Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Tapahtuman tunnelma oli tuttuun tapaan tiivis ja energinen. Käytävillä käytiin vilkasta vuoropuhelua, ja TIEKEn ständillä pysähdyttiin pohtimaan, mihin suuntaan digitaalinen oppiminen ja työelämä ovat kehittymässä.

Samalla oli nähtävissä selkeä muutos: osaamisen tunnistaminen toistui keskusteluissa enemmän kuin aiempina vuosina.

Puhe digitaalisista osaamismerkeistä on lisääntynyt

TIEKEn ständillä puhe digitaalisista osaamismerkeistä näkyi ja kuului. Moni kävijä jakoi kokemuksiaan tai kertoi suunnitelmistaan hyödyntää osaamismerkkejä tulevaisuudessa. Verrattuna aiempiin vuosiin keskustelu oli selvästi syvempää ja käytännönläheisempää. Osaamismerkit eivät enää herättäneet ihmetystä uutena asiana, vaan konkreettisena ja tunnistettuna työkaluna osaamisen tunnistamiseen.

Samaan aikaan tekoäly kulki mukana lähes kaikissa teemoissa. Erityisesti kaksi asiaa pohditutti kävijöitä: miten tekoälyä voisi hyödyntää osaamismerkkien hakemisessa ja arvioinnissa, ja toisaalta, miten tekoälyosaamista itsessään pitäisi jäsentää ja kuvata.

Tekoälyosaamismerkistöä rakennettiin yhdessä

Näihin kysymyksiin tartuttiin konkreettisesti konferenssissa järjestämässämme työpajassa, jossa kehitettiin tekoälyosaamiseen liittyvää osaamismerkistöä. Tavoitteena on luoda työelämälähtöinen ja ajankohtaisiin viitekehyksiin perustuva merkistö, jonka avulla opiskelijoiden, opettajien, työntekijöiden tai yksittäisen kansalaisen tekoälyosaaminen on helppo tunnistaa.

Työpajaosallistujat pääsivät heti mukaan ideoimaan sitä, minkälaisista tiedoista ja taidoista tekoälyosaaminen koostuu. Osallistujat jaottelivat osaamisia kolmelle tasolle niiden vaativuuden mukaan. Kehitystyö jatkui luontevasti myöhemmin myös ständillämme.

Luokkahuonemaisessa tilassa useita henkilöitä työskentelee pienryhmissä kannettavien tietokoneiden äärellä. Etualalla henkilöitä istuu pöytien ääressä katsomassa läppärien näyttöjä, joilla näkyy värikkäitä muistilappuja muistuttava digitaalinen ideointialusta. Taustalla tilan etuosassa henkilö seisoo puhujakorokkeen takana, ja seinälle projisoidulla valkokankaalla näkyy sama digitaalinen ideointinäkymä. Huoneessa on vaaleat seinät, kattovalaisimet ja ikkunoista tulevaa luonnonvaloa.
Työpaja toi runsaan määrän kiinnostuneita osallistujia ideoimaan tulevaa tekoälyosaamismerkistöä.

Osallistimme ständivierailijoita tekoälymerkistöjen sisältöjen arviointiin ja ideointiin uudesta näkökulmasta. Ajatuksia kirjoitettiin lapuille, yhdisteltiin ja tarkennettiin – ja niitä kertyi lopulta kymmenittäin. Jokainen lappu kirkasti sitä, mitä tekoälyosaaminen voi olla ja miten sitä kannattaisi arvioida.

Seinälle on teipattu kolme suurta paperia, joihin on kiinnitetty runsaasti erivärisiä muistilappuja. Yhdessä ne muodostavat ryhmiteltyjä kokonaisuuksia. Laput sisältävät käsinkirjoitettuja muistiinpanoja ja ideoita. Paperien ympärille on lisätty lisää värikkäitä muistilappuja, jotka täydentävät sisältöjä. Kokonaisuus viestii työpajassa syntyneestä yhteisestä ideoinnista ja jäsentelystä.
Työpajan ideat elivät ja kehittyivät edelleen TIEKEn ständillä, missä kävijät rikastivat niitä omilla näkemyksillään.


Tietoisku osaamismerkeistä keräsi kuulijoita

Työpajan lisäksi avasimme osaamismerkkejä myös laajemmin tietoiskussa, jossa esittelimme TIEKEn Digitaito-, Kiertotalous- ja Datatalousmerkistöjen toimintaperiaatteita ja mahdollisuuksia eri toimijoille. Tilaisuus keräsi monipuolisen osallistujajoukon – mukana oli niin merkkien myöntäjiä ja suorittajia kuin aiheeseen ensi kertaa tutustuvia.

Osaamismerkistöjä esittelevä tietoisku keräsi paikalle monipuolisen yleisön ja synnytti vilkasta vuorovaikutusta.

Nuorten tekoäly- ja datalukutaito herätti kiinnostusta

Osaamismerkkien rinnalla keskusteluissa esiin nousivat nuorten digitaidot ja vastuullinen digikehitys. Kiinnostusta herättivät erityisesti tietosuoja, tietoturva, algoritmien ymmärtäminen ja tekoälyn eettinen hyödyntäminen.

Aihetta käsittelimme myös puheenvuorossamme, jossa esittelimme DatatAItaja-hankkeessa kehitettyjä materiaaleja ja osallistavia menetelmiä. Puheenvuorossa avattiin, miten 11–16-vuotiaiden tekoäly- ja datalukutaitoja kehitetään käytännönläheisesti hankkeen tarjoaman maksuttoman materiaalin avulla. Samalla opettajille jaettiin vinkkejä siitä, miten tekoälytietoisuutta voi tuoda luokkahuoneisiin matalalla kynnyksellä.

“Syksyllä 2025 kiersimme kymmenessä yläkoulussa opettamassa tekoälyaiheita ja jaoimme oppeja ITK-puheenvuorossa. Opettajia puhuttelivat erityisesti arkea helpottavat tuntisuunnitelmat ja konkreettiset mallit tekoälyn opettamiseen. Myös oppilaiden omat kokemukset tekoälystä kiinnostivat”, kertoo DatatAItaja-hankkeen projektipäällikkö Mikko Eloholma.

Koulutustilaisuudessa yleisö istuu riveissä kuuntelemassa esitystä. Etualalla osallistujia on selin kameraan, ja heidän edessään tilan etuosassa henkilö puhuu esityspisteeltä. Seinälle heijastetussa esityskalvossa lukee otsikkona “DataAltaja – Tekoäly- ja datalukutaitoa kouluihin”, ja sen alla on lyhyitä tekstikohtia hankkeen sisällöstä sekä kuvituskuva ihmisistä.
DataAltaja-hankkeen esitys kokosi yleisön kuulemaan oppeja nuorten tekoäly- ja datataitojen kehittämisestä.


Matka osaamisen äärellä jatkuu

ITK-konferenssi tarjosi jälleen arvokkaan mahdollisuuden kohdata sekä uusia että vanhoja tuttuja. Ständillamme käydyt keskustelut vahvistivat entisestään käsitystä siitä, kuinka tärkeää on tehdä osaaminen näkyväksi ja rakentaa digitaalisia ratkaisuja yhdessä – eri toimijoiden tarpeet ja näkökulmat huomioiden.

Katseemme onkin jo suunnattu tulevaan: inspiroivien keskustelujen innoittamiin yhteistyötoimiin ja tietenkin seuraavaan ITK-konferenssiin 21.–23.4.2027 Tampere-talolla. Arjessa jatkamme työtämme osaamisen kehittämisen, osaamismerkkien vahvistamisen ja vastuullisen digitalisaation edistämisen parissa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta
Tekoäly ja datatalous

Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta

Taloyhtiöissä syntyy jo nyt paljon tietoa sähköstä, lämmöstä, vedestä ja kiinteistön käytöstä. Ongelma ei kuitenkaan ole datan puute. Ongelma on se, että tieto on hajallaan eri järjestelmissä, eri toimijoilla ja eri muodoissa. Siksi se päätyy harvoin arjen päätöksenteon tueksi. Kun tieto ei siirry käyttöön, energiatehokkuus jää helposti raportoinnin tasolle, eikä poikkeamiin päästä kiinni ajoissa.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa
Tekoäly ja datatalous

Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa

Allianssi kokoontui toukokuussa 2026 tarkastelemaan data-avaruuksien kehitystä, datatalouden roolia sekä niiden kytkentää tulevaan hallitusohjelmaan ja kansallisiin strategioihin. Tapaaminen toi yhteen yritysten, julkisen sektorin ja TKI-toimijoiden asiantuntijoita yhteisen tavoitteen äärelle vauhdittamaan datatalouden kasvua ja data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa.

Hanna Vuohelainen
Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Ruotsissa isot rakennusyhtiöt ovat laskeneet, että pystyvät säästämään noin 30 prosenttia rakentamiskustannuksista toimivan datan ja digitaalisen toimitusketjun avulla. Suomessa on kaikki edellytykset samaan. Alan pk-yrityksille viesti on selvä: kyky hyödyntää dataa koko toimitusketjussa on nyt kilpailuetu, kohta myös selviytymisen edellytys.