Kestävyys on enemmän kuin vain yrityksen arvot 

Kaikki näyttää päällisin puolin hyvältä. Erityisesti suurten yritysten verkkosivuilla kestävyys- tai vastuullisuustoimet on kuvattu omissa osioissaan hyvinkin tarkasti. Pienten ja keskisuurten yritysten osalta raportointi verkkosivuilla on kuitenkin pääosin vielä hyvinkin rajoittunutta, joskin Euroopan unioni ei vielä vaadi täydellistä raportointia pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että verkkosivuilla esitetyt kuvaukset eivät vielä itsessään kerro, onko kyseessä yrityksen toimien analysointi kestävyysnäkökulmasta vaiko yrityksen kestävyystoimien raportointi. Ero näiden kahden näkökulman välillä voi tuntua merkityksettömältä, mutta kyse on siitä, kuinka yrityksen kestävyystoimet on saatu jalkautettua yrityksessä. Raportoidaanko siis toimia, joissa kestävyys on alusta asti mukana, lähtökohtana, vai raportoidaanko toimia etsien niistä kestävyysvaikutuksia? 

Muunmuassa tähän kysymykseen haetaan vastauksia keväällä 2024 käynnistyneessä VISIIRI – Vihreän siirtymän ekosysteemi -hankkeessa, jossa luodaan kokonaiskuvaa Suomen ICT-alan vaikutuksista ilmastoon ja ympäristöön. Yksi hankkeen keskeisistä toimista on ekosysteemitapaamisten ja työpajojen järjestäminen alan toimijoille. Lokakuussa 2024 järjestetty työpaja keskittyi kestävän koodaamisen käytänteisiin ja mittaamiseen. Työpajan välillisenä tuloksena päästiin tarkastelemaan kestävyystoimien jalkautusta osallistuneissa yrityksissä.  

Kestävän koodaamisen käytänteitä päästiin tarkastelemaan kahdesta näkökulmasta, niin liiketoiminnan kuin ohjelmistokehityksen näkökulmasta. Molemmista näkökulmista keskustellessa esiin nousi tosiasia, ettei kestävyystavoitteita ole vielä määrätietoisesti kaikissa yrityksissä asetettu, ja vaikka tavoitteita löytyisi, eivät ne jalkaudu systemaattisesti organisaation läpi. 

Liiketoimintanäkökulman työpajassa 1/3 vastaajista totesi, että omassa organisaatiossa on asetettu ympäristökestävyystavoitteita, kun taas loppujen kahden kolmasosan mukaan varsinaisia ympäristökestäviä tavoitteita ei ole määritelty lainkaan. Kaikki vastaajat näkivät tarpeellisena, että kestävyystavoitteita saataisiin vietyä tehokkaammin käytäntöön, aina ohjelmistokehityksen tasolle saakka. Ohjelmistokehityksen näkökulmasta lähes kaikki vastaajat totesivat, että joitakin ympäristökestävyyden tai energiatehokkuuden yleisiä ohjeistuksia saadaan ylemmältä (liiketoiminnan) tasolta, mutta 75 prosenttia vastaajista totesi, ettei varsinaisia vaatimuksia kuitenkaan ole. 

Työpajassa tarkasteltiin myös vastuun jakautumista kestävyystavoitteista. Liiketoiminnan näkökulmasta kysyttiin, kenellä on vastuu kestävyydestä yleensä, ja ohjelmistokehityksen osalta selvitettiin, kenellä on vastuu ylätason vaatimusten realisoinnista (jos sellaisia on). Vastausten perusteella vastuu kestävyydestä yleisellä tasolla on joko johdolla tai erillisellä kestävyystiimillä (puolet vastauksista) tai yksittäisellä työntekijällä (puolet vastauksista). Ohjelmistokehityksen tasolla vastuu realisoinnista on yksittäisellä työntekijällä, kuten 75 % vastauksista osoitti tai koko tiimillä, kuten 25% vastauksista osoitti.

Vaikuttaisi siis siltä, että erityisesti suuryrityksissä yleisellä tasolla on lähdetty liikkeelle ja edetty kestävyystavoitteiden parissa, raportointia tehdään ja sisällöltään raportit ovat tarkentuneet ja ulkoiseen viestintään on panostettu. Mutta käytännön toimissa, kuten ohjelmistokehityksen parissa, kestävyystavoitteet eivät vielä laajamittaisesti näy. Onko kyse sisäisen viestinnän puutteesta niin, että viesti ei kulje ylätasolta vai tiedon ja ymmärryksen puutteesta sen suhteen, mitä kestävyys käytännön toimissa tarkoittaa? Ohjelmistokehityksen tasolle saattaa ylemmältä tasolta tulla ohjeita, kuten “Ole tehokas” tai “Ei saa hukata”, mikä  näkyy työpajan löydöksissä joinakin toimina. Ovatko tämäntasoiset ohjeistukset kuitenkaan riittävä taso kestävyystavoitteiden jalkauttamiseen? 

Pahimmillaan yritykset siis kestävyysanalysoivat omia toimiaan sen sijaan, että raportoisivat kestävyystoimiaan. Kestävyysanalysointi on hyvä tapa asettaa tavoitteita, mutta vaikutus saadaan sillä, että muutetaan toimia kestävämpään suuntaan. Tämä taas vaatii kokonaisvaltaista sitoutumista yritykseltä niin johdon, prosessien kuin työntekijöidenkin osalta.

Ympäristötoimien tekemisen haasteet ja niiden käytäntöön viemisen tavat vaihtelevat yrityksen koon mukaan. Pääasialliset huomioon otettavat asiat ovat kuitenkin samoja. Ympäristökestävä yritys tarvitsee ympäristötietoisuutta omistajilta, sijoittajilta ja johdolta, ympäristön huomioon ottamista prosesseissa ja järjestelmissä sekä ympäristöosaamista sen työntekijöiltä. Kun nämä palikat ovat kunnossa, aito ympäristökestävyys mahdollistuu. Pienemmissä yrityksissä nämä henkilöt ja toiminnot ovat usein läheisessä vuorovaikutuksessa, mikä helpottaa siirtymän tekemistä. Suuremmissa yrityksissä etenkin omistajien, sijoittajien ja johdon merkitys suunnan antajina korostuu.

Green ICT -hanke VISIIRI voi auttaa kaikenkokoisia yrityksiä viemään ilmasto- ja ympäristötoimia arvoista käytäntöön. Kehitämme yhdessä yritysten kanssa ilmasto- ja ympäristövastuullisia ratkaisuja ja tuemme koulutusten kautta osaamisen kehittämistä. Lue lisää ja ota yhteyttä, jos haluat kuulla aiheesta lisää!