Sopimusten avainkohtia: Korvaus sopimusrikkomuksesta
Digikyvykkyys

Sopimusten avainkohtia: Korvaus sopimusrikkomuksesta

Sopimusrikkomuksen minimikorvaus voidaan määritellä sopimuksessa.

Yritykset voivat sopia, että toisen sopijapuolen tekemästä sopimusrikkomuksesta aiheutuu automaattisesti tietyn suuruinen korvausvelvollisuus vahingon kärsineelle osapuolelle. Tätä sopimusoikeudellista korvausvelvollisuutta kutsutaan myös sopimussakoksi. Vahinkoa kärsineen yrityksen täytyy näyttää toteen vain sopimusrikkomus, mutta sen ei tarvitse yksilöidä vahingon määrää, koska korvaussumma on jo etukäteen sovittu.

Englanninkielisissä sopimuksissa asiasta kannattaa ensi sijassa käyttää termia ”liquidated damages”, jolla yleensä tarkoitetaan sopijapuolten etukäteistä arviota todennäköisen vahingon minimimäärästä, jos tapahtuu sopimusrikkomus. Myös termi ”contractual penalty” voidaan kääntää suomeksi sopimussakoksi, mutta esimerkiksi common law -sopimuskäytännössä sanktioluonteiset maksut eivät välttämättä ole päteviä.

Terminologiasta riippumatta maksettavaksi sovitun rahamäärän on oltava aina kohtuullisessa suhteessa sopimuksen kokonaisarvoon. Kymmenen tuhannen euron toimitussopimukseen harvoin voi pätevästi sopia miljoonan euron sopimussakkoa.

Tähän sopimuskohtaan on vielä syytä lisätä lauseke, jossa todetaan, että vahingon määrän ollessa suurempi kuin sopimussakko, on sopimuksen rikkojan korvattava vahinko kokonaisuudessaan. Tällöin kuitenkin on vahinkoa kärsineen sopijapuolen pystyttävä yksilöimään ja näyttämään toteen suurempien vahinkojen määrä.

 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen