Sopimusten avainkohtia: Korvaus sopimusrikkomuksesta
Digikyvykkyys

Sopimusten avainkohtia: Korvaus sopimusrikkomuksesta

Sopimusrikkomuksen minimikorvaus voidaan määritellä sopimuksessa.

Yritykset voivat sopia, että toisen sopijapuolen tekemästä sopimusrikkomuksesta aiheutuu automaattisesti tietyn suuruinen korvausvelvollisuus vahingon kärsineelle osapuolelle. Tätä sopimusoikeudellista korvausvelvollisuutta kutsutaan myös sopimussakoksi. Vahinkoa kärsineen yrityksen täytyy näyttää toteen vain sopimusrikkomus, mutta sen ei tarvitse yksilöidä vahingon määrää, koska korvaussumma on jo etukäteen sovittu.

Englanninkielisissä sopimuksissa asiasta kannattaa ensi sijassa käyttää termia ”liquidated damages”, jolla yleensä tarkoitetaan sopijapuolten etukäteistä arviota todennäköisen vahingon minimimäärästä, jos tapahtuu sopimusrikkomus. Myös termi ”contractual penalty” voidaan kääntää suomeksi sopimussakoksi, mutta esimerkiksi common law -sopimuskäytännössä sanktioluonteiset maksut eivät välttämättä ole päteviä.

Terminologiasta riippumatta maksettavaksi sovitun rahamäärän on oltava aina kohtuullisessa suhteessa sopimuksen kokonaisarvoon. Kymmenen tuhannen euron toimitussopimukseen harvoin voi pätevästi sopia miljoonan euron sopimussakkoa.

Tähän sopimuskohtaan on vielä syytä lisätä lauseke, jossa todetaan, että vahingon määrän ollessa suurempi kuin sopimussakko, on sopimuksen rikkojan korvattava vahinko kokonaisuudessaan. Tällöin kuitenkin on vahinkoa kärsineen sopijapuolen pystyttävä yksilöimään ja näyttämään toteen suurempien vahinkojen määrä.

 

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin
Vastuullisuus

Haaga-Helian lehtori Nina Rostén työkiertoon TIEKEen Green ICT -aiheiden pariin

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun IT-puolen lehtori Nina Rostén aloitti maaliskuussa työkiertojakson TIEKEssä Green ICT -teemojen parissa. Rosténille aihe ei ole vieras – hän on perehtynyt kestävän ICT:n kokonaisuuksiin jo aiempien TIEKEn koulutusten kautta ja vienyt teemoja myös Haaga-Helian opetukseen. TIEKEssä Rosténin tehtävät keskittyvät erityisesti Green ICT -palvelujen kehittämiseen.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?
Digikyvykkyys

Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?

Tekoäly voi sujuvoittaa työtä merkittävästi, mutta edellyttää aivan uudenlaista otetta työpaikan toimintatapoihin. Onnistuminen ei synny itsestään: se vaatii selkeää tukea, aikaa harjoittelulle ja yhteistä ymmärrystä siitä, missä työtehtävissä tekoäly tuo todellista hyötyä.

Virpi Kalakoski
Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti eivät ole IT-kysymyksiä vaan liiketoiminnan jatkuvuuden kysymyksiä. Suomi on 92-prosenttisesti riippuvainen ulkomaisista digitaalisista palveluista, ja tilanne on sama koko EU:ssa: Microsoftin, Amazonin ja Googlen osuus EU:n pilvipalveluista on noin 70 prosenttia. Miten suomalainen organisaatio voi varmistaa, että kriittiset järjestelmät toimivat ja data on saatavilla myös poikkeustilanteissa?

Viestintätoimisto Aivela