Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

Tapahtuman tunnelma oli tuttuun tapaan tiivis ja energinen. Käytävillä käytiin vilkasta vuoropuhelua, ja TIEKEn ständillä pysähdyttiin pohtimaan, mihin suuntaan digitaalinen oppiminen ja työelämä ovat kehittymässä.

Samalla oli nähtävissä selkeä muutos: osaamisen tunnistaminen toistui keskusteluissa enemmän kuin aiempina vuosina.

TIEKEn ständillä puhe digitaalisista osaamismerkeistä näkyi ja kuului. Moni kävijä jakoi kokemuksiaan tai kertoi suunnitelmistaan hyödyntää osaamismerkkejä tulevaisuudessa. Verrattuna aiempiin vuosiin keskustelu oli selvästi syvempää ja käytännönläheisempää. Osaamismerkit eivät enää herättäneet ihmetystä uutena asiana, vaan konkreettisena ja tunnistettuna työkaluna osaamisen tunnistamiseen.

Samaan aikaan tekoäly kulki mukana lähes kaikissa teemoissa. Erityisesti kaksi asiaa pohditutti kävijöitä: miten tekoälyä voisi hyödyntää osaamismerkkien hakemisessa ja arvioinnissa, ja toisaalta, miten tekoälyosaamista itsessään pitäisi jäsentää ja kuvata.

Näihin kysymyksiin tartuttiin konkreettisesti konferenssissa järjestämässämme työpajassa, jossa kehitettiin tekoälyosaamiseen liittyvää osaamismerkistöä. Tavoitteena on luoda työelämälähtöinen ja ajankohtaisiin viitekehyksiin perustuva merkistö, jonka avulla opiskelijoiden, opettajien, työntekijöiden tai yksittäisen kansalaisen tekoälyosaaminen on helppo tunnistaa.

Työpajaosallistujat pääsivät heti mukaan ideoimaan sitä, minkälaisista tiedoista ja taidoista tekoälyosaaminen koostuu. Osallistujat jaottelivat osaamisia kolmelle tasolle niiden vaativuuden mukaan. Kehitystyö jatkui luontevasti myöhemmin myös ständillämme.

Osallistimme ständivierailijoita tekoälymerkistöjen sisältöjen arviointiin ja ideointiin uudesta näkökulmasta. Ajatuksia kirjoitettiin lapuille, yhdisteltiin ja tarkennettiin – ja niitä kertyi lopulta kymmenittäin. Jokainen lappu kirkasti sitä, mitä tekoälyosaaminen voi olla ja miten sitä kannattaisi arvioida.

Työpajan lisäksi avasimme osaamismerkkejä myös laajemmin tietoiskussa, jossa esittelimme TIEKEn Digitaito-, Kiertotalous- ja Datatalousmerkistöjen toimintaperiaatteita ja mahdollisuuksia eri toimijoille. Tilaisuus keräsi monipuolisen osallistujajoukon – mukana oli niin merkkien myöntäjiä ja suorittajia kuin aiheeseen ensi kertaa tutustuvia.

Osaamismerkkien rinnalla keskusteluissa esiin nousivat nuorten digitaidot ja vastuullinen digikehitys. Kiinnostusta herättivät erityisesti tietosuoja, tietoturva, algoritmien ymmärtäminen ja tekoälyn eettinen hyödyntäminen.

Aihetta käsittelimme myös puheenvuorossamme, jossa esittelimme DatatAItaja-hankkeessa kehitettyjä materiaaleja ja osallistavia menetelmiä. Puheenvuorossa avattiin, miten 11–16-vuotiaiden tekoäly- ja datalukutaitoja kehitetään käytännönläheisesti hankkeen tarjoaman maksuttoman materiaalin avulla. Samalla opettajille jaettiin vinkkejä siitä, miten tekoälytietoisuutta voi tuoda luokkahuoneisiin matalalla kynnyksellä.

“Syksyllä 2025 kiersimme kymmenessä yläkoulussa opettamassa tekoälyaiheita ja jaoimme oppeja ITK-puheenvuorossa. Opettajia puhuttelivat erityisesti arkea helpottavat tuntisuunnitelmat ja konkreettiset mallit tekoälyn opettamiseen. Myös oppilaiden omat kokemukset tekoälystä kiinnostivat”, kertoo DatatAItaja-hankkeen projektipäällikkö Mikko Eloholma.

ITK-konferenssi tarjosi jälleen arvokkaan mahdollisuuden kohdata sekä uusia että vanhoja tuttuja. Ständillamme käydyt keskustelut vahvistivat entisestään käsitystä siitä, kuinka tärkeää on tehdä osaaminen näkyväksi ja rakentaa digitaalisia ratkaisuja yhdessä – eri toimijoiden tarpeet ja näkökulmat huomioiden.

Katseemme onkin jo suunnattu tulevaan: inspiroivien keskustelujen innoittamiin yhteistyötoimiin ja tietenkin seuraavaan ITK-konferenssiin 21.–23.4.2027 Tampere-talolla. Arjessa jatkamme työtämme osaamisen kehittämisen, osaamismerkkien vahvistamisen ja vastuullisen digitalisaation edistämisen parissa.