Ratkaisut syntyvät monialaisessa yhteistyössä
Digitaaliset prosessit

Ratkaisut syntyvät monialaisessa yhteistyössä

Algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa hyödyntäville yrityksille eettisyyden huomioonottaminen on mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin asiakkaisiinsa.

Algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa hyödyntävien yritysten kannalta eettisten kysymysten huomioonottaminen uskottavalla tavalla on paitsi riskien minimoimista, myös mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin asiakkaisiinsa.

Ihmisten huoli omasta datastaan ja heihin kohdistuvasta automaattisesta päätöksenteosta on nopeassa kasvussa.

Luottamustalouden aikakausi

Nyt puhutaankin jo luottamustaloudesta, jolloin varhaisen panostamisen potentiaalinen markkinahyöty on huomattava.

Uudenlaista panostusta todellakin tarvitaan. Eettiset kysymykset ovat paitsi yhä tärkeämpiä, myös yhä hankalampia, ja kysymysten ratkomiseen tarvitaan näkökulmia ja taitoja teknologisen osaamisen ulkopuolelta.

Puutteelliset perustelut, päätöksenteon läpinäkymättömyys, dataan sitoutuneet ennakkoluulot ja niistä seuraava syrjintä, vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen ja itsenäiseen päätöksentekoon, algoritmisten ratkaisujen haavoittuvuus ja kaikkiin näihin liittyvä epävarmuus siitä, kuka on vastuussa jos algoritminen ratkaisu aiheuttaa haittaa.

Heti alkumetreillä

Edelläluetellut aihealueet ovat esimerkkejä eettisten teemojen laajasta skaalasta, joihin saatetaan törmätä missä tahansa hankkeessa, jossa käytetään dataa ja algoritmeja.

Eettiset kysymykset pitäisi nostaa esille jo suunnittelun alkumetreillä, kun pohditaan esimerkiksi sitä, kehen ratkaisu vaikuttaa, minkälaiset virheet ovat hyväksyttävämpiä kuin toiset, ja millä tavalla käsillä oleva data tukee oikeudenmukaisia päätöksiä.

Mitä monimutkaisemmat vaikutukset ihmisiin, sitä enemmän eri näkökulmia tarvitaan.

Eettisiä kysymyksiä pystytään harvoin ratkomaan ilman moniosaajatiimiä – ei ole kovin realistista ajatella, että esimerkiksi koneoppimisen kehittäjät hallitsevat suvereenisti myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten miettimisen.

Mitä monimutkaisemmat vaikutukset ihmisiin, sitä enemmän eri näkökulmia tarvitaan. Liian usein tekoälyratkaisuja lähdetään rakentamaan suppealla tiimillä puhtaasti teknologisesta näkökulmasta optimoiden.

Kiire on kurja selitys

Eettisten kysymysten käsittely tekoälyä hyödyntävissä projekteissa on vielä lapsenkengissään.

Meidän, jotka suunnittelemme ja rakennamme älykkäitä systeemejä, tulisi nostaa eettiset kysymykset esille ja auttaa asiakkaitamme käsittelemään niitä käytännössä.

Digitaalisia palveluita on tähän mennessä rakennettu enemmän tai vähemmän huolettomasti – oletuksena on pitkälti ollut Facebookin muotoilema ”liiku nopeasti ja riko asioita”.

On liian helppo ohittaa kiusallisen monimutkaiset kysymykset kiireeseen vedoten. Digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuuden kasvettua olemme nyt kuitenkin tilanteessa, jossa joudumme pohtimaan luomustemme monimuotoisia ja monimutkaisia seurauksia.

Kysymykset oikeasta ja väärästä ovat harvoin helppoja ja yksinkertaisia, joten odotan tulevaisuudelta mielenkiintoisia keskusteluja asiakasprojekteissa.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Digikyvykkyys
TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä
Digikyvykkyys

TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.