Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Kestävässä kehityksessä keskeisin periaate on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville mahdollisuudet hyvään elämään. Olennaista on varmistaa, ettei nykyhetken toimintamme vie tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. Näin ymmärrettynä kestävässä kehityksessä ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa toiminnassa. Tämän kestävyysajattelun toi esille Gro Harlem Brundlandt jo vuonna 1987 eikä aihe ole yhtään vanhentunut.

ICT-alan osuudet koko maailman energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä voivat tällä hetkellä tuntua alhaisilta muihin aloihin verrattuna. ICT-alan ympäristöjalanjäljen vertaaminen muihin aloihin menettää kuitenkin merkityksensä, kun alan kulutuksen ja päästöjen kasvu on todellisuutta. Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen.

ICT-alan osalta kestävä kehitys tarkoittaa yhtä aikaa kestävyyshaasteiden ratkomista eri aloilla sekä ICT-ratkaisujen omien negatiivisten vaikutusten minimointia. Uusi kestävän kehityksen mukainen tavoite onkin yhtäaikainen positiivisten vaikutusten maksimointi ja negatiivisten vaikutusten minimointi, mikä on helpommin sanottu kuin tehty. 

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa ei suoraan aseteta tavoitteita ICT-alalle, mutta mukana on pieni joukko toisistaan riippumattomia ja toisistaan erillään raportoitavia indikaattoreita, joilla seurataan ICT-alan kestävän kehityksen tilaa. Kehitystä voi tarkastella esimerkiksi seuraavien indikaattorien kautta: ihmiset, joilla on taitoja käyttää ICT:tä; ihmiset, jotka omistavat matkapuhelimen; ihmiset, joilla on kiinteän verkon tilaus; ihmiset, jotka ovat mobiiliverkon peittoalueella; ihmiset, jotka käyttävät internetiä. Todellisuudessa ICT-ratkaisut voivat edistää useiden muidenkin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, kuin vain edellä mainittujen.

Ympäristökestävyyden edistämisessä taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat kulkevat käsikädessä. Nämä näkökulmat yhteen liitettyinä tuovat uudet suunnittelukriteerit ja käyttöperiaatteet koko ICT-alalle.

Sähköisten palveluiden käyttö aiheuttaa ympäristövaikutuksia erityisesti päätelaitteiden osalta. Moni ei tule ajatelleeksi, että yksi Google-haku tai ChatGPT-kysymys kuormittaa ympäristöä, ja kuormituksen suuruus vaihtelee eri käyttötapaus-päätelaite- ja tiedonsiirtoyhteysyhdistelmien välillä.

ICT-päätelaitteiden käyttöikä on lyhyt, ja niiden valmistukseen on käytetty raaka-aineita ja osia, joihin liittyy useita ympäristökestävyyden ja sosiaalisen kestävyyden haasteita. Maailman jokaisen ihmisen keskimääräinen sähkö- ja elektroniikkajätteen määrä vuonna 2022 oli noin 7,8 kg ja eurooppalaisen noin 17,6 kg, josta vain osa kierrätettiin asianmukaisesti.

Tällä hetkellä kuluttajat eivät pääse käsiksi kestävyyttä esittävään tietoon tehdessään ostopäätöksiä sen suuremmin päätelaitteista, sähköisistä palveluista kuin liittymistäkään. Oman digitaalisen toiminnan ympäristöjalanjäljen mittaaminen on haastavaa eikä alalla muutenkaan ole yhteisymmärrystä, mitä mitataan ja miten. Vertailujen tekeminen eri laitteiden, palveluiden ja liittymien ympäristökestävyyden osalta on vielä vaikeampaa. Tällä saralla Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin BEREC julkisti kesäkuussa raportin, jossa korostetaan kuluttajien roolia ja oikeutta saada tietoa digitaalisten laitteiden ja palveluiden ympäristökestävyydestä.

Tulevaisuuden ICT-ratkaisuissa kestävyysajattelu pyritään ottamaan mukaan jo tutkimusvaiheessa. Esimerkiksi kuudennen sukupolven matkaviestinjärjestelmien tutkimus, joka alkoi Oulun yliopistossa 6G-lippulaivassa vuonna 2018, nosti jo vuonna 2019 julkaistussa maailman ensimmäisessä 6G white paperissa kestävyyden yhdeksi tärkeimmistä ajureista. Kansainvälisellä tasolla YK:n alaisen Kansainvälisen televiestintäliitto ITU:n 6G-määrittelytyössä sovittiin vuonna 2023, että kestävyys on yksi 6G-kehityksen pääajureista pitkän väännön jälkeen.

ICT-alan ympäristökestävyyden ja erityisesti energiatehokkuuden haasteeseen on tarttunut myös huhtikuussa käynnistynyt VISIIRI – Vihreän siirtymän kansallinen ekosysteemihanke, joka tuo yhteen ICT-alan toimijoita edistämään kestäviä tieto- ja viestintätekniikoita. Yritykset voivat osallistua hankkeessa esimerkiksi langattomien viestintäteknologioiden ympäristökestävyyden mittarien kehittämiseen. Osallistumalla kehittämiseen pääsee vaikuttamaan mittareiden määrityksiin. Yrityksillä on myös mahdollisuus yrityscase-esittelyyn hankkeessa tuotettavissa oppaissa. Lisäksi tarjoamme ilmaista Green ICT -koulutusta ja ekosysteemitapaamisia sekä linjoilla että livenä.