Kuinka kiinteistöjen energiadata kääntyy energiansäästötoimiksi?
Tekoäly ja datatalous

Kuinka kiinteistöjen energiadata kääntyy energiansäästötoimiksi?

Mitä ei seurata, sitä ei voi hallita. Energiadatan avulla taloyhtiöt ja kiinteistöt voivat tehdä fiksuja päätöksiä, säästää kustannuksissa ja parantaa asumismukavuutta – kaikki perustuu datan älykkääseen hyödyntämiseen.

Datalla energiansäästöä -hankkeen marraskuisessa webinaarissa ”Kiinteistöjen energiadatasta toimenpiteisiin” pureuduttiin kiinteistöjen energiankulutuksesta saatavan datan analysointiin ja datan mahdollistamiin johtopäätöksiin asiantuntijapuheenvuorojen saattelemana. Tilaisuus oli jatkoa hankkeen webinaarisarjalle, jossa isännöinti- ja kiinteistöalan toimijoita perehdytetään energiansäästöön dataa hyödyntäen.

Energiadatasta toimenpiteisiin 

TIEKEn asiantuntija Tommi Salo johdatteli webinaarin käyntiin avaamalla taloautomaatio- ja taustajärjestelmien toiminnan taustalla olevan datan tasoja ja datan mahdollistamia päätelmiä energiatehokkuuden parantamiseksi. 

Datan ensimmäinen taso koostuu yksittäisistä luvuista, niin kutsutusta raakadatasta, jota on esimerkiksi tieto rakennuksen asuinpinta-alasta tai kulutukseen liittyvistä mittarilukemista. Kun perusdatoja suhteutetaan keskenään, esimerkiksi energiankulutus pinta-alaan tai tilavuuteen, saadaan johdettua dataa. Perusdatan tai johdetun datan vertailukelpoisuutta ja analysoitavuutta parannetaan rikastamalla dataa kontekstin kannalta merkittävillä tiedoilla, kuten rakentamisvuodella tai lämmitystyypillä, mahdollistaen vertailun vastaavanlaisien verrokkikohteiden keskiarvoihin. Näin syntyy rikastettua dataa, joka tukee monipuolisempaa ja tarkempaa päätöksentekoa esimerkiksi energiansäästötoimiin liittyen. 

Mittaustiedosta hyviksi olosuhteiksi, energiatehokkuudeksi ja euroiksi 

Motivan asiantuntija Teemu Kettunen kertoi, että taloyhtiöiden ja kotien energiadataa on saatavilla useista lähteistä: viranomaisilta, huoltoyhtiöiltä, energiayhtiöiltä, vesilaitoksilta sekä taloteknisistä järjestelmistä ja muista avoimista datalähteistä. Energiadatan seuranta kannattaa – sillä mitä ei seurata, ei voi myöskään hallita. 

Mittaustietojen avulla seurataan energiankulutukselle annettujen tavoitteiden toteutumista, arvioidaan hyötysuhteita sekä seurataan esimerkiksi ilmanvaihdon ja lämmitysverkon tasapainoa. Mittaustietoja rikastavat erillismittaukset tuovatkin arvokasta lisätietoa, mikä mahdollistaa energiansäästön optimoinnin ilman asumismukavuuteen liittyviä kompromisseja. 

Mittaustietojen hyödyntäminen helpottaa myös energiansäästöön liittyvää automaatiota. Kun kerättyä dataa hyödynnetään ohjauspalveluissa, niiden sisältämä tekoäly voi oppia rakennuksen normaalista käyttäytymisestä ja näin ollen optimoi sekä energiankulutusta että sisäolosuhteita kertyneen datan perusteella. Kiinteistöautomaatio pitää huolen siitä, että energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti kulutusjouston näkökulmasta. 

Energiayhtiöiden välittämät kulutustiedot 

Lahti Energia Oy:n liiketoimintajohtaja Jouni Laukkanen avasi energiayhtiön näkökulmaa kulutustietojen saatavuudesta. Energiayhtiöt välittävät tietoa online-palveluiden, tilakohtaisten mittareiden ja rajapintojen kautta. Asiakkaat, kuten isännöitsijät ja taloyhtiöiden hallitukset, voivat tarkastella omia kulutustietojaan asiakasportaalissa.  

Sähkön osalta kulutustiedot välitetään kantaverkkoyhtiö Fingridin Datahubiin, jolloin tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla. Kaukolämmön osalta rajapintaratkaisut vaihtelevat, ja alan yhteisen standardin kehittäminen onkin toivottavaa. Yksiä Laukkasen nostamia tulevaisuuden tavoitteita onkin valtakunnallisesti yhtenäiset rajapinnat, mikä mahdollistaisi datan hyödyntämisen esimerkiksi kysyntäjoustossa ja automaattisessa ohjauksessa.  

Kun kulutustieto saadaan reaaliaikaisesti automaatiojärjestelmiin, voitaisi esimerkiksi lämmitystä ja ilmanvaihtoa ohjata dynaamisesti olosuhteiden mukaan. Yhtenäisten rajapintojen avulla kulutustietoa voitaisi hyödyntää laajemmin myös kolmansien osapuolten palveluissa – ja näin avata uusia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen ja palveluiden monipuolistamiseen kiinteistöalalla. 

Kiinteistöjen energiadatasta toimenpiteisiin -webinaari on osa Datalla energiansäästöä -hankkeen ensimmäistä webinaarisarjaa. Sarjan aikana syvennytään muun muassa energiansäästön konkreettisiin hyötyihin ja niistä viestimiseen, kiinteistöjen älyteknologioihin sekä dataan liittyvää lainsäädäntöön. Webinaarisarjan osiin ja Datalla energiansäästöä -hankkeen muihin tapahtumatallenteisiin voit tutustua hankkeen verkkosivuilta.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia
Digikyvykkyys

Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia

LOgistiikkalaBRA (LOBRA) on Etelä-Suomen logistiikka-alan kehittämishanke, jossa TIEKE yhdessä kumppaniverkoston kanssa vahvistaa alan yritysten digi- ja datakyvykkyyksiä. Hankkeessa kehitetään työkaluja, koulutuksia ja toimintamalleja, joiden avulla organisaatiot voivat arvioida nykyistä digimaturiteettiaan, tunnistaa kehityskohteitaan ja rakentaa osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tukea logistiikka-alan uudistumista ja käytännön työn tehostumista tarjoamalla yrityksille konkreettisia välineitä digitalisaation hyödyntämiseen.

Piia Aaltonen