Ratkaisut syntyvät monialaisessa yhteistyössä
Digikyvykkyys

Ratkaisut syntyvät monialaisessa yhteistyössä

Algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa hyödyntäville yrityksille eettisyyden huomioonottaminen on mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin asiakkaisiinsa.

Algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa hyödyntävien yritysten kannalta eettisten kysymysten huomioonottaminen uskottavalla tavalla on paitsi riskien minimoimista, myös mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin asiakkaisiinsa.

Ihmisten huoli omasta datastaan ja heihin kohdistuvasta automaattisesta päätöksenteosta on nopeassa kasvussa.

Luottamustalouden aikakausi

Nyt puhutaankin jo luottamustaloudesta, jolloin varhaisen panostamisen potentiaalinen markkinahyöty on huomattava.

Uudenlaista panostusta todellakin tarvitaan. Eettiset kysymykset ovat paitsi yhä tärkeämpiä, myös yhä hankalampia, ja kysymysten ratkomiseen tarvitaan näkökulmia ja taitoja teknologisen osaamisen ulkopuolelta.

Puutteelliset perustelut, päätöksenteon läpinäkymättömyys, dataan sitoutuneet ennakkoluulot ja niistä seuraava syrjintä, vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen ja itsenäiseen päätöksentekoon, algoritmisten ratkaisujen haavoittuvuus ja kaikkiin näihin liittyvä epävarmuus siitä, kuka on vastuussa jos algoritminen ratkaisu aiheuttaa haittaa.

Heti alkumetreillä

Edelläluetellut aihealueet ovat esimerkkejä eettisten teemojen laajasta skaalasta, joihin saatetaan törmätä missä tahansa hankkeessa, jossa käytetään dataa ja algoritmeja.

Eettiset kysymykset pitäisi nostaa esille jo suunnittelun alkumetreillä, kun pohditaan esimerkiksi sitä, kehen ratkaisu vaikuttaa, minkälaiset virheet ovat hyväksyttävämpiä kuin toiset, ja millä tavalla käsillä oleva data tukee oikeudenmukaisia päätöksiä.

Mitä monimutkaisemmat vaikutukset ihmisiin, sitä enemmän eri näkökulmia tarvitaan.

Eettisiä kysymyksiä pystytään harvoin ratkomaan ilman moniosaajatiimiä – ei ole kovin realistista ajatella, että esimerkiksi koneoppimisen kehittäjät hallitsevat suvereenisti myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten miettimisen.

Mitä monimutkaisemmat vaikutukset ihmisiin, sitä enemmän eri näkökulmia tarvitaan. Liian usein tekoälyratkaisuja lähdetään rakentamaan suppealla tiimillä puhtaasti teknologisesta näkökulmasta optimoiden.

Kiire on kurja selitys

Eettisten kysymysten käsittely tekoälyä hyödyntävissä projekteissa on vielä lapsenkengissään.

Meidän, jotka suunnittelemme ja rakennamme älykkäitä systeemejä, tulisi nostaa eettiset kysymykset esille ja auttaa asiakkaitamme käsittelemään niitä käytännössä.

Digitaalisia palveluita on tähän mennessä rakennettu enemmän tai vähemmän huolettomasti – oletuksena on pitkälti ollut Facebookin muotoilema ”liiku nopeasti ja riko asioita”.

On liian helppo ohittaa kiusallisen monimutkaiset kysymykset kiireeseen vedoten. Digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuuden kasvettua olemme nyt kuitenkin tilanteessa, jossa joudumme pohtimaan luomustemme monimuotoisia ja monimutkaisia seurauksia.

Kysymykset oikeasta ja väärästä ovat harvoin helppoja ja yksinkertaisia, joten odotan tulevaisuudelta mielenkiintoisia keskusteluja asiakasprojekteissa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen