Oppimisen digikolmiloikan ABC
Uutta osaamista

Oppimisen digikolmiloikan ABC

Kuluneella viikolla keräsimme huomioita digikolmiloikan vaikutuksista oppimiseen ja opettamiseen. Onnistumisia on koettu, muutostarpeita tunnistettu, mutta lopulta tärkeintä on hoitaa perusasiat ensin kuntoon ja olla läsnä - niin lapsille, opiskelijoille kuin kouluttajakollegoillekin.

Kuluneella viikolla keräsimme huomioita digikolmiloikan vaikutuksista oppimiseen ja opettamiseen. Onnistumisia on koettu, muutostarpeita tunnistettu, mutta lopulta tärkeintä on hoitaa perusasiat ensin kuntoon ja olla läsnä – niin lapsille, opiskelijoille kuin kouluttajakollegoillekin.

Perusasioista liikkeelle

Miten osallistua etäopetukseen, jos opiskelijalla ei ole tarvittavia työvälineitä? Kunnat ovat onnistuneet varmistamaan laitteet koululaisille, mutta koulutuksia suunnitteleva voi erityisesti aikuisopiskelijoiden osalta vastata haasteeseen mm. sovittamalla etäopetukset mobiililaitteille, joita enemmistöltä jo löytyy. Hyviä kokemuksia tästä löytyy muun muassa Savonlinnan kristilliseltä opistolta. Joskus esteet voivat olla syvemmällä: laitteiden sijaan tai lisäksi voi puuttua työrauha, tai jopa yhteinen kieli ja lukutaito. Tällöin digiloikka saattaa muuttua avaruusmatkaksi, josta matkustajat tsempataan läpi henkilökohtaisen kontaktin sekä eriyttämisen avulla, vinkkaa Työväen sivistysliiton koulutussuunnittelija Leeamaria Välitalo.

Suomessa opettajien toimivalta tuki etäopetukseen siirtymistä – pysyvämpi käyttö vaatisi perusopetuslakiin muutosta

Kaikkialla opetus ei ole jatkunut yhtä sujuvasti poikkeustilassa kuin Suomessa. Esimerkiksi Ranskassa menetettiin ensimmäisinä etäviikkoina yhteys 5-10 prosenttiin oppilaista. Helsingin Sanomien haastattelema Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen nostaa Suomen sujuvan etäkouluun siirtymisen mahdollistajaksi opettajien oman toimivallan, jonka varassa he ovat tarttuneet ripeästi tilanteen vaatimiin ratkaisuihin. Syvällisemmän etäopetuksen arvioinnin osalta Heinonen odottaa opetushallituksen työstämää digiopetuksen toiminnan tilannekuvaa, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Kuntaliiton Terhi Päivärinta peräänkuulutti blogikirjoituksessaan perusopetuslain muutostarpeiden pohtimista, jotta jatkossa poikkeustilanteissa siirtymä etäopetukseen sujuisi vieläkin helpommin. HS:n haastattelema Heinonen puolestaan näkee etäopetuksen vakinaistamista tukevien lainsäädännön muutosten riskinä sen, että se saattaisi kunnissa lisätä etäopetuksen käyttöä säästökeinona.

Opintoretkikin voi olla virtuaalinen – verkossa matkustat vaikka ajassa taaksepäin

Useassa kunnassa koko kaupunki toimii oppimisympäristönä. Etäopetuksessa on hyödynnetty niin koteja kuin asuinaluetta esimerkiksi kotitalouden ja liikunnan tunneilla. Mutta mitä kaikkea tarjoaakaan digitaalinen ympäristömme? Suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden tuottama hakupalvelu Finna.fi on koonnut opettajien avuksi Luokkahuone-sivuston, jossa on myös valmiita tehtäväpaketteja peruskoululaisille ja lukiolaisille. Opettaja.fi:ssä kerrotaan, kuinka luovasti historian ja yhteiskuntaopin opettaja Marja Manninen on hyödyntänyt Finnan kuva-aineistoja talvisotaan paneutumisessa ja Finna Streetiä historiallisiin ympäristöihin tutustumisessa.

Etätoteutus vaatii lisätyötä ainakin alussa

Miltä digikolmiloikka on näyttänyt koulutusorganisaatioiden näkökulmasta? Työelämän kehittämisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen parissa työskentelevä Taitotalo kokosi artikkelissaan havaintonsa etätoteutuksiin siirtymisestä. He tarjoavat koulutusta aina lämmönjakohuoneen teknisen toiminnasta ja huollosta kuin painesiteen teosta. Molempiin etätoteutus on taipunut lopulta hyvin. Alkuun siirtymä on tarkoittanut työmäärän lisääntymistä niin toteutusten suunnittelun kuin koulutuksen aikaiseen chat-keskustelun seuraamisenkin osalta. Useiden koulutusorganisaatioiden lailla sekä Taitotalo että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk korostavat tiimityön ja vertaistuen merkitystä digikolmiloikassa. Xamkilaisten valmistautumisesta tähän vaativaan lajiin voit lukea lisää täältä.

Millä työkaluilla liikkeelle?

Koulutuksen kärkimaana tunnettuun Suomeen on kehittynyt hieno Edtech-sektori, joka reagoi nopeasti poikkeustilan myötä kasvaneeseen työkalutarpeeseen. Joukko suomalaisia koulutusalan yrityksiä kokosi Koulu.me -sivulle toistaiseksi ilmaiseksi tarjolla olevia palveluita. Kannattaa tutustua tarjontaan ja katsoa, löytyisikö tätä kautta omaan opetusmetodiin sitä tukevaa teknologiaa.

Koko kansa kasvattaa

Monen koululaisen kotona on pohdittu, miten selvitä oman työn ohessa myös opettajien työstä. Onneksi etäkoulussa ei tästä ole ollutkaan kyse, vaan vastuu opetuksesta on ollut opettajalla. Jos läksyjen kanssa kuitenkin on ollut tarvetta tuelle, on etätyön ohella matematiikan läksyjä tarkistaville ollut tarjolla apua useilta toimijoilta, kuten Finnairin työntekijöiltä.
Kahden kuukauden poikkeustila päättyy 14.5. Nyt kannattaakin lukaista esimerkiksi Vanhempainliiton vinkit siitä, miten vanhemmat voivat tukea lasta tässä siirtymässä takaisin lähiopetukseen.


Teeman parissa jatkaa myös 15.5. klo 8.30-9.30 järjestettävä TIEKEn AamuAreena:
DIGI VALTASI TYÖN JA KODIT – MITÄ OPITUSTA MENEE JATKOON?

Digiosaamisesta tuli koronarajoitusten myötä lähes kaikilla elämän alueilla välttämättömyys – ilman siirtymäkautta.

Mitkä olivat suomalaisten valmiudet tilanteen tullessa päälle ja miten tilanteeseen on sopeuduttu? Onko pakko ollut digikolmiloikan paras motivaattori? Millaisia ratkaisuja on löydetty kansalaisten sähköisen asioinnin ja työn digitukeen?

Mitkä käyttöönotetuista toimintamalleista ja ratkaisuista saisivat jäädä pysyvään käyttöön? Mihin tarvitsemme vielä lisäoppia?

Loikkaa mukaan AamuAreenalle kuulemaan aiheesta!

Tilaisuus on seurattavissa webinaarina: http://tieke.adobeconnect.com/aamuareena/


Hyppää sinäkin mukaan havainnoimaan #digikolmiloikkaa: jaa viikon 20 aikana kokemuksesi #ruoka #digikolmiloikka’sta!

Ruokaa kotiin, ostokset verkkokaupasta, huippukokin vappumenu vai jotain muuta? Jaa kanssamme teemaan liittyvät omat havaintosi, kiinnostavimmat uutisotsikot tai parhaat meemit alla mainituilla hashtageilla. Pingaa @tiekery mukaan postaukseen tai kommentoi suoraan viikon teemaa koskevaan julkaisuumme Facebookissa tai LinkedInissä.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Digikyvykkyys
TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä
Digikyvykkyys

TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.