Sopimusten avainkohtia: Korvaus sopimusrikkomuksesta
Digikyvykkyys

Sopimusten avainkohtia: Korvaus sopimusrikkomuksesta

Sopimusrikkomuksen minimikorvaus voidaan määritellä sopimuksessa.

Yritykset voivat sopia, että toisen sopijapuolen tekemästä sopimusrikkomuksesta aiheutuu automaattisesti tietyn suuruinen korvausvelvollisuus vahingon kärsineelle osapuolelle. Tätä sopimusoikeudellista korvausvelvollisuutta kutsutaan myös sopimussakoksi. Vahinkoa kärsineen yrityksen täytyy näyttää toteen vain sopimusrikkomus, mutta sen ei tarvitse yksilöidä vahingon määrää, koska korvaussumma on jo etukäteen sovittu.

Englanninkielisissä sopimuksissa asiasta kannattaa ensi sijassa käyttää termia ”liquidated damages”, jolla yleensä tarkoitetaan sopijapuolten etukäteistä arviota todennäköisen vahingon minimimäärästä, jos tapahtuu sopimusrikkomus. Myös termi ”contractual penalty” voidaan kääntää suomeksi sopimussakoksi, mutta esimerkiksi common law -sopimuskäytännössä sanktioluonteiset maksut eivät välttämättä ole päteviä.

Terminologiasta riippumatta maksettavaksi sovitun rahamäärän on oltava aina kohtuullisessa suhteessa sopimuksen kokonaisarvoon. Kymmenen tuhannen euron toimitussopimukseen harvoin voi pätevästi sopia miljoonan euron sopimussakkoa.

Tähän sopimuskohtaan on vielä syytä lisätä lauseke, jossa todetaan, että vahingon määrän ollessa suurempi kuin sopimussakko, on sopimuksen rikkojan korvattava vahinko kokonaisuudessaan. Tällöin kuitenkin on vahinkoa kärsineen sopijapuolen pystyttävä yksilöimään ja näyttämään toteen suurempien vahinkojen määrä.

 

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen
Digikyvykkyys
ICT-sopimuspohjista hyötyä startup-yritykselle
Digikyvykkyys

ICT-sopimuspohjista hyötyä startup-yritykselle

Alkuvaiheen startup-yrityksellä on monenlaista tarvetta myös sopimusjuridiikan asioissa, mutta harvemmin omaa juristia tai kunnollista budjettia käyttää liikejuridiikan asianajotoimistoja. TIEKEn ICT-sopimuspohjapalvelua käyttämällä yritys voi kuitenkin aloittaa oman laadukkaan ja kattavan sopimussalkkunsa rakentamisen alle 41 euron kuukausikululla.

Kuvassa Kari Keturi
juristi Kari Keturi, Law Office Dancon Oy