Miksi energiatehokkuus tarvitsee parempaa dataa – ja mitä se käytännössä tarkoittaa? 
Datatalous

Miksi energiatehokkuus tarvitsee parempaa dataa – ja mitä se käytännössä tarkoittaa? 

Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeen webinaarisarjan avaus pureutui siihen, millaista dataa tarvitaan, miten sitä voidaan hyödyntää ja millaista osaamista taloyhtiömaailma tulevina vuosina tarvitsee.

Rakennetun ympäristön osuus energiankulutuksesta ja päästöistä on valtava. Samalla EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi kiristää tavoitteita ja ohjaa rakennuskantaa kohti entistä kunnianhimoisempaa energiansäästöä. Mutta miten käytännössä varmistetaan, että taloyhtiöt tekevät isännöitsijöiden johdolla fiksuja, vaikuttavia ja kustannustehokkaita energiatehokkuustoimia? 

Yksi keskeinen vastaus nousee esiin yhä vahvemmin: data

Miksi energiansäästö ja data kulkevat käsi kädessä? 

TIEKEn projektipäällikkö Marko Mikkonen kiteyttää asian selkeästi: ilman oikeaa ja ajantasaista dataa taloyhtiöiden energian­kulutuksesta ei voida tehdä perusteltuja päätöksiä. 

Haasteita riittää: 

  • data on hajallaan eri järjestelmissä 
  • järjestelmät eivät keskustele keskenään 
  • kokonaiskuvan muodostaminen vie aikaa 
  • osa datasta on passiivista ja jää hyödyntämättä 

Kun data saadaan koottua yhteen, visualisoitua ja tulkittua, se muuttuu päätöksiä ohjaavaksi voimavaraksi. 

Taloyhtiöiden digitalisaatio – mahdollisuus, jota ei vielä täysin hyödynnetä 

Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen avasi webinaarissa konkreettisesti, missä taloyhtiömaailman data tällä hetkellä sijaitsee. Yksittäiseen kiinteistöön liittyvää tietoa löytyy esimerkiksi: 

  • talotekniikan järjestelmistä (lämpö, kosteus, ilmanvaihto, CO₂) 
  • energialaitosten kulutustiedoista 
  • isännöinnin omista järjestelmistä 
  • huoltoyhtiöiden järjestelmistä 
  • viranomaistietokannoista (energiatodistukset, lupapiste, huoneistotietojärjestelmä) 
  • avoimista datalähteistä, kuten sääaineistoista 

Vaikka dataa on runsaasti, sen hyödyntäminen ontuu. Rekosen mukaan isännöitsijät joutuvat edelleen tekemään paljon manuaalista työtä: poimimaan tietoja eri järjestelmistä, kirjaamaan uudelleen ja tulkitsemaan puutteellista tilannekuvaa. 

Potentiaali on kuitenkin valtava – monissa taloyhtiöissä pienetkin datavetoiset toimet voivat tuoda merkittäviä säästöjä. 

Millaista energiansäästön data käytännössä on? 

TIEKEn Tommi Salo konkretisoi energiadatan tasot ja hyödyntämisen: 

  1. Perusdata: esimerkiksi talon pinta-ala, energiankulutus, lämmitysmuoto, kustannukset. 
  2. Johdettu data: energiankulutus kuutiometriä kohden, kulutuksen jakaumat, poikkeamat normaalista. 
  3. Rikastettu data: säänormeeraukset, vertailu samankaltaisten kiinteistöjen dataan. 
  4. Toimenpidedata: mihin kannattaa tarttua: lämpötilasäädöt, ilmanvaihdon optimointi, tiiveys, energiainvestoinnit, käyttäjäviestintä. 

        Vertailudatan puute on tämän hetken iso heikkous. Samanlaisten kiinteistöjen keskiarvoihin vertaaminen paljastaa nopeasti, onko oma talo energiatehokas vai ei.

        Energiatehokkuus syntyy osaamisesta – ei pelkästä datasta

        Mikko Eloholma nostaa esiin tärkeän näkökulman: data ei yksin riitä. 

        Isännöitsijöiden ja kiinteistöalan ammattilaisten on hallittava uusi osaaminen: 

        • datan tulkinta ja analysointi 
        • talotekniikan perusteet 
        • digitaalisten työkalujen käyttö 
        • energiatehokkuusratkaisujen arviointi 
        • juridiikka (GDPR, EU:n data-asetus, energiadirektiivit) 
        • vaikuttava raportointi ja viestintä taloyhtiöille 

        Erityisesti viestintä nousee tärkeäksi: miten selittää hallitukselle ja osakkaille, miksi tietyt toimenpiteet kannattaa tehdä – ja mitä niillä säästetään?

        Webinaarisarja tarjoaa eri näkökulmia osaamisen kehittämiseen 

        Avauswebinaari oli vasta lähtölaukaus. Toinen webinaari Kiinteistöjen energiadatasta toimenpiteisiin 18.11.2025 keskittyy siihen, miten energiankulutuksesta saatavaa dataa voidaan analysoida ja minkälaisia johtopäätöksiä datasta voidaan tehdä. Energiatehokkuuden parantaminen voi vaatia taloyhtiöiltä isompiakin uusia investointeja, mutta muutosta voi tehdä myös esimerkiksi asukkaita valistamalla sekä ikkunoiden ja ovien tiivisteitä uusimalla. Isännöitsijälle tärkeintä on pystyä kommunikoimaan energiansäästön mahdollisuuksista ja investointien hinnasta selkeään dataan perustuen. 

        Kolmas webinaari Edistyneet teknologiat energiansäästön tukena 11.12.2025 avaa älykkäiden teknologioiden mahdollisuuksia kiinteistöjen energiansäästössä. Taloautomaatiolla esimerkiksi lämmitystä voidaan ohjata säätietojen ja sisälämpötilojen perusteella, mikä mahdollistaa tuntuvan energiansäästön pitkällä aikavälillä. 

        Tavoitteena ei ole lisätä isännöitsijöiden kuormitusta vaan helpottaa arkea, tuoda selkeämpi kokonaiskuva ja tarjota työkaluja, joilla taloyhtiöitä voi johtaa kohti energiatehokkaampaa arkea. 

        Energiansäästö alkaa datasta – ja ihmisistä

        Webinaarin keskeinen viesti on selkeä: Datasta tulee taloyhtiöiden uusi päätöksenteon perusta. 

        Kun data on koottu, rikastettu ja ymmärrettävässä muodossa, voidaan tehdä parempia päätöksiä: 

        • säästää energiaa 
        • vähentää kustannuksia 
        • parantaa asumismukavuutta 
        • edistää ilmastotavoitteita 

        Loppu viimein muutos syntyy osaamisesta, yhteistyöstä ja uusien toimintatapojen juurruttamisesta. Hankkeen webinaarisarja on tärkeä panos siihen, että kiinteistöala pystyy hyödyntämään datan täyden potentiaalin.

        Lue seuraavaksi

        Datatalous
        Miksi energiatehokkuus tarvitsee parempaa dataa – ja mitä se käytännössä tarkoittaa? 
        Datatalous

        Miksi energiatehokkuus tarvitsee parempaa dataa – ja mitä se käytännössä tarkoittaa? 

        Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeen webinaarisarjan avaus pureutui siihen, millaista dataa tarvitaan, miten sitä voidaan hyödyntää ja millaista osaamista taloyhtiömaailma tulevina vuosina tarvitsee.

        KIRAHub
        Digitaalinen taloushallinto
        Digitaaliset identiteettilompakot avaavat uusia mahdollisuuksia ICT-alalle
        Digitaalinen taloushallinto

        Digitaaliset identiteettilompakot avaavat uusia mahdollisuuksia ICT-alalle

        Digitaaliset identiteettilompakot mullistavat tapamme asioida sähköisesti. Kun Suomessa otetaan käyttöön DVV:n kehittämä kansallinen toteutus eurooppalaisesta EUDI-lompakosta vuoden 2026 loppuun mennessä, avautuu ICT-alan ammattilaisille ja ohjelmistotaloille sekä heidän asiakkailleen uusia bisnesmahdollisuuksia. Uusien bisnesmahdollisuuksien kehittämistä tukee myös kotimainen Findynet-verkosto.

        Viestintätoimisto Aivela
        Liity TIEKEn jäseneksi nyt – saat loppuvuoden veloituksetta ja paikan Kriittisiä teknologioita ja teknologiakriittisyyttä -jäsentapahtumaan 25.11.2025

        Liity TIEKEn jäseneksi nyt – saat loppuvuoden veloituksetta ja paikan Kriittisiä teknologioita ja teknologiakriittisyyttä -jäsentapahtumaan 25.11.2025

        Haluatko olla mukana rakentamassa digitaalisesti vastuullista tulevaisuutta ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa? Nyt on täydellinen hetki liittää organisaatiosi TIEKEn jäseneksi. Liittymällä jäseneksi nyt organisaationne pääsee mukaan tämän vuoden jäsentapahtumaan – ja saatte loppuvuoden jäsenyyden, vuoden 2026 jäsenyyden sekä paikan yhdelle organisaationne edustajalle suosittuun Datavastuullisuuden valmennukseen samaan hintaan.

        Piia Aaltonen