Miksi energiatehokkuus tarvitsee parempaa dataa – ja mitä se käytännössä tarkoittaa? 
Tekoäly ja datatalous

Miksi energiatehokkuus tarvitsee parempaa dataa – ja mitä se käytännössä tarkoittaa? 

Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeen webinaarisarjan avaus pureutui siihen, millaista dataa tarvitaan, miten sitä voidaan hyödyntää ja millaista osaamista taloyhtiömaailma tulevina vuosina tarvitsee.

Rakennetun ympäristön osuus energiankulutuksesta ja päästöistä on valtava. Samalla EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi kiristää tavoitteita ja ohjaa rakennuskantaa kohti entistä kunnianhimoisempaa energiansäästöä. Mutta miten käytännössä varmistetaan, että taloyhtiöt tekevät isännöitsijöiden johdolla fiksuja, vaikuttavia ja kustannustehokkaita energiatehokkuustoimia? 

Yksi keskeinen vastaus nousee esiin yhä vahvemmin: data

Miksi energiansäästö ja data kulkevat käsi kädessä? 

TIEKEn projektipäällikkö Marko Mikkonen kiteyttää asian selkeästi: ilman oikeaa ja ajantasaista dataa taloyhtiöiden energian­kulutuksesta ei voida tehdä perusteltuja päätöksiä. 

Haasteita riittää: 

  • data on hajallaan eri järjestelmissä 
  • järjestelmät eivät keskustele keskenään 
  • kokonaiskuvan muodostaminen vie aikaa 
  • osa datasta on passiivista ja jää hyödyntämättä 

Kun data saadaan koottua yhteen, visualisoitua ja tulkittua, se muuttuu päätöksiä ohjaavaksi voimavaraksi. 

Taloyhtiöiden digitalisaatio – mahdollisuus, jota ei vielä täysin hyödynnetä 

Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen avasi webinaarissa konkreettisesti, missä taloyhtiömaailman data tällä hetkellä sijaitsee. Yksittäiseen kiinteistöön liittyvää tietoa löytyy esimerkiksi: 

  • talotekniikan järjestelmistä (lämpö, kosteus, ilmanvaihto, CO₂) 
  • energialaitosten kulutustiedoista 
  • isännöinnin omista järjestelmistä 
  • huoltoyhtiöiden järjestelmistä 
  • viranomaistietokannoista (energiatodistukset, lupapiste, huoneistotietojärjestelmä) 
  • avoimista datalähteistä, kuten sääaineistoista 

Vaikka dataa on runsaasti, sen hyödyntäminen ontuu. Rekosen mukaan isännöitsijät joutuvat edelleen tekemään paljon manuaalista työtä: poimimaan tietoja eri järjestelmistä, kirjaamaan uudelleen ja tulkitsemaan puutteellista tilannekuvaa. 

Potentiaali on kuitenkin valtava – monissa taloyhtiöissä pienetkin datavetoiset toimet voivat tuoda merkittäviä säästöjä. 

Millaista energiansäästön data käytännössä on? 

TIEKEn Tommi Salo konkretisoi energiadatan tasot ja hyödyntämisen: 

  1. Perusdata: esimerkiksi talon pinta-ala, energiankulutus, lämmitysmuoto, kustannukset. 
  2. Johdettu data: energiankulutus kuutiometriä kohden, kulutuksen jakaumat, poikkeamat normaalista. 
  3. Rikastettu data: säänormeeraukset, vertailu samankaltaisten kiinteistöjen dataan. 
  4. Toimenpidedata: mihin kannattaa tarttua: lämpötilasäädöt, ilmanvaihdon optimointi, tiiveys, energiainvestoinnit, käyttäjäviestintä. 

        Vertailudatan puute on tämän hetken iso heikkous. Samanlaisten kiinteistöjen keskiarvoihin vertaaminen paljastaa nopeasti, onko oma talo energiatehokas vai ei.

        Energiatehokkuus syntyy osaamisesta – ei pelkästä datasta

        Mikko Eloholma nostaa esiin tärkeän näkökulman: data ei yksin riitä. 

        Isännöitsijöiden ja kiinteistöalan ammattilaisten on hallittava uusi osaaminen: 

        • datan tulkinta ja analysointi 
        • talotekniikan perusteet 
        • digitaalisten työkalujen käyttö 
        • energiatehokkuusratkaisujen arviointi 
        • juridiikka (GDPR, EU:n data-asetus, energiadirektiivit) 
        • vaikuttava raportointi ja viestintä taloyhtiöille 

        Erityisesti viestintä nousee tärkeäksi: miten selittää hallitukselle ja osakkaille, miksi tietyt toimenpiteet kannattaa tehdä – ja mitä niillä säästetään?

        Webinaarisarja tarjoaa eri näkökulmia osaamisen kehittämiseen 

        Avauswebinaari oli vasta lähtölaukaus. Toinen webinaari Kiinteistöjen energiadatasta toimenpiteisiin 18.11.2025 keskittyy siihen, miten energiankulutuksesta saatavaa dataa voidaan analysoida ja minkälaisia johtopäätöksiä datasta voidaan tehdä. Energiatehokkuuden parantaminen voi vaatia taloyhtiöiltä isompiakin uusia investointeja, mutta muutosta voi tehdä myös esimerkiksi asukkaita valistamalla sekä ikkunoiden ja ovien tiivisteitä uusimalla. Isännöitsijälle tärkeintä on pystyä kommunikoimaan energiansäästön mahdollisuuksista ja investointien hinnasta selkeään dataan perustuen. 

        Kolmas webinaari Edistyneet teknologiat energiansäästön tukena 11.12.2025 avaa älykkäiden teknologioiden mahdollisuuksia kiinteistöjen energiansäästössä. Taloautomaatiolla esimerkiksi lämmitystä voidaan ohjata säätietojen ja sisälämpötilojen perusteella, mikä mahdollistaa tuntuvan energiansäästön pitkällä aikavälillä. 

        Tavoitteena ei ole lisätä isännöitsijöiden kuormitusta vaan helpottaa arkea, tuoda selkeämpi kokonaiskuva ja tarjota työkaluja, joilla taloyhtiöitä voi johtaa kohti energiatehokkaampaa arkea. 

        Energiansäästö alkaa datasta – ja ihmisistä

        Webinaarin keskeinen viesti on selkeä: Datasta tulee taloyhtiöiden uusi päätöksenteon perusta. 

        Kun data on koottu, rikastettu ja ymmärrettävässä muodossa, voidaan tehdä parempia päätöksiä: 

        • säästää energiaa 
        • vähentää kustannuksia 
        • parantaa asumismukavuutta 
        • edistää ilmastotavoitteita 

        Loppu viimein muutos syntyy osaamisesta, yhteistyöstä ja uusien toimintatapojen juurruttamisesta. Hankkeen webinaarisarja on tärkeä panos siihen, että kiinteistöala pystyy hyödyntämään datan täyden potentiaalin.

        Lue seuraavaksi

        Digikyvykkyys
        Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?
        Digikyvykkyys

        Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?

        Tekoäly voi sujuvoittaa työtä merkittävästi, mutta edellyttää aivan uudenlaista otetta työpaikan toimintatapoihin. Onnistuminen ei synny itsestään: se vaatii selkeää tukea, aikaa harjoittelulle ja yhteistä ymmärrystä siitä, missä työtehtävissä tekoäly tuo todellista hyötyä.

        Virpi Kalakoski
        Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

        Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

        Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti eivät ole IT-kysymyksiä vaan liiketoiminnan jatkuvuuden kysymyksiä. Suomi on 92-prosenttisesti riippuvainen ulkomaisista digitaalisista palveluista, ja tilanne on sama koko EU:ssa: Microsoftin, Amazonin ja Googlen osuus EU:n pilvipalveluista on noin 70 prosenttia. Miten suomalainen organisaatio voi varmistaa, että kriittiset järjestelmät toimivat ja data on saatavilla myös poikkeustilanteissa?

        Viestintätoimisto Aivela
        Tekoäly ja datatalous
        DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä
        Tekoäly ja datatalous

        DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä

        Pk-yrityksissä datan hyödyntäminen on yhä alkuvaiheessa, mikä hidastaa kansainvälisesti skaalautuvien ratkaisujen syntyä ja näkyy Uudellamaalla datalähtöisten kasvuyritysten vähäisyytenä. Juuri käynnistynyt DATASTEP-hanke vahvistaa pk-yritysten datatalousosaamista sekä TKI-toimijoiden roolia datalähtöisen liiketoiminnan tukena. Tavoitteena on vauhdittaa yritysten kasvua ja lisätä alueen vetovoimaa teknologiatoimijoille.

        Suvi Alatalo