Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä
Digikyvykkyys

Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Kuudetta kertaa toteutetussa Järjestödigi-kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa järjestöjen tekoälyn käyttöä ja suhtautumista teknologian vastuulliseen hyödyntämiseen. Tulosten perusteella tekoälyä käytetään enemmän valtakunnallisissa järjestöissä kuin paikallisissa. Tällä hetkellä suosituimmat tekoälysovellukset järjestöissä ovat ChatGPT ja Copilot. Tekoälyä käytetään erityisesti ideointiin, tiedonhakuun ja tekstin muokkaamiseen. 

“Järjestöillä on selkeästi innostunut, mutta harkitseva ote tekoälyn käyttöön. Vastauksista käy ilmi, että mahdollisuuksia tunnistetaan paljon, mutta samaan aikaan työkaluvalintoihin, tekoälyn tuotosten luotettavuuteen ja tietoturvaan kiinnitetään huomiota tarkasti”, sanoo järjestöviestinnän asiantuntija ja tekoälykouluttaja Piritta Seppälä Viestintä-Piritta Oy:sta. 

Digiosaamisen varmistaminen on vastuullisteko

Teknologian vastuullinen hyödyntäminen mietityttää ylipäätään. Vastaajat kiinnittivät huomiota erityisesti yksityisyyden suojaan, saavutettavuuteen sekä soveltuvuuteen omille kohderyhmilleen. 

Osaamisen varmistaminen on osa vastuullista toimintaa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osa kokee myös, että teknologian kehitys on jättänyt osan osallistujista ulkopuolelle.

“Järjestödigi-kartoitus on tärkeä työkalu. Se tarjoaa ikkunan järjestöjen digitalisaation tilaan ja kehitystarpeisiin. Tieto auttaa suuntaamaan resursseja fiksusti. Teknologian vastuullinen hyödyntäminen, kuten ympäristönäkökulmien ja eettisesti kestävien toimintatapojen huomioon ottaminen ovat jatkossa tärkeitä kysymyksiä myös tekoälyn käyttöönoton yhteydessä pohdittavaksi”, summaa digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen TIEKEstä.

Some-kanavissa LinkedIn suurin nousija

Sosiaalisen median kanavavalinnat pohdituttavat monia järjestöjä ja valintoja tehdään usein kohderyhmä edellä. Facebook on edelleen järjestöjen ykkönen, mutta X:n käyttö vähenee, ja tilalle etsitään uusia vaihtoehtoja. LinkedInin, Instagramin ja YouTuben suosio on kasvussa, kun taas Snapchatia käyttävät vain harvat ja Mastodonia ei yksikään vastanneista järjestöistä. TikTok on ottanut paikkansa valtakunnallisten järjestöjen käytössä.

🔹 37 % järjestöistä ei vielä käytä tekoälyä – mutta kokeiluja tehdään varovaisen innostuneesti.
🔹 5,5 % järjestöistä tekoälyä hyödynnetään päivittäin – yleisimpiä käyttötapoja kaikilla vastaajilla olivat ideointi, tiedonhaku ja tekstien muokkaaminen.
🔹 Tietoturva ja saavutettavuus puhuttavat – vastuullisuudesta halutaan varmistua ennen uusien teknologioiden käyttöönottoa.
🔹 10 % otti teknologiavalinnoissa ympäristövaikutukset huomioon – tietoa vaikutuksista ei ole aina saatavilla
🔹 40 % järjestöistä on saanut lisää osallistujia digitalisaation myötä, mutta samalla 14 % arvioi digin vuoksi menettäneensä osallistujia .
🔹 42 % järjestöistä ei aio avata uusia somekanavia vuonna 2025, samalla 6 % aikoo vähentää nykyisten kanavien määrää.

Järjestödigi 2024 -kartoitus tarjoaa ainutlaatuista tietoa suomalaisen järjestösektorin digitalisaation tilasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. 6.2.2025 julkaistusta raportista löytyy runsaasti lisätietoa selvitettyihin aiheisiin. 




📞 Lisätiedot ja yhteydenotot:

Hanna Vuohelainen | TIEKE | hanna.vuohelainen@tieke.fi | 050-5874 284
Piritta Seppälä |Viestintä-Piritta | piritta@viestintapiritta.fi | 0400-622 046

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Digikyvykkyys
ICT-sopimuspohjista hyötyä startup-yritykselle
Digikyvykkyys

ICT-sopimuspohjista hyötyä startup-yritykselle

Alkuvaiheen startup-yrityksellä on monenlaista tarvetta myös sopimusjuridiikan asioissa, mutta harvemmin omaa juristia tai kunnollista budjettia käyttää liikejuridiikan asianajotoimistoja. TIEKEn ICT-sopimuspohjapalvelua käyttämällä yritys voi kuitenkin aloittaa oman laadukkaan ja kattavan sopimussalkkunsa rakentamisen alle 41 euron kuukausikululla.

Kuvassa Kari Keturi
juristi Kari Keturi, Law Office Dancon Oy
Tekoäly ja datatalous
Data-avaruus syntyy sopimuksista: Mitä Länsi-Australia opettaa datan jakamisesta
Tekoäly ja datatalous

Data-avaruus syntyy sopimuksista: Mitä Länsi-Australia opettaa datan jakamisesta

Teollisuusyritykset, viranomaiset ja tutkijat yhdistävät Länsi-Australiassa nyt ympäristödataa, jota ne eivät aiemmin kyenneet jakamaan keskenään. DataVa-hankkeen toteuttajakumppani 1001 Lakes on ollut mukana suunnittelemassa yhteistyön hallintamallia. Kokemus näyttää, mikä data-avaruudessa lopulta ratkaisee: ensin pelisäännöt, sitten teknologia.

Viivi Lähteenoja