Kehitetään tekoälyosaamista yhdessä – Tietoyhteiskunta-akatemian tunnelmia

Miten varautua kyberuhkiin?

Max Mickelsson avasi Belter Centerin suosituksia uhkien välttämiseksi: tietoisuus ja kulttuuri, jossa kaikkien tarkkaavaisuus keskeistä; uhkiin varautuminen ja suunnitelman tekeminen; pilvipalveluiden käyttö; monivaiheinen tunnistautuminen ja vahvat salasanat käyttöön; salattu viestintä.

Ville Meloni, Jarkko Oksala ja Tomas Lehtinen kertoivat Helsingin, Tampereen ja Espoon tekoälykokeiluista. Henkilöstön osaamispolkujen rakentaminen, datan ja tekoälyn hyödyt sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuntalaispalautteen käsittely tekoälyn avulla, matkustajavirtojen seuranta sekä chatbottien käyttö asiakaspalvelussa ovat loistavia käytännön esimerkkejä tekoälyn soveltamisesta. Yhteistyö, luottamus, avoin keskustelu ja viestintä on keskeistä tekoälyyn pohjautuvien palveluiden kehittämisessä.

Inhimillinen ja tekoäly kohtaavat

Ihmisen työmuisti on jatkuvasti yhteydessä tapahtumamuistin ja kokemusmuistin kanssa, joka vaikuttaa maailmankuvaamme, kertoi Kiti Müller. Tekoäly voi eri tavoin paikata ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitteita – esimerkiksi moniajossa (multitasking), joka inhimillisesti ei ole mahdollista.

Ihmislähtöinen datatalous

GDPR, PSD2 ja data olivat keskiössä Antti Kivelän puheenvuorossa. Luottamus on keskeistä, jotta voimme tulevaisuudessa hyödyntää dataa parhaalla mahdollisella tavalla luoden kuluttajalähtöisiä ja reiluja digitaalisia palveluita.

Lounas nautittiin Karol Mattilan, Matti Mannosen, Max Mickelssonin ja Antti Kivelän isännöiminä ravintola Sinnessä. Pöydissä keskusteltiin mm. kilpailukyvystä, innovaatio- ja tietopolitiikasta, datataloudesta, koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen merkityksestä sekä työllisyydestä. Isännät avasivat sisältöjä pitchaus-osuudessa koko yleisölle.

Digitaalinen asiakaskokemus

Jari Lahti avasi median käytön syitä, tarpeita ja muutoksia sekä asiakaskokemusta parantavia tekoälyratkaisuja. Tekoälyn avulla käyttäjiä voidaan ymmärtää ja palvella paremmin, jolloin he saavat reaaliaikaista hyötyä esimerkiksi uutisvahtien kautta.

Kestävää kasvuliiketoimintaa, arvoa ja uusia oppimisratkaisuja rakentamassa Mervi Karikorpi innovaatio- ja osaamisekosysteemien näkökulmasta. Vuoroaan odottavat Alexander Törnroth ja Matti Ristimäki. Lavalla myös päivän johdattelija Christopher Rowley.

Voiko tekoäly mennä liian pitkälle?

Puoluejohtajien paneelikeskustelua tekoälystä osaamisen ja työn, median, etiikan ja ilmastonmuutoksen näkökulmista johdatteli Matti Riitakorpi. Keskusteluun toivat lisäarvoa ja kontekstia tekoälyasiantuntijat Maija-Riitta Ollila ja Jaakko Lehtinen.

Puoluejohtajien paneelissa Li Andersson, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Anna-Maja Henriksson, Antti Kaikkonen, Ville Skinnari, Mari-Leena Talvitie, Ville Tavio ja Sampo Terho.

Panelistit näkivät, että tekoäly vaikuttaa paljonkin työn tulevaisuuteen, sillä sen myötä sekä häviää työtä että syntyy uutta. Työ ja työtehtävät muuttuvat ja osaamisvaatimukset kasvavat. Koulutusta tarvitaan ja siihen onkin panostettava. Perusturvallisuuden takaamiseksi myös sosiaaliturva on mietittävä uudestaan.

Median ja erityisesti sosiaalisen median palveluita ohjataan algoritmien avulla, joka ei välttämättä ole hyvä tai luottamusta herättävä asia. Pelkästään Suomen vaikutusmahdollisuudet globaalisti ovat heikkoja, vaikuttaminen vaatii EU-tason yhteistyötä. Algoritmien avaaminen, eettiset päätökset ja arvojen määrittäminen ovat keskeisessä roolissa luottamuksen saavuttamisessa. On toki hyvä muistaa, että algoritmeja käytetään myös mainonnan kohdentamisessa, kuten tämän kevään vaalimainonnassakin nähdään.

Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä, totesivat panelistit. Arvoperusteisessa ja eettisessä päätöksenteossa tekoäly ei voi korvata ihmistä. Lainsäätäjien on lisäksi muistettava, että tekoälyynkin liittyen maailmassa on niin hyviä kuin pahoja tavoitteita ja toimijoita. Eettisten periaatteiden luomisessa tarvitaan EU-tason ja globaalia yhteistyötä.

Teknologinen kehitys ja sääntely yhdessä ratkovat tulevaisuudessa ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita, kuten päästöjen vähentämistä. Älykkäät verkot taas auttavat esimerkiksi energian käyttöön liittyvien haasteiden ratkaisemista. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, tutkimuksen rooli on keskeinen tekoälynkin tulevaisuuden kannalta. Niinpä jatkossakin on taattava riittävä T&K-rahoitus.

Kuvat: Petri Krook