Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Energiatehokkuudesta on tullut kiinteistöalan arkea: sen rooli kustannusten hallinnassa, ilmastotavoitteissa ja kiinteistöjen elinkaaren ohjauksessa on kiistaton. Silti moni toimija pohtii samoja kysymyksiä vuodesta toiseen: mihin energia todellisuudessa kuluu, miten kulutuslukuja tulisi tulkita ja mistä säästötoimet kannattaa aloittaa?

Nämä kysymykset olivat lähtökohta TIEKEn, KIRAHubin ja Työterveyslaitoksen toteuttamalle Datalla energiansäästöä -webinaarisarjalle, joka pureutui energiadatan hyödyntämisen käytännön esteisiin ja mahdollisuuksiin. Kolmen webinaarin kokonaisuus rakensi vähitellen ymmärrystä siitä, miten hajanaisesta datasta syntyy vertailukelpoista ja käyttökelpoista tietoa – ja ennen kaikkea, miten tieto kääntyy konkreettisiksi energiansäästötoimiksi. Tämä teksti vetää yhteen ensimmäisten webinaarien oppeja.

Kiinteistöissä syntyy valtavasti tietoa: energiankulutuksesta, talotekniikasta, huollosta, rakennuksen ominaisuuksista ja ulkoisista olosuhteista. Pelkkä tiedon määrä ei kuitenkaan auta, jos tieto on hajallaan tai jää irrallisiksi luvuiksi ilman kontekstia.

Energiankäytön ymmärtäminen edellyttää vertailukelpoisuutta. Yksittäinen kulutuslukema saa merkityksen vasta, kun sitä tarkastellaan suhteessa rakennuksen kokoon, käyttötarkoitukseen, lämmitysmuotoon tai esimerkiksi aiempaan kehitykseen. Vertailu aiempiin vuosiin tai samankaltaisiin rakennuksiin voi myös auttaa tunnistamaan poikkeamia ja mahdollista säästöpotentiaalia.

Data tukee energiatehokkuutta parhaiten silloin, kun se kytkeytyy arjen tekemiseen. Säännöllinen seuranta, poikkeamien tunnistaminen ja niihin reagointi muodostavat rytmin, jonka avulla energiankäyttöä voidaan ohjata hallitusti.

Monissa kohteissa merkittäviä säästöjä on mahdollista saavuttaa ilman suuria investointeja. Olemassa olevien järjestelmien – kuten lämmityksen, ilmanvaihdon ja rakennusautomaation – parempi säätäminen ja käyttö tuottaa usein jo tuloksia. Kyse ei näin ollen ole pelkästään uuden hankkimisesta, vaan myös nykyisten ratkaisujen tarkoituksenmukaisemmasta hyödyntämisestä.

Samalla on tärkeää huomioida, että energiansäästön ei tulisi heikentää asumis- tai käyttöolosuhteita. Siksi kulutusdatan rinnalla on seurattava sisäolosuhteita. Kun energiankäyttöä ja olosuhteita tarkastellaan yhdessä, voidaan varmistaa, että säästöt ovat sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kestäviä.

Kun perustiedot ja käytännöt ovat kunnossa, energiatehokkuutta voidaan kehittää pidemmälle. Prosessidata auttaa ymmärtämään, mitä talotekniikka tekee ja miksi, ja tukee järjestelmien ennakoivaa ohjausta. Yhteiset dataratkaisut puolestaan helpottavat tiedon hyödyntämistä eri järjestelmien ja toimijoiden välillä.

Tämä on tärkeää erityisesti arjessa, jossa esteet liittyvät usein vanhoihin järjestelmiin, toimittajakohtaisiin ratkaisuihin, integraatioihin ja tietoturvakysymyksiin. Kun tiedon käyttöä yksinkertaistetaan ja samaa dataa voidaan hyödyntää useissa yhteyksissä, energiatehokkuuden kehittäminen muuttuu sujuvammaksi ja skaalautuvammaksi.

Kokonaisuutena datapohjainen energiatehokkuus tarkoittaa selkeää ja toistettavaa mallia:

Aluksi painopiste on seurannassa ja optimoinnissa. Ajan myötä avautuu mahdollisuus laajempaan, dataan perustuvaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä.

Kun energiadatasta tehdään arjen työväline, energiansäästö ei jää vain strategiseksi tavoitteeksi. Se muuttuu hallituksi, perustelluksi ja käytännönläheiseksi tekemiseksi kiinteistöjen arjessa.

Tässä tekstissä kuvatut havainnot perustuvat Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeessa pidettyihin webinaareihin, joissa energiadatan hyödyntämistä on avattu konkreettisesti isännöinnin ja kiinteistöpalveluiden arjen näkökulmasta. Kaikki puheenvuorotallenteet ovat julkisesti katsottavissa TIEKEn YouTube‑kanavalla.