyjä ei ole vielä mitattu, sitä voidaan hahmotella laskelman kautta.

Keskimääräinen suomalainen käy 3–4 kertaa vuodessa perusterveydenhuollossa, vanhemmat ihmiset useammin. Itä-Suomen ikärakenteen vuoksi voidaan ottaa viitearvoksi 4 vuosittaista käyntikertaa. Keskimääräinen matka on 7 kilometriä, eli edestakaisin 14 kilometriä (Lankila & muut, 2016). Aktiivisimmillaan etävastaanottoja käytetään Kolarissa, jossa 50 % käynneistä on etänä (Hiltula, 2022). Olettaen, että puolet vastaanotoista on etänä, säästyy autolla liikkumista 28 kilometriä per kävijä vuodessa. Vuonna 2023 Itä-Suomen väkiluku oli 540 680, joten ajamatta jää noin 15 miljoonaa kilometriä (Tilastokeskus, 2022). Auton päästöt Suomessa ovat keskimäärin 180 g CO² per kilometri (Autoalan tiedotuskeskus, 2023), joten päästöjä säästyy noin 2.7 tonnia vuodessa.

Green ICT VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta on kolmen hankkeen yhteistyökokonaisuus, joka toteutetaan Pohjois-Karjalassa (TIEKE), Etelä-Savossa (LUT-yliopisto) ja Pohjois-Savossa (Itä-Suomen yliopisto). Jokaiseen maakuntaan kohdistetut toimet ovat osin samoja ja osin erillisiä. Kaikille maakunnille yhteisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi vihreän ICT:n oppaat ja muut hankkeessa julkaistavat materiaalit, sekä osa hankkeen verkkotapaamisista.

Pohjois-Karjalassa VICTIS-hankkeen toimet keskittyvät osaamisen kehittämiseen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasioissa. Hankintojen tekijöille opastetaan aihepiirin huomiointia hankintaprosessissa aina hankintailmoituksesta kilpailutukseen – reilusti ja toimittajien tasavertaisuutta unohtamatta. Tuottajia koulutetaan ilmaston ja ympäristön huomioimiseen painottamalla eritoten ympäristön kannalta kestävää ajattelutapaa omassa työtehtävässä. Joensuussa järjestettävissä lähitapaamisissa tullaan tukemaan alueen hankkijoiden ja tuottajien ideoiden vaihtoa sekä edistämään aihealueesta kiinnostuneiden verkostoitumista. Hankkeessa tuotetuissa materiaaleissa tullaan nostamaan esiin Pohjois-Karjalaista Green ICT -tekemistä.

Etelä-Savon VICTIS-hankkeessa pyritään lisäämään alueen yritysten tietoisuutta ICT-alan ympäristövaikutuksista kokonaisuutena. Omien jalanjälkivaikutusten ymmärryksen rinnalle tuodaan kädenjälkivaikutusten tiedostaminen. Tavoitteena on lisäksi kartoittaa Etelä-Savon yritysten ympäristömaturiteettia. Etelä-Savon suunnitellut lähitapaamiset tullaan järjestämään Mikkelissä.

Pohjois-Savossa VICTIS-hankkeen tavoitteena on tuoda esiin konkreettisia palveluita ja palveluprosesseja, jotka tukevat vihreää siirtymää alueen ICT-alan organisaatioissa. Pohjois-Savossa VICTIS-hankkeesta vastaa Itä-Suomen yliopisto, joka tulee keskittymään erityisesti vihreämpään palvelunhallintaan. Pohjois-Savon alueella järjestettävät tapahtumat ja tapaamiset keskittyvät pääasiassa Kuopioon ja sen lähialueille.

VICTIS-hanke kutsuu uusia yhteistyöorganisaatioita mukaan toimintaan erityisesti Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueelta. Yhteistyö tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden esitellä toimintaansa tulevissa vihreän ICT:n oppaissa, verkostoitua muiden vastuullisuudesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa sekä Itä-Suomessa että valtakunnallisesti. Lisätietoja osallistumismuodoista on koottu hankkeen yritysinformaatiosivuille.

Autoalan tiedotuskeskus. (3.7.2023). Uusien autojen päästöt ovat vähentyneet selvästi. Noudettu osoitteesta https://www.aut.fi/ajankohtaista/tiedotteet/arkisto/2023/uusien_autojen_paastot_ovat_vahentyneet_selvasti.3479.news

Hiltula, K. (4.1.2022). Kolarissa ei ole hoitojonoja ja yksi syy on maan aktiivisin etävastaanoton käyttö – yhä useammin sinutkin voi ottaa vastaan digilääkäri. Noudettu osoitteesta https://yle.fi/a/3-12242400

Lankila, T., Kotavaara, O., Antikainen, H., Hakkarainen, T. & Rusanen, J. (2016). Sosiaali- ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025 –
Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu. Sitra. Noudettu osoitteesta https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Sosiaali_ja_terveyspalveluverkon_kehityskuva_2025-3.pdf

robert. (25.1.2024). How Does BMW Use AI [blogikirjoitus]. Disruption Hub. Noudettu osoitteesta https://disruptionhub.com/how-does-bmw-use-ai/

Siegel, E. (1.8.2024). Generative AI is not the panacea we’ve been promised | Eric Siegel for Big Think+. YouTube. Noudettu osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=B2zCWJBnfuE

Suomen virallinen tilasto. (2018). Puolella kotitalouksista terveysasema on alle kahden kilometrin päässä. Noudettu osoitteesta https://stat.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2018-04-19_tie_001_fi.html

Tilastokeskus. (2022). Väestö ja yhteiskunta. Noudettu osoitteesta https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html