Mobiiliajokortti koko kansan taskuun
Tekoäly ja datatalous

Kuva: Trafi

Mobiiliajokortti koko kansan taskuun

Trafin kehittämä mobiiliajokortti on konkreettinen esimerkki arkea helpottavasta innovaatiosta ja rohkeasta kokeilukultuurista.

Suuret visiot tehdään pala kerrallaan, konkreettisesti, mutta isoa kuvaa unohtamatta”, painottaa Trafin pääjohtaja Mia Nykopp.

”Meillä Trafissa tämä tarkoittaa kokeiluun kannustavaa ilmapiiriä, jossa into yhdistyy ammattitaitoon. Näistä lähtökohdista syntyi myös idea mobiiliajokortista, jonka lanseerasimme osana Autoilija-sovellusta viime vuoden lopulla.”

Viranomainen uudistuu

Mobiiliajokortti avaa yhden kulman Trafin tietoviranomaisuuden laajaan rooliin.

”Oman tekemisen lisäksi haluamme kannustaa muitakin rohkeisiin kokeiluihin. Pyrimme osaltamme mahdollistamaan uusien liikenteen palveluiden syntymistä tietoa avaamalla ja jakamalla”, jatkaa Nykopp ja toteaa, että uusien teknologioiden sekä tiedon hyödyntäminen tuo ennen kaikkea parempia palveluita kansalaisille.

Tiedon uudet käsittelymallit lohkoketjuineen ja omadatoineen mahdollistavat viranomaisen roolin kehittämisen tiedon varastoijasta ja käsittelijästä kohti tietokokonaisuudesta tai siihen liittyvästä valvonnasta vastaamista.

”Meillä viranomaisilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli erityisesti tiedon luottamuksen säilyttämisessä, mikä on ensiarvoisen tärkeää uusien liikennepalveluiden käynnistymisessä”, painottaa Nykopp.

Mia Nykopp

Digitalisaation on tarkoitus helpottaa meidän kaikkien arkea, kun palveluista tulee automatisoituja ja helppokäyttöisiä. Tämä on ohjenuoramme myös mobiiliajokortin kehittämisessä.

Trafin pääjohtaja Mia Nykopp

Pilottiryhmä testaa

Kokeilut ovat käytännöllinen ja monta kertaa myös tehokkain tapa viedä liikenteen uusia palveluita eteenpäin. Usein kokeilut vaativat lainsäädännöllistä tulkintaa ja monialaista yhteistyötä.

”Mobiiliajokortin kehittäminen on ollut antoisaa yhteistyötä, uuden idean edistämistä ja samalla vanhojen käytäntöjen ravistelua. Ajokortti löytyy yli 3,6 miljoonan suomalaisen taskusta, ja haluammekin mobiiliajokortilla tarjota kortin käyttäjille jotain enemmän, mutta samalla säilyttää ajokortin kiistämättömät hyödyt arjen asioinnissa ja esimerkiksi iän osoittamisessa”, painottaa Nykopp.

”Liikenteen uusien palveluiden luomisessa uusien ideoiden kannattaa antaa lentää eikä kaikkea voi päättää ennakolta. Muutos vaatii aikansa ja pienillä askelilla pääsee pitkälle, kun suunta on selvä.”

Tällä hetkellä Trafin mobiiliajokorttia testaa parin tuhannen henkilön pilottiryhmä. Koko kansan ulottuville kortti on tarkoitus saada vuoden 2018 aikana.

”Pilottikäyttäjien kokemukset ovat positiivisia, ja yhteistyö sidosryhmien kanssa on innostavaa. Uskon, että mobiiliajokortti tulee helpottamaan arkeamme mahdollisimman monin tavoin”, sanoo Nykopp.

Enemmän kuin ajolupa

Mobiiliajokortin kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti uusinta teknologiaa. Tämä näkyy muun muassa mobiiliajokortin visuaalisissa turvaominaisuuksissa. Erityishuomiota on kiinnitetty turvallisuuteen.

Mobiiliajokorttia käytetään tavallisen ajokortin tapaan. Testaajat ovat hyödyntäneet sitä muun muassa Postissa, Veikkauksessa ja useilla kioskeilla. Valviran uuden ohjeistuksen mukaan mobiiliajokortti voidaan hyväksyä käytettäväksi alkoholin ikärajavalvonnassa. Autoillessa perinteinen ajokortti tulee kuitenkin olla mukana.

”Kännykkä löytyy useimpien taskusta helpommin kuin lompakko tai ajokortti, ja mobiilisovelluksiin pystytään sisällyttämään hyödyllisiä ominaisuuksia. Plussaa on myös se, että kuva on ajan tasalla, sillä se haetaan suoraan järjestelmästä”, toteaa Nykopp.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen